Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omani on 130, oli se sitten poikkeuksellisen korkea tai ei, en tiedä. Minulla vaikuttaa esimerkiksi siihen, että usein ylianalysoin ja murehdin asioita liikaa. Vaikea elää vaistomaisemmin "hetkessä" niin kuin tyhmä ihminen. Myös estoja enemmän samasta syystä. Minulle politiikka on esimerkiksi pelkkää teatteria, ja tiedän, että maailman päätökset tehdään ihan muissa paikoissa, ja että rahan lisäksi päätöksenteossa ratkaisevat ideologiat, joista keskimääräinen ihminen ei ole koskaan kuullutkaan. Pidän suurta osaa nykytieteestä, "pop-tieteestä", täydellisenä hölynpölynä, ja tiedän, että etenkin nykyhistoria on yhtä kusetusta toisensa perään.

Toisin sanoen en luota tai usko auktoriteetteihin ja näen niiden valheiden läpi. Tämä aiheuttaa joskus vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäynnissä, koska suurin osa ihmisistä kuitenkin uskoo näihin valtavirtaisiin rakennelmiin ja narratiiveihin ainakin jonkinasteisesti. Silti haluaisin olla rehellinen ja ilmaista näkemykseni, mutta tasapainottelu on vaikeaa. On usein vaikea olla osa valtavirtaisempaa yhteiskuntaa, kun näkee asiat niin eri tavoin. Muilta osin, jonkinasteinen älykkyyteni näkynee siinä, että työskentelen akateemisella alalla. Tiedonjanoni on sammumaton.

Pystyn samaistumaan tähän aivan täysin. Uskoisin nauttivani elämästä paljon enemmän jos olisin vähemmän älykäs.

No joo, nauttimista on erilaista. Ei elämän tulekaan aina olla helppoa tai kevyttä, ainakaan omasta mielestäni. Älykkäät nauttivat kenties asioista, joita tyhmemmät eivät ymmärrä, ja toisinpäin. Jokaisella on oma ristinsä kannettavana. Minun mielestäni tieto lisää tuskaa, mutta myös iloa, riippuen siitä, miten kuhunkin asiaan suhtautuu. Mutta tässä on ehkä kyse enemmän muista luonteenpiirteistä kuin pelkästä älykkyydestä. Esimerkiksi jos tykkää totuuden tavoittelusta niin lopulta ne rumatkin totuudet näyttäytyvät kuin "pyhinä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korkeat äo:t ovat kirurgeja, huippulääkäreitä, huippujuristeja, suuryritysten ceo johtajia. Heillä on hyvä lyhyt ja pitkä muisti, nopea oivalluskyky, kyky hahmottaa monimutkaisia asioita nopeasti, sukkela verbaliikka eli kyky myös sanoittaa asioita nopeasti, kyky nähdä erilaisten ihmisten persoonallisuuden piirteet ja taipumukset, kyky ymmärtää sosiaalisia tilanteita, rohkeutta myös toimia hyväksi katsomiensa tietojen ja näkökulmien pohjalta, sosiaalista kyvykkyyttä olla eri älykkyysmäärällä varustettujen ihmisten parissa ja saada heidät tuntemaan itsensä merkityksellisiksi.

Erikoinen erilaisten asioiden yhteenkietoutuma, onko niiden liittymisestä yhteen tutkimustietoa? 

Olen eri, mutta tiedän, että tuo väittämä ei pidä paikkaansa. Tutkimustiedolla on vaikea saada jotain tuon yksinkertaisen väitteen kaltaista todistettua mitenkään. Kuulostaa enemmänkin kirjoittajan omalta käsitykseltä, joka ei perustu mihinkään arkielämänkään faktoihin saati tieteeseen.

Jo kuvitelma, että ihmisen älykkyys oli mitattavissa tarkasti ja että se mekanistisesti johtaisi menestykseen työelämässä, korkeaan asemaan ja kovaan palkkaan, ei mitenkään pidä paikkaansa. Liian simppeliä ajattelua.

Huomaa helpommin, kuinka tyhmiä ihmiset yleensä ovat.

Älykkyystestit eivät ole tieteellisesti kovin luotettavia. Monet tutkijat ovat kyseenalaistaneet ne kokonaan ja osa pitää niitä valideina vain tarkoin rajatuissa konteksteissa.

Nämä Mensan testien numerolla mitattua älykkyyttä mainostavat tyypit eivät välttämättä ole kovinkaan fiksua porukkaa ainakaan sosiaalisesti - tulee eräs entinen työkaveri mieleen, joka vaati itselleen työpaikalla erityiskohtelua (todistamatta jääneen) Mensan testin tuloksen perusteella 🤭

Eipä se oikein muuten ole vaikuttanut, kuin että tiedän olevani alisuoriutuja. Olen sitä omasta tahdostani, mutta ehkä olisin tyytyväisempi, jos en tiedostaisi, että kykyni riittäisivät paljon enempäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyystestit eivät ole tieteellisesti kovin luotettavia. Monet tutkijat ovat kyseenalaistaneet ne kokonaan ja osa pitää niitä valideina vain tarkoin rajatuissa konteksteissa.

Nämä Mensan testien numerolla mitattua älykkyyttä mainostavat tyypit eivät välttämättä ole kovinkaan fiksua porukkaa ainakaan sosiaalisesti - tulee eräs entinen työkaveri mieleen, joka vaati itselleen työpaikalla erityiskohtelua (todistamatta jääneen) Mensan testin tuloksen perusteella 🤭

Höh, väitätkö, ettei älykäs henkilö voisi olla myös sosiaalisesti taitava? Mikä stereotypia! Samoin usein luullaan, ettei älykäs hallitse käytännön töitä vaan on mämmikoura ja hajamielisyyden perikuva.

Olen tehnyt erilaisia testejä, toiset ovat ehkä luotettavampia kuin toiset. Hajonta on ollut suurta, mutta sanotaanko, että ikinä ei tule alle 120 pistettä, joten kai se älykkyys sitten on korkea. Tulos on hyvä, mitattiin millä metodilla tahansa. Ehkä eniten ylisuoriudun kielellisissä tehtävissä, mutta kyllä loogiset, matemaattiset ja kuviopäättelytkin sujuvat. Sekä yleissivistystä mittaavat testit.

Todella vaikea sanoa, mitkä asiat elämässä liittyvät älykkyyteen ja mitkä muihin ominaisuuksiin. Omat ongelmansa on kaikilla. Olen menestynyt elämässä kohtuullisen hyvin, mutta en huippuhyvin. Elän kyllä sellaista elämää, mitä olen itse tavoitellut.

Eniten älykkyydestä (siten kun minä sen koen) on hyötyä siinä tavallisessa tilanteessa, missä pitää päättää, mitä nyt kannattaa tehdä. Siinä vähemmän älykkäät valitsevat useammin huonoja vaihtoehtoja. Nuorempana pidin tätä tärkeänä juttuna, myöhemmin olen huomannut, että yleensä ihmiset selviävät huonoistakin ratkaisuista ihan hyvin. Ei oikeasti tarvitse olla kauhean hyvä, yleensä kelvollinen riittää.

Itse pidän toki älykkyyttä suuressa arvossa, vähän kuten pitkät ihmiset pitävät pituutta tosi tärkeänä ja hienona ominaisuutena. Se on kaiketi inhimillistä.

Vittuilu ja egoismi, määräily, hallitsevuus sitä luokkaa, että ihmissuhteet ja työsuhteet kariutuvat.

Kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Esimerkiksi kaverini on numeraalisesti lahjakas ja minä taas hahmotan asiat visuaalisesti. Niinpä matkoilla hän hoiti aikataulut ja minä navigoinnin.

Vähän yli kymmenen vanhana ei enää kiinnostanu samat asiat kuin yleensä muita kavereita. Ei jaksa välittää enää vaikka tollot pätee töissä tai vapaa-ajalla.

Tämä on keskinkertaisten maailma.

Vaikutuksia siis haetaan.

Hyvät:

-Koulunkäynti oli helppoa, vähällä työllä hyviä tuloksia. 

-Kehityn nopeasti aloittamassani urheilulajissa, sekä joukkuelajeissa teen nopeasti hyviä ratkaisuja.  Tämä on mukavaa, koska satun pitämään paljon liikunnasta.

 -Töissä on myöskin aina mennyt hyvin, opin nopeasti hommani ja minulla on usein myös uusia ideoita asioiden hoitamiseen.

-Voin luottaa siihen, että opin kyllä homman kun homman, oli kyse sitten uudesta työpaikasta tai vaikkapa toimitsijaksi ryhtymisestä. Vähentää stressiä uusia tehtäviä vastaanottaessa.

Huonot:

-Tylsistyn nopeasti. Kahvipöytäkeskustelut ovat pinnallisudessaan täyttä piinaa.

-Uppodun ajatuksiini ja unohtelen asioita. Tavaroita hukkuu ja löytyy mitä erikoisimmista paikoista.

-Pitkäveteisten kodin askareiden hoitaminen turhauttaa 

-Yksinäisyys. Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta merkityksellisiä ihmissuhteita, joissa saa olla oma itsensä, on vähän.

Ei mitenkään, koska mulla on ADD joka aika lailla negatoi korkean ÄO:n vaikutuksen, niin että usein vaikutan suorastaan umpityhmältä. En olisi itsekään ajatellut, että minulla voisi olla korkea älykkyysosamäärä, mutta sellainen asia tuli esiin kun jouduin tutkimuksiin kouluikäisenä, kun oli jatkuvasti kapinaa ja vaikeuksia koulussa. Lopputuloksena todettiin tuo ADD ja myös erittäin korkea älykkyysosamäärä. Vaan mitä sillä sitten tekee kun ei pysty keskittymään tarpeeksi, että sitä älyä voisi oikein mihinkään käyttää.

Ei hyvin. Ymmärrän miten turhaa kaikki on. Kaikki tuntuu miedolta ja pinnalliselta. 

Liian älykäs maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Kysyt, että miten sitä kannattaisi hyödyntää, mutta hyödynsit sen jo: "yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa"

Suomessa on satojatuhansia 120+ äo:lla varustettuja, mutta vain pieni osa hyödyntää sitä noin hyvin.

Itse kävin aikoinaan kahdessa eri testissä, sain 86 ja toisesta 55. Ihan normi hommissa olen ollut vaikka toi 135 pinnaa lakkarissa.

Tässä.ketjussa kommentoi älykkäät ihmiset. Ja muissa ketjuissa kommentoi hyvin mustavalkoiset tapaukset? Yleensä älykäs näkee asioissa monia eri puolia ja vähemmän älykäs näkee suoraviivaisemmin. Ettekö kommentoi muissa ketjuissa?

Vierailija kirjoitti:

Ei mitenkään, koska mulla on ADD joka aika lailla negatoi korkean ÄO:n vaikutuksen, niin että usein vaikutan suorastaan umpityhmältä. En olisi itsekään ajatellut, että minulla voisi olla korkea älykkyysosamäärä, mutta sellainen asia tuli esiin kun jouduin tutkimuksiin kouluikäisenä, kun oli jatkuvasti kapinaa ja vaikeuksia koulussa. Lopputuloksena todettiin tuo ADD ja myös erittäin korkea älykkyysosamäärä. Vaan mitä sillä sitten tekee kun ei pysty keskittymään tarpeeksi, että sitä älyä voisi oikein mihinkään käyttää.

Jos oletkin tarpeeksi älykäs, löytääksesi sopivan tien.

Luin vain ketjun alkua, pahoittelut jos tulee toistoa tms.

On vaikea sanoa, millä tavoin korkea älykkyys on vaikuttanut elämääni, kun en ole elänyt kuin tätä yhtä. Luulen, että ihmisen elämään vaikuttaa niin moni muukin asia, että on mahdotonta sanoa mikä johtuu älykkyydestä.

Jossain vaiheessa koulu oli minulle helppoa, toisessa taas vaikeaa. Olen korkeakoulutettu, mutta tutkinnon kasaaminen vei pitkän ajan. Mielenterveysongelmia on, mutta niin on monilla muillakin. On autismin kirjon piirteitä (kuten monilla muillakin), muttei luultavasti diagnoosiin asti. Olen asenteeltani positiivinen (opeteltua). Jos saisin valita, olisin mieluummin tyhmä ja onnellinen kuin älykäs ja onneton. Olen hyvin seurankaipuinen, viihdyn loputtomiin tuttujen ihanien ihmisten kanssa. Olen yksinäinen, mutta se johtuu siitä, että ystäväni ovat kiireisiä enkä itse panosta riittävästi heidän tapaamiseensa. Minulla on puoliso ja lapsia.

En usko, että erityisen älykkään ihmisen kokemus keskivertoihmisestä on suoraan verrattavissa keskivertoihmisen kokemukseen pienen ÄO:n henkilöstä. Pienen ÄO:n ihmisellä saattaa olla hankaluuksia luovia yhteiskunnassa ja noudattaa oletuksia, mikä pistää silmään enemmän kuin se, että suuren ÄO:n ihminen on keskivertoa parempi ratkaisemaan haastavia pulmia jne. Jos suuren ÄO:n ihmisen käytös pistää silmään, syynä saattaa olla muukin kuin se ÄO, esimerkiksi autismi, ADHD, persoonallisuushäiriö.

Suosittelen vertaistueksi Mensaa (onko vaihtoehtoja?), sieltä taitaa löytyä monenlaista puuhaa ja porukoita joten voi valita mieleisensä (ainakin jos asuu pk-seudulla - pienemmällä paikkakunnalla toiminta oli vähäisempää). Vertaistukea vartenhan Mensa ensisijaisesti käsittääkseni on. Ei kannata ainakaan ennakkoluulojen takia välttää sitä, jos kaipaat vertaistukea. Ehkä voit myös aktiivijäsenenä (ainakin yrittää) vaikuttaa siihen, millaista Mensassa on.

ÄO-lukuani en muista (luku riippuu muuten käytetystä testistä eli kaikki luvut eivät ole verrattavissa keskenään, Mensakin muistaakseni vaihtoi testiään jossain vaiheessa), mutta edessä oli >-merkki joten oletan sen olleen maksimi, mitä kyseisestä testistä voi saada. Suomen väestöön verrattuna tulos oli >99 %.

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo ole suht. normaali. Korkea äo 140-

Eiköhän se ollut niin että 140 äo tai sitä enemmän on vain 2%:lla koko maapallon väestöstä. Että aika harvinaista. Tuo yli 110 äo on noin 20%:lla eli ei sekään mitenkään yleinen ole.

Normaalin raja taitaa mennä siinä 90-110 välillä minne suurin osa ihmisistä asettuu.

Mensan jäsen. En ottanut sitä "rokotetta"

Ja sitten 65  sivua valehtelua, koska totuus on se, että tänne ei kirjoita kukaan, jolla on edes keskimääräinen, saati poikkeuksellisen korkea ÄO. Ymmärrättehän, heillä, joilla on korkea ÄO, heillä on kykyjä, heillä on menetelmiä käyttä aikaansa muuhunkin, kuin jollain aasien kansoittamalla foorumilla pätemiseen.Ymmärrättehän, on työ, on perhe, on ura, on harrastuksia, osaa esim. lukea kirjallisuutta, on elämässään muutakin, kuin valehdella bimboille bimbojen foorumilla..