Lue keskustelun säännöt.
Pitkittynyt nuori aikuisuus
23.04.2014 |
Olen pöyristynyt. Suomessa todella monet jo aikuiset ihmiset elävät outoa nuoren aikuisen elämää, jossa lillutaan jossain lapsen ja nuoren välimaastossa. Jopa 35-vuotiaat
- opiskelevat edelleen
- tulevat viikonloppuisin porukoille syömään, vaatteita pesettämään, rahaa pyytämään
- odottavat että vanhemmat passaavat kun tulevat kylään, itse surffaavat netissä, käyvät viihteellä, tsättäilevät kavereilleen
- kreisibailataan, matkustellaan, kaikki toiminta pyörii oman itsen ympärillä
- ei tehdä lapsia, ei välttämättä käydä edes töissä, ei kanneta minkäänlaista vastuuta yhteiskunnasta
- henkinen kehitys on ajoittain kuin pienellä lapsella.
Mä todellakin tiedän tällaisia nuoria monista perheistä, tuttavien sukulaisista tai lapsista, enkä voi kuin ihmetellä tätä kehitystä. Tuntuu erityisesti kaupunkialueilla olevan yleistä, maalla ihmisten touhussa sentään on hieman parempi tolkku.
Kommentit (170)
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 14:06"]
Minun käsittääkseni tuo liittyy usein vapaaehtoisesti valittuun sinkkuuteen ja lapsettomuuteen. Olen itse 39-vuotias nainen, ja varmaan sellainen, jonka luokittelisit pitkittyneen nuoren aikuisuuden viettäjäksi. En pesetä vaatteitani vanhemmilla, mutta kyllä, elämäni pyörii itseni ympärillä, bailaan, ja olen ajatellut vielä joskus opiskellakin ehkä ;-)
En ymmärrä miksi tällaista elämäntapavalintaa halveksitaan. Elätän itseni, maksan keskivertoa enemmän veroja koska tuloni ovat keskivertoa suuremmat, en vahingoita elämäntavallani ketään koska ei ole esim. lapsia jotka kärsisivät bailauksestani ja boheemielämästäni. Miksi tällaisen elämäntavan valitseminen tuomitaan jotenkin lapselliseksi, vaikka se on vain vähän erilainen valinta kuin se perinteinen, jossa aikuistuttuaan kuuluu hankkia puoliso ja lapsia?
[/quote]
Ei sinun elämäntavoissasi ole mitään vikaa, senkun nautit. Eiköhän ap tarkoita sellaisia kolmevitosia, jotka roikkuu vanhemmissa kiinni (pyykinpesut, ruokakassit, rahanvippaamiset, äiti käy siivoamassa jne.) odottaen niiltä aina vaan palvelualtista asennetta.
Tiedän nuoria, jotka ei osaa 18-vuotiaana lämmittää itsellensä valmiiksi tehtyä ruokaa tai eivät ole olleet koskaan kesätöissä. Tai siis äiskän ja iskän järjestämissä kesätyöpaikoissa on käyty kääntymässä, ja sit ne on lopetettu ku siellä ei ollukkaan kivaa. Ja vanhemmat vielä komppaa tätä sitten myötäilemällä jälkikasvuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 20:31"]
Mutta jos "päätätkin hankkia" lapsen 10-15 vuoden kuluttua, saattaa luontoäiti nauraa ja rankaista sua lapsettomuudella. Sitten onkin kova paikka nalkun nalkun nätkäti nätkäti jäkä jäkä
[/quote]
Tämän riskin on ihan todellisuudessa moni valmis ottamaan.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 14:06"]
Minun käsittääkseni tuo liittyy usein vapaaehtoisesti valittuun sinkkuuteen ja lapsettomuuteen. Olen itse 39-vuotias nainen, ja varmaan sellainen, jonka luokittelisit pitkittyneen nuoren aikuisuuden viettäjäksi. En pesetä vaatteitani vanhemmilla, mutta kyllä, elämäni pyörii itseni ympärillä, bailaan, ja olen ajatellut vielä joskus opiskellakin ehkä ;-)
En ymmärrä miksi tällaista elämäntapavalintaa halveksitaan. Elätän itseni, maksan keskivertoa enemmän veroja koska tuloni ovat keskivertoa suuremmat, en vahingoita elämäntavallani ketään koska ei ole esim. lapsia jotka kärsisivät bailauksestani ja boheemielämästäni. Miksi tällaisen elämäntavan valitseminen tuomitaan jotenkin lapselliseksi, vaikka se on vain vähän erilainen valinta kuin se perinteinen, jossa aikuistuttuaan kuuluu hankkia puoliso ja lapsia?
[/quote]
Ei sinun elämäntavoissasi ole mitään vikaa, senkun nautit. Eiköhän ap tarkoita sellaisia kolmevitosia, jotka roikkuu vanhemmissa kiinni (pyykinpesut, ruokakassit, rahanvippaamiset, äiti käy siivoamassa jne.) odottaen niiltä aina vaan palvelualtista asennetta.
Tiedän nuoria, jotka ei osaa 18-vuotiaana lämmittää itsellensä valmiiksi tehtyä ruokaa tai eivät ole olleet koskaan kesätöissä. Tai siis äiskän ja iskän järjestämissä kesätyöpaikoissa on käyty kääntymässä, ja sit ne on lopetettu ku siellä ei ollukkaan kivaa. Ja vanhemmat vielä komppaa tätä sitten myötäilemällä jälkikasvuaan.
[/quote]
Viimeisin kommentti: sinulla ei ole hajuakaan nykyelämästä. En todellakaan ihmettele, jos joku ei ole tehnyt 18-vuotiaana elämässään lainkaan kesätöitä. Monet saavat kesätyönsä vain ja ainoastaan ssuhteilla. Jos suhteita ei ole, niin voi voi. Hyväksy maailman muutos, niin me muutkin olemme joutuneet tekemään.
Vanhempien ja näiden aikuisten lasten väliset rahansiirrot, pyykit ja ruoat yms. ovat näiden perheiden omia sisäisiä asioita, jotka eivät ulkopuolisille kuulu pätkääkään. Mietipä, miksi sinua harmittaa tuo niin kovin. Kateellisuus on totta kai inhimillinen piirre. Entä miksi sinua harmittaa, jos kaikki eivät halua lapsia nuorena tai ollenkaan?
Jos vaateliaat aikuiset lapset ovat ongelma vanhemmille, uskon suuresti, että nämä vanhemmat ilmaisevat asian lapsilleen eivätkä suostu hyysäämiseen. Monesti se vain on niin päin, että vanhemmat haluavat auttaa aikuisia lapsiaan, ja siinä ei mitään pahaa ole. Paitsi se, että se herättää kateutta tietyissä ihmisissä.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 17:40"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 17:31"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 17:28"]
Asun Helsingissä omassa (pankin) yksiössäni, käyn töissä, pesen omat pyykkini ja en pummaa vanhemmiltani rahaa ja olen 36-vuotias sinkkumies.
Vapaa-ajallani matkustelen, pelaan tietokoneella, ryyppään ja soitan bändissä. Sitä kamalaa kannabistakin polttelen silloin tällöin. Tosin liikuntaakin harrastan. Yleensäkkin teen mitä huvittaa.
Mielestäni kellään ei ole tähän mitään nokan koputtamista, vaikken sitä iki-ihanaa konservatiivista perhe-elämää vietäkkään. Koska itse nautin näistäkin asioista. Sitä puolisoa tai perhettä ei vain ole siunaantunut ja täts it.
[/quote]
Kannabis on pilannut aivosi. Käyttäydyt omalaatuisesti ja toimit täysin järjettömällä logiikalla. Pahinta on että et tajua miten pielessä elämäsi onkaan!
[/quote]
Tusinarokkareita täynnä koko maa. Vedetään pilvellä aivot pilalle ja leikitään rokkitähteä. Ja niin on jumalauta noloa, ei edes osata hävetä lapsellista elämäntyyliä.
[/quote]
Hyvä niin. Ilmeisesti nuorilla on parempi itsetunto kuin vanhemmilla sukupolvilla. Suomessa on hävetty vuosikymmenet kaikkea mahdollista ja mahdotonta, joten hienoa, jos se on nyt loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettele lukemaan 115. Kirjoitin nuorista, joille kesätyöpaikat oli järjestetty.
Olen varsin hyvin kiinni tässä ajassa ja nuorten maailmassa, valitettavasti. Nykynuori soittaa äiskälle, jos vähän sataa ja pitäis selviytyä kaupungilta kotiin. Vittu et on hienoa elämää, varsinkin niille vanhemmille.
Nillittäjiä harmittaa kun itse on menty kunnollisina toteuttamaan muiden odotuksia ja oma elämä on elämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:21"]
Opettele lukemaan 115. Kirjoitin nuorista, joille kesätyöpaikat oli järjestetty.
Olen varsin hyvin kiinni tässä ajassa ja nuorten maailmassa, valitettavasti. Nykynuori soittaa äiskälle, jos vähän sataa ja pitäis selviytyä kaupungilta kotiin. Vittu et on hienoa elämää, varsinkin niille vanhemmille.
[/quote]
Arvioipa ihan prosenttilukuna, kuinka iso osa vaikkapa kolmekymppisistä on tällaisia? Moniko elää isin rahoilla?
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:15"]
Jos vaateliaat aikuiset lapset ovat ongelma vanhemmille, uskon suuresti, että nämä vanhemmat ilmaisevat asian lapsilleen eivätkä suostu hyysäämiseen. Monesti se vain on niin päin, että vanhemmat haluavat auttaa aikuisia lapsiaan, ja siinä ei mitään pahaa ole. Paitsi se, että se herättää kateutta tietyissä ihmisissä.
[/quote]
Tottakai vanhemmat saa auttaa jos haluavat, ei kyse ole siitä. Tiedän kuitenkin niitäkin vanhempia, jotka haluaisi, että jälkipolvi vihdoin ja viimein itsenäistyisi.
Sitä paitsi, kuka on edes kateellinen sellaiselle, joka ei selviydy itsenäisesti arjestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:25"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:15"]
Jos vaateliaat aikuiset lapset ovat ongelma vanhemmille, uskon suuresti, että nämä vanhemmat ilmaisevat asian lapsilleen eivätkä suostu hyysäämiseen. Monesti se vain on niin päin, että vanhemmat haluavat auttaa aikuisia lapsiaan, ja siinä ei mitään pahaa ole. Paitsi se, että se herättää kateutta tietyissä ihmisissä.
[/quote]
Tottakai vanhemmat saa auttaa jos haluavat, ei kyse ole siitä. Tiedän kuitenkin niitäkin vanhempia, jotka haluaisi, että jälkipolvi vihdoin ja viimein itsenäistyisi.
Sitä paitsi, kuka on edes kateellinen sellaiselle, joka ei selviydy itsenäisesti arjestaan?
[/quote]
Mikä muu syy sitten saa ihmisen suu (tai näppäimistö) vaahdossa paasaamaan asiasta vauva-aiheiselle foorumille?
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:21"]
Opettele lukemaan 115. Kirjoitin nuorista, joille kesätyöpaikat oli järjestetty.
Olen varsin hyvin kiinni tässä ajassa ja nuorten maailmassa, valitettavasti. Nykynuori soittaa äiskälle, jos vähän sataa ja pitäis selviytyä kaupungilta kotiin. Vittu et on hienoa elämää, varsinkin niille vanhemmille.
[/quote]
Opettele itse lukemaan. Tässä tasan tarkkaan, mitä kirjoitit.
"Tiedän nuoria, jotka ei osaa 18-vuotiaana lämmittää itsellensä valmiiksi tehtyä ruokaa tai eivät ole olleet koskaan kesätöissä. Tai siis äiskän ja iskän järjestämissä kesätyöpaikoissa on käyty kääntymässä, ja sit ne on lopetettu ku siellä ei ollukkaan kivaa. Ja vanhemmat vielä komppaa tätä sitten myötäilemällä jälkikasvuaan."
Tulkintaa on tietysti aina. Minä tulkitsen sinua siten, että haukut nuoria siitä, että näillä ei ole töitä. Seuraavaksi haukut nuoria siitä, että näiden työpaikat on järjestetty. Kas, kun se yhteiskunta vain on sellainen nykyaikana.
No, jokainen elää tavallaan. En usko, että asiassa on mitään ongelmaa kenellekään. Teet mielessäsi kärpäsestä härkäsen, koska tulkintani mukaan olet katkera. Jos nykynuori soittaa äitille kaupungilla sateessa -- no mitäs sitten? Ainakin pitävät yhteyttä keskenään. Enää ihmisten ei tarvitse olla mykkiä, "täydellisiä" murheellisia ryppyotsaisia suorittajia. Kyllä heikkouksiaankin saa näyttää, se on tervettä. Jos äiti ei halua vastata, niin on sitten vastaamatta. Nykyaikana maailmassa on omanlaisia vaikeuksia olemassa, mutta apua saa hyödyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vanhempien ja näiden aikuisten lasten väliset rahansiirrot, pyykit ja ruoat yms. ovat näiden perheiden omia sisäisiä asioita, jotka eivät ulkopuolisille kuulu pätkääkään. Mietipä, miksi sinua harmittaa tuo niin kovin. Kateellisuus on totta kai inhimillinen piirre. Entä miksi sinua harmittaa, jos kaikki eivät halua lapsia nuorena tai ollenkaan?"
Miksi sinua harmittaa se, että täällä keskustellaan hemmotelluista, vanhemmissa roikkuvista nuorista? Oletko kenties itse sellainen vanhempi, kun puolustat jälkikasvua, jotka eivät osaa ruokaa lämmittää? Kalvaako katkeruus, kun et osaa kasvattaa lapsistasi itsenäisiä?
Sulle 123: et taida kuitenkaan ymmärtää lukemaasi. Kirjoitan aivan selvästi, että nuoret eivät kykene selviytymään niissä työpaikoissa, jotka he ovat saaneet tai jotka on heille järjestetty.
En syyllistä sellaisia nuoria, jotka yrityksestä huolimatta eivät ole työpaikkaa itselleen saaneet. Se on ikävä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:25"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:15"]
Jos vaateliaat aikuiset lapset ovat ongelma vanhemmille, uskon suuresti, että nämä vanhemmat ilmaisevat asian lapsilleen eivätkä suostu hyysäämiseen. Monesti se vain on niin päin, että vanhemmat haluavat auttaa aikuisia lapsiaan, ja siinä ei mitään pahaa ole. Paitsi se, että se herättää kateutta tietyissä ihmisissä.
[/quote]
Tottakai vanhemmat saa auttaa jos haluavat, ei kyse ole siitä. Tiedän kuitenkin niitäkin vanhempia, jotka haluaisi, että jälkipolvi vihdoin ja viimein itsenäistyisi.
Sitä paitsi, kuka on edes kateellinen sellaiselle, joka ei selviydy itsenäisesti arjestaan?
[/quote]
Eh...? :D Todellako on näin? Tunnet vanhempia, jotka harmittelevat sitä, että aikuiset lapsensa eivät ole itsenäisiä? Tukeutuvat liikaa vanhempiinsa? Sehän tarkoittaa silloin sitä, että nämä vanhemmat eivät ole itsenäisiä. Itsenäiset vanhemmat eivät suostu passaamiseen, jos asia ei heitä miellytä. Se on heidän oma ongelmansa, jos eivät saa puhuttua lapsiensa kanssa. Jos passaamista tekee mielellään, ongelmaa ei ole.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:36"]
Sulle 123: et taida kuitenkaan ymmärtää lukemaasi. Kirjoitan aivan selvästi, että nuoret eivät kykene selviytymään niissä työpaikoissa, jotka he ovat saaneet tai jotka on heille järjestetty.
En syyllistä sellaisia nuoria, jotka yrityksestä huolimatta eivät ole työpaikkaa itselleen saaneet. Se on ikävä asia.
[/quote]
Et kirjoittanut selvästi. 123:n tulkinta oli aivan mahdollinen.
Sulla menee ihan kaikki pointit ohi.
Tunnistan ap:n ilmiön ainakin omassa ympäristössäni. Nyt kun 40 v on lähempänä kuin 30 v niin noille ikiteineille on tullut kiire lisääntyä ja pariutua.
Se on aika huvittavaa, hankitaan nuori vaimo tms. Pari lapsetonta pariskuntaa sitten kitisee vielä kun perheellisillä ei olekaan intoa enää peli/ryyppyiltoihin.
Joskus muistan jostain lukeneeni, että kaveripiiristä pitäisi irtautua noin 25 v viimeistään, ja se ikä on varmasti siirtynyt eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 21:36"]
Sulle 123: et taida kuitenkaan ymmärtää lukemaasi. Kirjoitan aivan selvästi, että nuoret eivät kykene selviytymään niissä työpaikoissa, jotka he ovat saaneet tai jotka on heille järjestetty.
En syyllistä sellaisia nuoria, jotka yrityksestä huolimatta eivät ole työpaikkaa itselleen saaneet. Se on ikävä asia.
[/quote]
Hmmm. Lukiessani tätä koko ketjua, kiinnitin huomioni erityisesti yhteen asiaan: viesteissä jatkuvasti kirjoitetaan siitä, miten ap:n tekstiä pitää tulkita. On vain yksi oikea tapa tulkita ap:n kirjoitusta, ja kaikki muut tavat ovat vääriä. Samoin on vain yksi ainoa oikea mielipide. On myötäiltävä ap:ta. Ymmärrän lukemani varsin hyvin. Lue itse tuo kokonainen kommenttisi. Niin, kirjoitat MYÖS (huomioi, että sanalla "myös" on merkitys) siitä, että nuoret lopettavat työnsä. Mielestäni tuo on todella suuri yleistys. Haluaisin viitteeksi luotettavaa tutkimustietoa.
Oikeasti pohdi, mikä asiassa sinua todella risoo. Miksi olet katkera? Miksi haluat korottaa itseäsi ja alentaa muita? Oletko saanut kolauksen itsetuntoosi? Suosittelen avun hakemista, jos et pääse yli tuosta.
*Miksi minun pitäisi vääntää lapsilauma, jossen halua kuin muutaman mukulan mieheni kanssa?
* Käyn töissä
* En käy kuin kutsuttuna äitini/ isäni luona syömässä
* En kreisibailaa
* Opiskelussa ei ole mitään pahaa
ja olen alle 30
[quote author="Vierailija" time="23.04.2014 klo 14:14"]
Olisin kiitollinen, kun ketjussa pysyttäisiin varsinaisessa asiassa. Eiköhän jokainen nyt ymmärrä, millaisista "tyypeistä" aloituksessa puhutaan.
Siis miksi Suomessa on suhteellisen pitkä nuori aikuisuus, ilman että elämä menee niinsanotusti yhtään eteenpäin? Yleensä tuo vaihe alkaa jo ennen 18 ikävuotta ja päättyy yleensä valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen, itsenäistymiseen, perheen perustamiseen, aikuisuuteen jo tuossa 25 vuotiaana tai aiemminkin. Mutta ei, täällä nelikymppisetkin kahlaavat samaa vaihetta kuin viimeiset kaksikymmentä vuotta! Minusta se on n o l o a !
[/quote]
Kun itse valmistuin, sain korkeintaan surkeita pätkätöitä, lähinnä työttömyyttä. Yritäpä siinä sitten eteenpäin. Siksi aloin taas opiskella. Syy ei aina ole yksilössä, toisinaan se on myös yhteiskunnassa.Vaikka miten yrittäisi ja haluaisi eteenpäin, aina ei vain pääse.
Kerron myös sellaisen näkökulman, että olen saanut vanhemmiltani taloudellista ja muuta apua paljon. En ole juurikaan pyytänyt, he ovat vapaaehtoisesti sitä tarjonneet. Jos vanhemmilla on esimerkiksi kymppitonnin kuukausitulot, eiköhän heillä ole varaa avustaa vaikkapa köyhän lapsensa puhelinkuluissa. Perintöverojenkin kannalta tuo on järkevää. Vanhemmillani elämä on edennyt suoraviivaisesti ja he pääsivät aikoinaan hyvin nuorena hyviin vakituisiin töihin. Nykyaikana hyvän vakityön saaminen on huomattavasti vaikeampaa. Heidän sukupolvella oli onnea siinä suhteessa, ja he ovat sen itsekin minulle monesti todenneet. Siksi he haluavat jakaa sitä onnea minullekin.