Poikkeuksellisen korkea äo - Miten vaikuttanut elämääsi?
Onko täällä ihmisiä, jotka ovat testanneet älykkyysosamääränsä ja saaneet korkeat pisteet? Miten se näkyy sun elämässä, millaisissa tilanteissa tiedostat asian itse, kuinka olet oppinut elämään erityisyytesi kanssa?
Olen itse nelikymppinen nainen, perheellinen, yliopistokoulutettu ja johtavassa asemassa. En ikinä ole ajatellut olevani poikkeuksellisen älykäs. Elämässä oli kuitenkin joitakin erikoisia tilanteita ja juttuja, joissa jouduin miettimään, miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn tai miksi tuntuu tältä. Puhuin asiasta tutun psykologin kanssa joskus viinipäissäni ja hän kysyi, onko älykkyysosamäärääni ikinä testattu. Hetken pohtimisen jälkeen kävin virallisessa testissä ja sain tulokseksi 125 eli sen mukaan olen keskimääräistä älykkämpi. En nero tai mikään superihminen, mutta tulos on parempi kuin yli 90 prosentilla ihmisistä.
Nyt sitten mietin, että miten tätä kannattaisi hyödyntää ja millaisia eväitä tämä antaa niihin elämän pikkuerikoisuuksiin, joiden takia alunperin rupesin asiaa edes selvittämään. Jonkinlainen vertaistuki olisi tarpeen, mutta esim. Mensan toiminta ei kiinnosta.
Kommentit (1375)
Korkeakoulututkinto ei kerro mitään älykkyydestä, vaatii lopputuloksen saamiseksi monelta vain vahvoja pakaralihaksia. Nopeasti opiskelleet ovat toki luku sinänsä, mutta heitähän nykysysteemissä on todella vähän.
Mensan testi ei mittaa opittuja tietoja vaan loogista ajattelua ja ratkaisykykyä, ei vaadi korkeakoulututkintoa hyvän tuloksen saavuttamiseen!
Täällä suurella älykkyydellään kehuskelevat eivät todennäköisesti ole koskaan millään tavalla mittauttaneet osaamistaan!!
ÄO 163 (keskihajonnalla 24)
Olen laiska, mutta kompensoin oppimalla nopeasti, kykenen yhdistelemään eri lähteistä hankittua tietoa luovasti. Luulen, että töissä monet ihmiset kokevat uhkana tai muuten pelottavana. Pitää esittää tyhmempää, ettei muille tule paha mieli. Joskus tulee sanottua jotain ajattelematonta, joka loukkaa toista. Itse olen van kiinnostunut ilmiöistä, enkä arvota tai piilottele asioita. Ystäväpiiri suppea, tosi harvan seura jaksaa kiinnostaa. Vaikea löytää kumppania.
Ja taas joku muu kuin älykäs dissaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas joku muu kuin älykäs dissaamassa.
Samanlaista rinkihinkkailua nämä keskustelut ovat kuin muillakin. Tarpeeksi kun seuraa rupeaa nämäkin kyllästyttämään.
Ette te ymmärtäisi kuitenkaan.
ÄO 196
Tunnen itseni liian fiksuksi jopa yliopiston tohtoreiden sekä avaruusfyysikoiden seurassa. Olen luultavasti Suomen älykkäin ja viisain ihminen.
Jari88
Mulla on tutkittu äö 72. Siis olen tutkitusti idiotti. Mutta ei se haittaa. Hyvä että on aloittaja älykäs ihminen vaikka epäilen että ei ole merkitystä.
Sitten kun me kumpiki kuolema niin sata vuotta ja pukkaama yhtä korkean koiranputken, eikä kukaan enää muista kenen putki se on.
Hyvä työ on varmasti kiva sillekki aloittajalle koska itekki olen hyväsä työsä, ainakin palkka on ihan hyvä 5000€ kuukauessa eikä tartte kantaa huolia töistä kotia.
Haistele/tuoksuttele ruusukasveja joka päivä!
Eiköhän se erityinen älykkyys sula tavanomaiseksi typeryydeksi. Sen jälkeen elämä on normaalia joka päiväistä taistelua yksinkertaistenkin asioiden edessä.
Yhdessä olemme vahvempia, lyöttäydy kaltaistesi seuraan!
Samoin. Ulkopuolisuuden tunne on tullut tutuksi. Samoin koulu - ja työpaikkakiusaaminen erilaisuuteni takia. Varsinkin liikunnallinen kömpelyyteni antoi joillekin aihetta raakaan pilkkaamiseen, josta minulle jäi elinikäinen inho varsinkin joukkuelajeja kohtaan.
Minullakin on ADHD, ja äo:kseni on mitattu 125. (Ivaajille tiedoksi että keskimääräinen älykkyysosamäärä on 90 - 110.) Tulos oli itsellenikin iso yllätys, koska olen tottunut pitämään itseänikin tyhmänä - hyvästä koulu-, ja opiskelumenestyksestä huolimatta.
Työelämässä ongelmia on riittänyt, koska haluaisin tehdä mahdollimman hyvää työtä, mutta olen kuulemma "liian hidas ja tuottamaton". Näin yksityisten työnantajien mielestä, mutta työllistettynä työntekijänä olen saanut lähes yksinomaan kehuja tunnollisuudestani ja omistautuneisuudestani.
Elän ydinperheeni kanssa rauhallista ja seesteistä kotielämää, ja olen ollut naimisissa kohta 30 vuotta.
Kaipahan rehellisyys, jämäkkyys, suorapuheisuus, tunnollisuus, sekä aviollinenkin uskollisuus ovat niin epäsuosittuja luonteenpiirteitä että ne voi varsinkin nykyaikana leimata "tyhmyydeksi"...?
Olen superluuseri ÄO 138, itseäni tyhmempiä on harvassa. Koska mitä hlvettiä teen jollain loogisella päättelykyvyllä, jos kuitenkin löydän itseni lauantaiaamuna keskiolut kädessä krapulaan tuskastuneena työttömänä paskana? Gunnarit soimaan ja toinen kalja auki. Masennuslääkettä purkista. Olen vielä niin pelokas ämmä, etten uskalla kokeilla muuta päänsekoittajia, kuin kaljaa, kannabista ja kovaa musiikkia. Joista kannabis ei edes sovi. Kippis, perkele.
Ihmiset jotka puhuvat noista prosenttiosuuksista: älykkyysosamäärä on "bell curve" eli kellokäyrä. Jos älykkyysosamääräsi on 125 ja olet 10% joukossa, se tarkoittaa että henkilöitä joilla on älykkyysosamäärä 124 on vielä hiukan enemmän. Henkilöitä joilla on 123, 122, 121... on taas vieläkin muutama enemmän, tuloksesi kun rajasi ne ulkopuolelle. Myös lievästi älykkäämpiä on lähes yhtä monia, vaikka se ei menekään ihan suoraviivaisesti. Molempiin suuntiin keskiarvosta pitää mennä reilu harppaus että löydetään oikeasti harvinaiset tapaukset, joihin törmääminen sattumalta on jo todella epätodennäköistä. Siinä noin sadan tuntumassa on eniten porukkaa ja sitten se taas lähtee siitä kutistumaan niin että ÄO 80 onkin jo näkyvästi vähemmän ihmisiä mitä ÄO 100.
Tämä ei siis mene niin että jos kuuluu 10% huippuun niin kaikki muut kansasta ovat tasan 100 ja itse vain on erityistapaus. Se on varmasti tämän viestin luettuaan kaikille itsestäänselvää, mutta se jossain vaiheessa keskustelua kuulosti unohtuvan. Ihminen ei myöskään ole aina virkeänä ja parhaimmillaan ja voi iän myötä vähän hidastua, eli luvutkaan eivät ole kiveen kirjoitettuja joka tilanteessa. Joku kymmenen pistettä alemman tuloksen saanut saattaa vaikuttaa kahdesta henkilöstä fiksummalta muiden silmissä. Tuloksesi kertoo sen miten osasit suorittaa loogista päättelyä tietyn ikäisenä, tietyssä vireystilassa. Ihmiset varmasti haluavat hyvän tuloksen joten nukkumiseen, syömiseen ja nesteytykseen panostetaan ennen virallista testiä. Joku saattaa harjoittaa aivojaan tekemällä ennen testiä nettitestejä. Jos loogisten kuviopäättelypulmien ratkomisesta on vain vähän aikaa, aivot ovat vahvistaneet niitä synapseja hiljattain ja ne löytyvät nopeammin aivojen syövereistä. Aivoja voi tosiaan treenata ja kannattaakin. Mitä ikinä teetkään millä tahansa hetkellä, aivosi pyrkivät olemaan parempia siinä kyseisessä asiassa.
ÄO130, en ole koskaan pitänyt itseäni älykkäänä enkä ole huomannut mitään poikkeavaa. Olen vähän syrjään vetäytyvä ja introvertti analysoija. Elämässä olen pärjännyt hyvin vaikka olenkin aika laiska. Koulussa en tehnyt koskaan läksyjä enkä siitä koskaan jäänyt kiinni. Aviomies joskus ehdotti että voisin testata ÄO joten kai se jotenkin näkyy mun käytöksessä tai jossain :)
Testitulokseni ovat vaihdelleet 116:n ja 135:n välillä. Luotettavimmaksi arvioimastani testistä sain hieman alle 130. Erityislahjakkuuksinani on musikaalisuus ja kielellinen älykkyys, eikä ajatteluni ole järjestelmällisen loogista vaan pikemminkin assosioivaa. Myös huonoihin matikan numeroihini nähden olen ollut yllättynyt, että olen pärjännyt matemaattis-loogisissa älykkyystesteissä noin hyvin.
Olen kyllä saanut kuulla olevani "liian älykäs omaa etuani ajatellen", "yliajattelija" jne. läpi elämäni, joten ehkä testit ovat oikeaan osuneita, ja olen oikeastikin keskimääräistä älykkäämpi.
Valitettavasti en voi sanoa hyötyneeni älykkyydestä muutoin, kuin että kahdet maisterinpaperit sain suoritettua mahdollisesti muita "helpommin". Työelämässä on mennyt huonosti, ja olen tälläkin hetkellä työtön. Yliajattelu aiheuttaa ahdistuneisuutta, joskus masennusta. Toisaalta analyyttisyys mahdollistaa selviytymiskeinojen löytämisen oman pääkopan kanssa sovussa elämiseen.
Käsitys kielestä saattaa olla erilainen kuin muilla. Olen joskus vastannut täysin yksiselitteiseen kysymykseen ja kysymyksen laatija onkin omasta mielestään kysynyt jotain muuta, yleensä mielestäni täysin epäloogisin perustein. Joskus myös ahdistaa, kun työympäristössä kovin harvat näkevät laajemman kontekstin tapahtumille.
Esimiesasemaan pyrittäessä älykkyys on usein haitta, koska nykytyylin mukainen johtaminen ei suosi tietoa päätöksenteon perusteena. Pitää mennä omalla, tai vielä mieluummin esimiehen tunteella.
Olen johtavassa asemassa, akateemisen koulutuksen saanut, mutta olisin varmaan saavuttanut saman helpommin ja nopeammin, jos äo:ni olisi vain hieman keskimääräistä parempi.
Mensa ei kiinnosta, olen mieluiten omissa oloissani. Autisti en ole, paremminkin sosiaalinen.
Jessus mitä tärkeilijöitä ketju täynnä. Kuinka te jaksatte analysoida itseänne näin tarkoin? Tajuan, jos haluaa ÄO:n testauttaa, mutta että tekee useita testejä ja pohtii lahjakkuuksiaan ihan ääneen muillekin, niin jotenkin...no, hyvin nykypäiväistä itsekeskeisyyttä. Ja tätähän toki ketjussa kysyttiin. Taidan minä vain olla väärässä paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Jessus mitä tärkeilijöitä ketju täynnä. Kuinka te jaksatte analysoida itseänne näin tarkoin? Tajuan, jos haluaa ÄO:n testauttaa, mutta että tekee useita testejä ja pohtii lahjakkuuksiaan ihan ääneen muillekin, niin jotenkin...no, hyvin nykypäiväistä itsekeskeisyyttä. Ja tätähän toki ketjussa kysyttiin. Taidan minä vain olla väärässä paikassa.
Koska analyyttisyys on korkean älykkyyden ilmentymä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jessus mitä tärkeilijöitä ketju täynnä. Kuinka te jaksatte analysoida itseänne näin tarkoin? Tajuan, jos haluaa ÄO:n testauttaa, mutta että tekee useita testejä ja pohtii lahjakkuuksiaan ihan ääneen muillekin, niin jotenkin...no, hyvin nykypäiväistä itsekeskeisyyttä. Ja tätähän toki ketjussa kysyttiin. Taidan minä vain olla väärässä paikassa.
Koska analyyttisyys on korkean älykkyyden ilmentymä?
Jatkuva itseanalyysi? Ennemminkin turhauttavan itsekeskeisyyden. Joo joo, maailman napoja ollaan jokainen omasta näkökulmasta, ajankin suhteellisuus vääntyy oman navan mukaan, mutta c'mon nyt.
Saanko nuolla kengänpohjianne sir?!?
Täytyy sanoa, että minua joskus häiritsee älykkäiden uhriutuminen omasta älykkyydestä, ellei olla jossain aivan outlier-tasolla (145-). Älykkyys auttaa aivan helvetisti kaikkien mahdollisten muiden ongelmien kanssa mitä voi olla, ja aikuisena pystyy kyllä hakeutumaan sinne missä muita älykkäitä on. Se, että älykkäiden isoin ongelma tuntuu aina olevan nimenomaan älykkyys eikä muut elämän tragediat kertoo paljon.