Tammivauvat 2015 <3
Täällä olis plussattu tänään aamulla, la olis oviksen mukaan 2.1, kuukautiskierrosta ei paree mitään laskeskella kun on niin epäsäännöllinen kierto.
Toista odotellaan, esikoistyttö on 3v ja leikkikaveri on erittäin odotettu.
Yritän päivitellä ketjua ahkerasti eli laittakaahan selkeesti nimimerkki ja laskettu aika. Suljetun ryhmänkin voin perustaa jos tarvetta on, itseä se ainakin kovasti kiinnostaa. Siellä vois sitten tarkemmin kysellä sen fb-ryhmän perään jos sille kiinnostusta löytyy :)
Ihanaa, olo on onnellinen <3
anita, la 2.1
Ja arvatkaas vaan meinasko heti otsikkoon tulla kunnon typo kun hyvin vahvasti elän vielä vuotta 2014 :D
Kommentit (550)
Onnea kaikille plussanneille! Ja toivotan kovasti voimia ja tsemppiä teille joilla meni kesken :( <3
Tässä vähän minun kuulumisiani:
Täällä on ensimmäinen ultra käyty viikolla 12 ja kaikki on pikkuisella hyvin :) Itku pääsi kun olin niin helpottunut ja onnellinen <3 Pieni lepäili ja äkäisesti huitoi käsillä kun kätilö yritti herätellä jotta saisi paremman asennon hänelle. Kuvista tuli selkeitä. Myös labratulokset tuli ja kaikki oli onneksi normaalia.
Joku täällä ihmetteli, miten joku ei mene varhaisultraan ennen viikkoa 12, että eikö yhtään kiinnosta mikä tilanne siellä on. Eiköhän meitä kaikkia kiinnosta onko siellä joku ja onko kaikki edennyt hyvin. Mutta minä odotin ensimmäistä ultraa viikolle 12 muutamastakin syystä: Jos sikiö olisikin ollut pienempi kuin luulin eikä sen vuoksi sydänääniä olisi vielä kuullut, olisin mennyt turhaan paniikkiin ja stressannut seuraavat viikot asiaa vaikka se olisikin ollut ihan normaalia. Minulla on myös ollut koko raskauden rauhallinen ja varma olo että kaikki on kunnossa joten olen halunnut luottaa intuitiooni. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, eikä se ole kiinni siitä kuinka paljon äitiä kiinnostaa tietää raskauden etenemisestä.
Olisin mennyt varhaisultraan jos olisi ollut tunne, ettei kaikki ole hyvin tai olisi ollut vuotoa/kipua tms hälyttävää.
Minua hieman huolestutti painon nousuni, koska kaikkialla lukee ettei ensimmäisellä kolmanneksella kuuluisi painon nousta. Minulla tuli ensimmäisen 12 viikon aikana noin 3 kg lisää. Juttelin asiasta terveydenhoitajan kanssa toisella neuvolakäynnillä ja hän vakuutti asian olevan ok, koska lähtöpainoni on normaalipainon alarajoilla ja olen hoikka. Joten hoikille painoa saattaa tulla heti aluksi muutama kilo enemmän. Vatsa on ollut koko alkuraskauden turvonnut ja turpoaa vaan lisää. Näyttää jo vauvamasulta mikä voi johtua siitäkin, että rasvapeitteitä ei ole paljoa kohdun päällä. Rinnat on kasvanut ainakin puolikuppikokoa ja on todella kylmänarat! Heti alkaa vihlonta jos tuulee eikä ole lämpimästi päällä.
Ruokahalu oli aivan järkyttävä ensimmäiset 8 viikkoa mutta nyt on onneksi tasoittunut. 3h välein oli syötävä tai tuli etovaolo. Mielihalut vaihteli viikottain. Nyt niitä ei enää juuri ole. Makee ei juuri tee mieli, kunnon perusruokaa ainoastaan. Mikä onkin outoa koska ennen raskautta aina makeahammasta kolotti. Nyt makea maistuu liian makealta enkä jaksa sitä paljoa syödä.
Hormoninäppyjä on ollut koko 13 viikkoa mikä ärsyttää. Iho on kuin teinillä! Eikä minulla ollut edes teininä huonoa ihoa. Nyt finnejä tulee helposti ja muitakin näppyjä. Ennen minulla oli enemmänkin kuivuuteen taipuvainen iho.
Heipä hei!
Täällä ollaan 10+5 rv. La 22.1.2015. :) Esikoista odotellaan.
Miten teillä on mieliala-hormoni-mylläykset vaikuttanut teihin? Oletko huomannut olleesi tavallista kärttysämpi, "raivoisampi"? :D Miten miehesi on siihen suhtautunut? Itselläni tulee ihan mielettömiä raivopuuskia! Muistan, että samanlaisia raivopuuskia oli teini-iässä... Mies on ihan peloissaan, mikä muhun on mennyt. Yritäpä selittää, että tää johtuu hormoneista ;) Hetken päästä itkettää, naurattaa, hävettää... Toivottavasti nää helpottaa toisen kolmanneksen aikana!
Toinen minua kovasti häiritsevä asia on väsymys. En saa nukuttua öisin kuin pätkissä. Valvottavia/herättäviä tekijöitä ainakin ovat vessahätä, rintakivut, kissan yöliikkuminen ja toisinaan pelkkä unen puute. Kolmivuorotyötä tekevänä tilanne on toisinaan karsea. Tuntuu, että mielialatkin heilahtelevat, kun on niin kauhean väsynyt koko ajan. Välillä tuntuu, ettei jaksa ollenkaan nousta sängystä. Onko teillä ollut väsymystä? Miten olette saaneet helpotusta siihen?
Onneksi minulla ei ole voimakasta pahoinvointia ollut. Muutaman kerran on ollut etova olo, mutta mennyt ohitse, kun on juonut raikasta vettä tai syönyt jotain kevyttä, kuten hedelmän. No, eiköhän mulle vaivaa ole tarpeeksi jo mielialojen heilahteluista ja väsymyksestä :D Ei tähän muuta kyllä kaipaa enää lisäksi.
Eka ultraneuvola on 16. päivä. Odotan sitä kyllä kovasti!! :) Olen kyllä jo nähnyt pikkuisen, kun piti päivystykseen mennä kovien alavatsakipujen takia. Kivut olivat suoraan oikean munasarjan kohdalla. Selvisi sisäisessä ultratutkimuksessa, että kohdunsisäinen on, mutta kivut jotkuu tiukoista ligamenteista munasarjoissa, jotka aiheuttaa kouristavaa kipua sitä mukaan kun kohtu kasvaa. Onko kellään tällaista? Ootan kovasti kuitenkin mahan kasvua! <3 Kaveri antoi tänään mulle äitysvaatteita... :)
Mutta onnittelut tosiaan kaikille tammikuun vauvoja odottaville! :) Toivotaan, että enempää ei suru-uutisia tällä palstalla näy.
Tervehdys!
Ooottepa te ollu aktiivisia, oon ihan pudonnu kärryiltä =D. Olen ollut niin juukelin poikki ja pinossa, että en ole jaksanut tänne raahautua ees lukemaan. Hyi mua.
Hurjaa, että osalla jo nt-ultra ollut tai on ihan käsillä. Tää eka kolmannes on hurahtanut lopulta kuitenkin niin nopeasti vaikka oikeesti se ei ole siltä tuntunut...
Uusiakin on tullut, tervetuloa joukkoon. Ja Pikku Muulle virtuaalihalaus. Olen pahoillani!
(.) Meillä oli kans eka neuvola joskus viime viikon alussa ja oli kyllä niin peruskäynti kun voi olla. Tätinä oli joku kesäsijainen, joka oli ihan hukassa mun paperipinojen kanssa. Sähläsi ja pahoitteli sitten sähläämistä vuoron perää. Mutta paperihommat saatiin tehtyä ja mut kirjoihin ja kansiin taas. Miehellä oli kuulemma vähän turha olo siellä mutta ehdottomasti tulee mukaan joka ikinen kerta kun mua/vauvaa jossain tsiigataan. Huvittavinta oli kun se tätsy silmäili sitä alkoholinkäyttökyselylappua ja totesi, että "teillähän ei ole tosiaan mitään ongelmia alkoholinkäytön suhteen joo..." ja sitten nosti katseensa minuun ja kysyi ihan pokkana, että "no, mites nyt raskaana sitten se bisse maistuu vai juotko viiniä?". Mulla meinas pettää pokka! Totesin vaan viileesti, että en tosiaan juo näin raskaana ollessa MITÄÄN alkoholia, ei ole ollut tapana.
Mulla himot liittyy toisaalta roskaruokaan toisaalta mahdollisimman raikkaisiin hedelmiin ja kasviksiin. Niinpä himoitsen vuorotellen kebabia ja persikoita. Niitä mä nyt oon sitten syönytkin =). Etova olo on edelleen kiusana koko päivän, mutta tähän alkaa vissiin tottua.
Tässä tuunattu lista.
1.1.2015 2o2o, 1 lapsi
2.1.2015 Catalinas, 2. lapsi
4.1.2015 Nipander, 1. lapsi
9.1.2015 llara, 1. lapsi
19.1.2015 Relight, 1. lapsi
21.1.2015 Apila, 1. lapsi
Havu, 1. lapsi
23.1.2015 Alima, 1. lapsi
LoveMyChildren, 4. lapsi
Nt-ultraa odotellessa, LMC ja Muru-Veijari rv10+5
Joku kyseli tuosta fb tammivauvat 2015 ryhmästä, niin ketjun alusta löytyi ohjeet siihen;
"Facebook-ryhmään haluavat laittaakaa linkki omaan fb-profiiliin niin pyydän kaveriksi ja kutsun ryhmään! tammikuiset@gmail.com"
Mä laitoin toissapäivänä sähköpostiviestin ja tänään tuli kaveripyyntö, eli kaippa pääsen kohtapuoliin tuohon ryhmään mukaan. :)
Sunnuntaina kerrottiin miehen kanssa kaveripariskunnalle joilla on 8 viikkoinen vauva meidän vauvauutiset ja saatiin pussillinen vauvan vaatteita mukaan lähtiessä. Nyt oon niitä hypistellyt ja viikkasin kaappiin odottamaan. Jotenkin tuntuu heti aidommalta raskaus kun pääsi vauvan vaatteita hypistelemään <3 Ainut vaan että kaikki vaatteet on sinisiä kun heillä on poika, mutta miksei tytölläkin voisi sinistä olla, jos tyttö sattuu tulemaan. ;)
Ollaan myös miehen kanssa päätetty ettei haluta tietää sukupuolta rakenneultrassa. On nyt tullut liikaa kavereille virheellisiä arvioita sukupuolesta ja aateltiin että ehkä selvitään siihen asti että nähdään ihan livenä kumpi sieltä sitten tulee <3 Tai eihän sitä tiedä miten mieli muuttuu tässä 8 viikon aikana :)
LLARA 12+5
Huoh...! Nyt ollaan kerrottu muutamalle niin sain heti "vaihtokauppana" kaksi uutista ekassa ultrassa havaitusta keskenmenosta. Kyllä, olen ollut tietoinen tästäkin mahdollisuudesta, mutta koskettaa hieman erilailla kun aivan lähipiiristä kuulee... en kyllä uskalla kertoa enää kellekään :'( toivottavasti pieni olisi vielä hengissä!! Voihan piip, millä mä maltan odottaa vielä 2 vk?? Muutenkin oli niiin karut tarinat että huhhuh... onkohan mulla enää edes mitään oireita?? Kohtukaan ei ole kipeä.. no en asialle voi mitään, mutta silti en nyt varmaan ennen ultraa osaa iloita niinkuin vielä eilen...
Painokin nousi taas... vk 4-6+ 2 kg vk 7-10 normi paino ja nyt vk 11 +3kg tyyliin päivässä. Kääk!! Enkä edes ole normaalipainon alarajoilta vaan bmi 24. Vaikka suht kaponen olenkin ollut. Nyt näytän läskitankkerilta!! Äääää! En edes syö herkkuja tai mitään mättöä :( liikaa vissiin leipää ja pastaa kun proteiini ei uppoa :( sokerinkin olen jo jättänyt pois. Tulisi edes vauvamaha.. tutut jotka ei ole nähneet pitkään aikaan tuijottaa kyllä ihan selvästi että mitäs tolle on käynyt. Painan 5 kg enemmän kuin vuosi sitten pillereiden aikaan. Mun on varmaan pakko aloittaa kunnon ruokavalio, muuten oikeasti tulee joku +25 kg... varsinkin kun on tuota diabetestaipumusta. Alkaisi nyt vaan kala ja liha maistumaan, olisi helpompaa. Otan kuitenkin noi radi sokeri ym rajoitukset nyt käyttöön. Kerran viikossa joku herkku, muuten 3dl marjoja päivässä saa riittää...
Lisäksi mun selkä on niin väsynyt/kipeä välillä. Millä ihmeellä tän kanssa selvitään vielä toivon mukaan 30 vk? Ja se on nimenomaan jotain lihasjuttua, tod näk pahenee vaan kun massaa tulee etupuolelle lisää. Kuntoutan sitä nyt ahkerasti mutta ei paljoa tunnu olevan vaikutusta.
Ihan järkky ahdistus kaikesta nyt :( olisipa se ultra jo nyt!!
Havu 11+1
Terkut ultrasta TAAS =)!
Havu: Ymmärrän sua, voi vessanovenkahva sentään. Onpa aika tökeröä puhua alkuraskaudessa olevalle ensimmäistä ultraa odottavalle noista keskenmenojutuista!!! Voi pahkeinen etten paremmin sano. Uskon, että ahdistaa. Tottahan se on, että jokunen odottaja niitä huonoja uutisia siellä ultrassa saa. Mutta muista odottajakamu, että YLIVOIMAINEN ENEMMISTÖ SAA HYVIÄ UUTISIA!
Nostan sulle hattua, että yleensäkin sinnittelet ilman alkuraskauden ultraa. Mä en olisi kyennyt, todellakaan. Koeta tsempata ja muista, että suurin osa raskauksista menee ihan hyvin. Oikeasti. Ja muista sekin, että raskaana sitä painoa tulee ihan kummasti. Välillä paljon, välillä ei ollenkaan ja osa on tässä alussa vaan sitä turvotusta. Nyt häntä pystyyn ja aurinkoa kohti, eiks joo?
LLARA ei (ainakaan vielä) halua tietää sukupuolta. Mites muut? Me haluamme tietää sikäli kun tämä pieni sen haluaa meille kertoa. Vain mahdollisimman varma tieto kiinnostaa eli emme halua mitään kätilön arvauksia asiasta. Mies oli sitä mieltä, että kun kerran tämä on niin ainutlaatuinen juttu meidän elämässä niin hän haluaisi 4D-ultraankin... Siellä ainakin yleensä selviää 100% varmuudella sukupuoli.
(.) Mä kävin tänään taas ultrassa. Aamupäivällä töissä holahti pöksyihin varmaan 0,5-1 dl verta ja mä vedin siis niin hirveän paniikin, että meni vessassa jalat alta. Mä mietin, että tässäkö se nyt oli? Kun ehdittiin lähipiirille kertoa niin nyt se loppuu sitten.
No, pääsin ultraan työterveyden kautta pikana ja siellä näkyi ihan viikkoja vastaava (tai itseasiassa 2-3 päivää edellä oleva) sikiö, joka liikuskeli. Kohdun reunassa näkyi jotain hematoomakaikua, joten se voisi olla vuodon syy. Istukka näytti ihan hyvältä. Kohdunsuu oli kuulemma myös "hyvin verekäs" ja lääkäri meinasikin, että se on voinut olla jokin hiussuonikin, joka siellä kohdunsuulla on hajonnut tms.
MUTTA siis vaavi voi hyvin. Hittovie kun huojennuin. Töissä pitäisi kertoa ihan tässä piakkoin raskaudesta ja siksi(kin) hermoilen. Ei viitsis tyhjästä kertoilla... Nyt taas relataan. Lääkäri oli ihana ja muistutteli mua, että kun sikiö alkaa olla jo noin suuri(!!) ja viikkoja on näin hyvin, on erittäin epätodennäköistä, että enää mitään alkuraskauden komplikaatioita tulee. Vuotohan toki aina säikäyttää, tuollainen perkeleen niagara ainakin. Mutta sinnitellään!
Mites te muut, oeltteko jo lomalla? Vai miten kesä sujuu?
Ihanaa kesäkeliä kaikille,
LMC ja Muru-Veijari rv10+6
Noniin... Tämä on ehkä ainut keskustelu mihin uskallan liittyä, kauhean ilkeitä ja vihaisia ihmisiä monessa keskustelussa.
Mulla siis laskettu aika 31.1.2015 ja esikoinen tulossa. Olen älyttömän iloinen asiasta. En ole pystynyt lopettamaan vaatteiden ja lelujen suunnittelua... Haluaisin jo kuulla sydämmen tykytykset ja nähdä mikä siellä masussa pistää pääni ja elämäni sekaisin :)
Aluksi teki mieli huutaa kaikille että olen raskaana, mutta kun avomies kertoi perheelleen puhelimitse raskaudesta ja kuulin ensimmäisen kysymyksen anopilta: "oliko suunniteltu juttu?", se vei kyllä kaikille kertomisesta mehut.
Olenhan vasta 20 vuotias ja olen miehen kanssa asunut vasta vuoden yhdessä ja kuullostaa varmasti oudolta, että kyllä olimme keskustellut asiasta ja lopettaneet ehkäisyn, joten ei tämä yllätyksenä tullut.
Mietin jopa että kumpi on pahempaa? A kerron totuuden (kyllä tätä on suunniteltu ja on aivan toivottu tulokas) vai B valhetelen (vähän yllätyksenä tuli mutta on hyvin tervettullut).
Mitä te olette mieltä? Olisi hienoa kuulla muidenkin mielipiteitä välillä, eikä pyöritellä ajatusta vain oman pään sisällä.
Itse haluan tietää tuleeko tyttö vai poika, muutenkin jo sellainen olo että haluan tietää kaiken heti nyt. Tuntuu siltä kuin ei voisi ostaa vaatteita tai leluja tai mietttiä nimiä jos ei tietäisi sukupuolta. Eihän tämä tietenkään ole totta, mutta jos sukupuoli pystyttäisiin varmaksi sanomaan ultrassa niin se voisi ehkä helpottaa elämääni, tai ainakin oloa.
Olen kyllä kiitollinen etten kärsi varsinaisesta aamupahoinvoinnista, mutta sen puuttuminen välillä pistää kyseenalaistaan raskauden. Varsinkin kun olen laihtunut noin 3 kiloa (pituus167 paino59) kun "kunnon" ruokaa ei tee mieli ja jos jotain yrittää valmistaa niin se haisee niin pahallle että siinä vaiheessa tekee mieli oksentaa (tupakoinnin lopettaminen varmaan vahvistanut hajuaistia). Onneksi hedelmät, vihannekset ja marjat kelpaavat mielellään.
Ajattelin hankkia kotidopplerin jos vaikka sillä onnistuisin kuuntelemaan ennen ultraa sykettä, niin ehkä lopettaisin raskauden kyseenaaistamisen. Mutta en aijo pettyä jos en löydä sykettä, onhan se melkein mahdotonta näin vähillä viikoilla.
Mutta haluaisin sanoa kaikille isot onnittelut plussista, vaikka ovat menneet kesken. En ehkä ihan tiedä millainen tilanne se on, mutta voin nyt kuvitella. Ainakin kaikki tietävät että raskaus on mahdollista vielä ja toivottavasti kaikilla on mahdollista yrittää vielä uudestaan. Pahoittelut ja kunniotuksen osoitukset ja jaksamista!
Kaisaana 9+5
Sain vihdoinkin kuulla vauvamme sydänäänet, että hengissä ollaan :))) <3
Neuvolaan ei sijainen huolinut kuuntelemaan sydänääniä, ei kuulema hyödyttäisi mitään. Oma tätini sanoi nimenomaan, että hänen ollessa lomalla, voin mennä kuuntelemaan ne, koska en ole niitä vielä kuullut!
Onneksi on nuo kotidopplerit keksitty, niin ostin tänään sellaisen =)
Nyt paremmalla mielenrauhalla ootellaan lapsivesipunktioon pääsyä!
Sladyx& Pienokainen 13+2
1.1.2015 2o2o, 1 lapsi
2.1.2015 Catalinas, 2. lapsi
4.1.2015 Nipander, 1. lapsi
6.1.2015 Sladyx, 3 lapsi
9.1.2015 llara, 1. lapsi
19.1.2015 Relight, 1. lapsi
21.1.2015 Apila, 1. lapsi
Havu, 1. lapsi
23.1.2015 Alima, 1. lapsi
LoveMyChildren, 4. lapsi
Voi Pikku muu, osanottoni! :( Toivottavasti on kohtu tyhjentynyt hyvin ja oot toipunut/toipumaan päin. Ja toivottavasti pääsette pian seuraavaan yritykseen, jos siltä tuntuu. Paljon tsemppiä!!!
Hienoa kuulla että Relightilla vihdoin pahoinvointi helpottanut, vaikkei se tyhjän yökkiminenkään varmasti mukavaa oo.:/ Mulla oli tänää taas ekan kerran moneen päivään ihan heikko ja vetämätön ja vähän huono olo, toivon että olis vaan joku yksittäinen kerta eikä pahoinvointi olis tulossa takas.:O Ja ruokaa tehdessä tuli yhtäkkiä kauhee oksetusolo, kylmä hiki nousi pintaan ja silmissä sumeni. Sitten oli pakko mennä lattialle hetkeks makaamaan etten pyörry. Johtui varmaan matalasta verenpaineesta. Muistaako kukaan oliko se niin että jo entuudestaan matala verenpaine laskee raskauden aikana??
Kaisaana onnea plussasta ja tervetuloa mukaan kasvavaan ;) joukkoomme! :) Oon samaa mieltä, että tässä keskustelussa on harvinaisen mukavia ja täyspäisiä tyyppejä ja tänne on tosi mukava kirjotella.:) Siks muuten vähän ihmettelinkin Emmik1:n kommenttia varhaisultrista, siis onko täällä joku ihmetellyt että "eikö kiinnosta" jne? :O Mäkin oon joillain muilla palstoilla nähnyt aika kiivaita ja kärkkäitä kommentteja asiaan liittyen, mutten muista mitään voimakkaita mielipiteitä puoleen tai toiseen tässä nimenomaisessa keskustelussa. Mutta mä jätin varhaisultran väliin, koska en pitänyt sitä omalla kohdallani tällä kertaa tarpeellisena enkä halunnut toisaalta "tuhlata rahaa". Ymmärrän kyllä, että moni ei näe sitä rahantuhlauksena ja sekin on oikein ok! Ja jos mulla nyt viikon päästä np-ultrassa paljastuu tuulimuna, kohdunulkonen tai esim. viikolla 6 kuollut alkio niin aivan varmasti seuraavassa raskaudessa menisin varhaisultraan. Samoin jos olisi jotain vuotoja tai vastaavia.
Henu91 "raivonpuuskista", I feel you! :D En varsinaisesti raivoa, mutta kiukuttelen kyllä kaikesta mahdollisesta. Ruokaostoksilla melkein huusin miehelle, että makkarakastikkeen kanssa ei kyllä varmana syödä mitään uusia perunoita vaan "oikeita"! :D Eikä se raukka edes väittänyt vastaan, kun vaan ehdotti niitä uusia perunoita. Tänäänkin vaan suutuin ilman kertakaikkiaan mitään syytä, sitten kun yksinäni makkarissa mökötin, niin yritin oikein miettimällä miettiä että mitähän se mies olisi voinut tehdä väärin, että osaan antaa syyn sitten kun se tulee sitä kysymään.:D Mies on kyllä aika hyvin kestänyt mun kiukuttelua ja mielialanvaihteluita, mutta välillä mökötetään molemmat. Tilanteet kyllä yleensä laukeaa siihen, että jompikumpi tai molemmat nauretaan koko tilanteelle ja sitten on helppo heittää kaikki mun hormonien syyksi. Että ei tässä mitään isompaa kriisiä olla vielä saatu aikaseksi. Välillä kaikki vaan ärsyttää niiiin paljon!
Havu mä käsitin sun viestin niin, että ihan vastikään olisi noi tuttujen keskenmenot olleet, mut ei siis ilmeisesti kuitenkaan...? Jos vanhemmista jutuista kyse, niin on kyllä tahditonta ruveta sellaista selittämään kun toinen kertoo raskausuutisestaan! Mutta niin kun LMC sanoi, mitä suurimmalla todennäköisyydellä sulla ja pienellä on kaikki hyvin, koita nyt olla murehtimatta! Ei se varhaisultra mitään muuttaisi, voihan se senkin jälkeen kesken mennä, jos on mennäkseen. Iloitset nyt KUN siihen on aihetta ja murehdit sitten JOS siihen joskus on aihetta. Jossain noista vauvaoppaista, joita neuvolasta saatiin, oli niin hyvä lause, jonka päätin ottaa ihan motokseni: "Tämän päivän ilo ei aiheuta huomisen surua." Se kyllä liittyi sairaan lapsen kanssa elämiseen, mutta pätee kyllä ihan kaikkeen muuhunkin (paitsi ei alkoholiin;)). Suomalaisiin on vaan niin iskostettu "itku pitkästä ilosta" -mentaliteetti, mutta mä ainakin yritän olla ilonen ja huoleton niin kauan kun ei ole mitään syytä huoleen annettu. Tiedän, helpommin sanottu kuin tehty, mutta kannattaa yrittää.:)
Mitäs vielä.. LMC, hieno juttu että ei ollut mitään hätänä pikkusella. Inhottavaa vaan noiden vuotojen kanssa, en voi edes kuvitella miten stressaavaa ja hermoja raastavaa sen täytyy olla.:/ Mutta toivottavasti stressi ja huoli helpottaa sitä mukaa kun raskaus etenee.
Kaisaanalle vielä, että eihän sun nyt tarvi ruveta huijaamaan, ettei vauva olisi suunniteltu! Itsehän te päätätte ja tiedätte milloin teillä on oikea aika vauvoja suunnitella eikä se muille kuulu.:) Ja luulen kyllä, että lähipiiri pääosin positiivisesti suhtautuu asiaan. Eikä se tökerö kommentti välttämättä ollut edes tarkoitettu ilkeäksi, ehkä anoppi vaan oli kovin yllättynyt ja se oli ensimmäinen kysymys joka tuli mieleen.
Sukupuolesta vielä, että mä kyllä kovasti haluaisin tietää etukäteen, mutta täällä oikeen luki rakenneultrasta että siinä ei selvitetä vauvan sukupuolta. Tarkoittaako se, että on pakko mennä yksityiselle jos sukupuolen haluaa tietää? Siinä tapauksessa saisi kyllä jäädä varmaan yllätykseksi.. ja miehelle se olisikin ilmeisesti mieluisampaa. Itsellä on vahva poikaolo ja jos se jatkuu koko raskauden ja sitten tyttö tupsahtaisikin niin saattaisi olla aluksi aika hassua.:) Mutta rakas se on joka tapauksessa, kumpi ikinä sieltä aikanaan sitten syliin saadaankin. <3
Apila 11+1
Täällä ilmoittautuu vielä yksi onnellinen ensikertalainen ja huonoista kokemuksista tietämätön odottaja mukaan keskusteluun. Saatan siis olla vähän naiivi kun kaikki on vielä niin uutta ja mennyt hyvin. Tosin sydänääniä ei saatu ekassa neuvolassa kuulumaan, mutta kun oireet jatkuu niin en osaa epäillä mitään pahaa. Kovin monelle ei olla kuitenkaan uskallettu vielä kertoa (tai siis minulla kyllä on vaikeuksia olla hiljaa, mutta mies jarruttelee ensimmäiseen kunnan ultraan). Olen samaa mieltä muiden kanssa siitä, että on todella turhauttavaa, jos raskausuutisiin ei suhtauduta asiallisesti, tai jos raskausajan valintoja arvostellaan liikaa. Kukanenkin tekee ja elää niinkuin haluaa, kunhan ei siis mitään vauvaa vahingoittavaa tee. Pelkään pahoin, että arvostelu joidenkin osalta vain pahenee kun vauva on jo syntynyt ja kasvatuskäytännöt eroaa jne.jne, apua!
Täälläkin elellään hormoninäppyjen kanssa ja olen ihmetellyt, kun en ole löytänyt mistään neuvolasta saamistani oppaista mitään infoa tai mainintaa tästä! Kuitenkin moni tuntuu keskustelupalstojen perusteella painivan saman ongelman kanssa. Mutta toisaalta ei kai se auta kuin kestää tätä kun ei haluttais mitään lääkekuuriakaan nyt aloittaa. :/
Omaa painoa olen yrittänyt seurailla puhelimeen lataamani raskaus-sovelluksen avulla. Siihen päivitellään aina oma paino, josta sovellus piirtää käyrän. Siinä oman painokäyrän vieressä kulkee toinen käyrä, joka osoittaa painon "sopivan" nousun. Olen onnekas myös painon suhteen, kun se ei ole lähtenyt kovin jyrkkään nousuun, mutta tiedän kyllä, että olisin todella ahdistunut, jos olisi lähtenyt! Mutta eikai sillekään voi mitään, jos nousee. Ei saa laihduttaakaan. Vaikka paino ei muutenkaan ole itselleni ongelma tiedän, että tulee olemaan paljon sulateltavaa siinäkin, että vaa'an pitäisi näyttää vähintään 10kiloa enemmän tammikuussa! Jotenkin sitä vaakaa on vain tottunut vahtaamaan liian orjallisesti..
Tulipa sitä tekstiä sittenkin, vaikka alussa tuntui, että olen taas niin järkyttävän TÖÖTÖRÖÖ, ettei kirjoittamisesta tule mitään. Selvästikin siis mielenkiintoinen keskusteluketju:) Tämä uupumus on ollut kaverina heti alkuraskaudesta lähtien, ennen kuin edes tiesin ja uskoin olevani raskaana. Taidankin lähteä tästä nukkumaan, josko huomenna pysyisin tolpillani edes iltapäivään asti. Loppupäivä meneekin sitten yleensä jossain sumussa haukottelun lomassa. Pieni vain tyytyväisenä siellä imee minut aivan loppuun:)
1.1.2015 2o2o, 1 lapsi
2.1.2015 Catalinas, 2. lapsi
4.1.2015 Nipander, 1. lapsi
6.1.2015 Sladyx, 3 lapsi
9.1.2015 llara, 1. lapsi
18.1.2015 Liz, 1. lapsi
19.1.2015 Relight, 1. lapsi
21.1.2015 Apila, 1. lapsi
Havu, 1. lapsi
23.1.2015 Alima, 1. lapsi
LoveMyChildren, 4. lapsi
Liz 11+4
PERRRRJANTAI!!!
Uusille tervetuloa mukaan. Täällä on tosiaan ihan jees sakkia, joten ei kun vaan sekaan jutustelemaan.
Henu: Kyllähän nää hormonit tietty heittelee ja aiheuttaa jos mitä. Mä en ole oikeastaan juuri kiukutellut, mutta sitäkin enemmän itkeskellyt ihan pikkujutuista. Tv:n ohjelma, lasten vastaan vänkäys... Kaikki riittää siihen, että mä alan itkeä. Mutta se on niin tuttua, että eipä se mitään. Ja tuo väsymys, se on jäätävää. Sehän on myös ihan yleisimpiä raskauteen liittyviä tiloja eikä sillekään oikein mitään voi. Monen mielestä se on jopa sellaista väsyä, joka ei mene nukkumalla ohi. Vaikka kuinka nukut, olet silti väsynyt. Mulla on juuri sellaista oloa. Mutta se lohduttaa, että yleensä se helppaa paljon jo ekan kolmanneksen jälkeen kunnes sitten muuttuu krooniseksi kunhan päästään loppuviikoille ja synnytykseen ja vauva-arkeen. Mutta silloinkin väsymys on erilaista. Se oikeasti on vähäisempää jos nukkuu, kuten normaalisti. Tähän hormoniväsymykseen, kuten klinikalla asiaa kutsuvat, ei oikein auta kuin aika.
Sladyxille <3 sydänäänistä!
Liz: Hormoninäpyt on tosi yleisiä eikä niille oikein mitään voi. Joku viisas on sanonut, että tyttöraskaus toisi enemmän näppyjä, mutta tiedä noista =). Mä olen molempia odottanut ja kyllä näppyjä on vähän tullut kaikissa. Kyllä ne siitä häipyy sitten, viimeistään yleensä kun raskaushormoni synnytyksen jälkeen lähtee poistumaan ja muuttuu imetyshormoneiksi. Tietysti ihoaan kannattaa hoitaa hyvin muttei kannata ahdistua jos näpyt ei lähde vaikka kuinka puunaa!
(.) Eilisen jälkeen ei ole tullut yhtään vuotoa, joten HIPHEI taas välillä. Sen sijaa ällötys on taas kovempaa ja eilen menin töistä suoraan nukkumaan, syömättä. Kun ei voi syödä kun ällöttää ja kun ei syö, niin ällöttää... Kiva kehä, joku muukin teistä tämän tietänee. Parin tunnin unien jälkeen pystyin raahautumaan keittiöön ja sitten helpotti kun sai alas kaikkea pientä sekalaista.
Onneksi edessä on i h a n a viikonloppu kahden rakkaan ystävän kanssa mökillä. Saa juoruta, saunoa, nauraa ja itkeäkin varmaan. Ihan parasta <3. Ja koska he jo tietävät odotuksesta niin voi olla rauhassa turvonnut ja juomatta alkoholia.
Mukavaa viikonloppua muillekin, nauttikaa kesästä!
LMC ja Muru-Veijari rv11+0 pokspoks =)
LMC: kiitos lohdutuksen sanoista :) ja onnea ihanista ultrauutisita TAAS!! Ihme homma kun noin vuotelee! mä ehkä oisin mennyt varhaisultraan mutta miehen mielestä se on jotenkin turha... nyt ei enää viitsi kun oon reissussa ja sitten se np ultra onkin. Ajattelin että menen jos herää jotain epäilyksiä.. ei ole ennen heränny... varmaan jos loppupuolelle päästään niin rv 20-40 näkemättä pientä saattaa sitten olla liian pitkä aika... toisaalta toisella noista oli 8+ varhaisultra käyty ja paria viikkoa ennen nptä kuitenkin kuollut :'( ei noi musta olleet ilkeitä tai tökeröitä, jotenkin en itsekään tajunnut siinä vaiheessa paljonko järkyttää.. tietenkin vielä kauhea suru heidän puolestaan kun en ole tajunnut miten vaikeaa lasten saaminen on heille ollut. vähän rauhotuin eilisen kuluessa, ei itketä jatkuvasti :D pitää vaan painaa taka-alalle tuo ajatus :( jotenkin vaan järkytti syvintä sydäntä myöten.. no ainakin kävi selväksi paljonko tätä haluaa. Mä en ole siis hyppinyt missään onnen ylimmissä sfääreissä kun en jotenkin ole vieläkään tajunnut edes että tammikuussa saattaa tulla vauva!!
Apila: toinen sattui siis kauan aikaa sitten ja toinen n vuosi sitten. Kummastakaan mulla ei ollut hajuakaan joten uutiset oli ihan tuoreet. Ihana motto sulla :) toi on kyllä totta! Mun pitäisi muutenkin saada vähän positiivisempi yleisasenne elämään.. ja sehän ei oo kuin asenteesta kiinni :D
Kaisaanalle tervetuloa :) jokainen elää elämänsä niinkuin haluaa, teillähän on tosi hyvä tilanne kun halusitte nuorena lapsen ja se näyttäisi onnistuvan :) toivotaan että otetaan positiivisesti vastaan. On mun 34v kavereiltakin kysytty vuoden yrittämisen jälkeen että oliko vahinko :D ihmiset möläyttää sen yllättävän usein!
Liz: tervetuloa sullekin!! Mulla kanssa painofanaattisuutta.. mikä sovellus sulla on? Kuulostaa hyvältä... mua pelottaa että painan vielä 80 kg... oon kuitenkin 163 pätkä. Lihasmassaa on kyllä mutta silti... mulla myös iski rutto poskiin. Siis keskellä poskia muutama finni! Mulla ei oo koskaan ollut, toivottavasti ei lisäänny.
Sladyx: onnea sydänäänistä <3 paljon se maksoi? Mä kanssa mietin että jos ultrassa on kaikki hyvin ja istukka ei ole edessä niin voisin hommata. Mun yhdellä kaverilla oli istukka tossa etupuolella niin se ei saanut niitä kunnolla kotona kuulumaan ja se oli tosi kurjaa!!
Me kyllä halutaan tietää sukupuoli jos se vaan näkyy.. mutta ei sillä ole väliä kumpi se on kun toivon jotenkin kumpaakin!! Pojissa on omat puolet mitä toivon ja tytöissä omansa. Ja oma luonteensa se jokatapauksessa on, se vaikuttaa enemmän kuin sukupuoli! Salaa mulla on vähän sellainen olo että tulisi poika. Toisaalta mä en usko noihin tippaakaan niin en kehtaa sanoa kellekään:D
Jouduin sitten antibiooteille kun todettiin oireeton vti. Aika hanurista:( no hyvä hoitaa ettei tuu mitään munuaistulehdusta! Toivottavasti noista lääkkeistä ei ole haittaa! Lenkkeily sujuu hyvin, kuulemma veri lisääntyy mikä saattaa parantaa suorituskykyä. Mulla paranee lenkillä muttei salilla. Ainoa ettei syke saa nousta yli 150 (voi vaikuttaa istukkaan jotenkin) niin pitää kävellä mäet. Lisäksi pitää varoa hirveästi ettei energia lopu kesken matkan. Oon nyt pyrkinyt viikossa 2x sali, 2x hikilenkki fiiliksen mukaan (tavoite hikoilla ja hengästyä), joka ilta muutama pilates-liike, vatsat, selät ja venyttely. Sitten koiran kaa kävelyä 30-60 min päivässä. Ja muuta arkiliikuntaa remontin vaatimusten mukaan. Jos nyt teen remppaa vaikka 4h niin sitten vaan keskivartalojutut ennen nukkumaan menoa. Kuulostipa enemmältä kuin onkaan! Liikunta on kyllä mulle ilo ja rentoutus :) jaksan jotenkin paremmin ja kivempi olo kun aineenvaihdunta toimii edes sinne päin..
Havu 11+2
1.1.2015 2o2o, 1 lapsi
2.1.2015 Catalinas, 2. lapsi
4.1.2015 Nipander, 1. lapsi
6.1.2015 Sladyx, 3 lapsi
9.1.2015 llara, 1. lapsi
18.1.2015 Liz, 1. lapsi
19.1.2015 Relight, 1. lapsi
21.1.2015 Apila, 1. lapsi
Havu, 1. lapsi
23.1.2015 Alima, 1. lapsi
LoveMyChildren, 4. lapsi
28.1.2015 Varpunen89, 1. lapsi
31.1.2015 Kaisaana, 1. lapsi
Hellurei pitkästä aikaa! Onpas paljon tullut luettavaa :) Ei oo itellä paljon mitään uutta kerrottavaa, edelleen odottelen vk 13+0 olevaa nt-ultraa. Kauheen myöhään se! Edelleenkään ei mulla oo oireita muuta kun tissit hieman arat, mihin siihenkin on jo tottunu ja eilen ostin kuppikoon suuremmat rintsikat. Pahat olot on näköjään osannu kiertää mut tähän mennessä. Olo on niin normaali että usein unohdan koko raskauden ja välillä pohdin että onko siellä pieni edes viä hengissä kun ei ilmoittele itestään. Mutta päällisin puolin positiivisin ajatuksin mennään :) Huomenna saakin tietää sit loput perhe ja ystävät kun ilmotetaan tästä meidän kihlajaisjuhlissa. Viikkoja vasta 10+2, mutta ei auta kun olis siellä semmosta spekulointia sitten kun en mitään juo.
Me kyllä halutaan kans tietää sukupuoli. Meidän lähipiirissä taas on rakenneultran veikkaukset osunut aina oikeaan niin ei se niin huoleta että tulee väärä veikkaus. Vaikka hyvinhän niin voi käydä. Mulla on jotenkin sellanen tunne että olis poika, mutta siis ei mulla erikseen sukupuolitoiveita oo.
Voi että olis se face kyllä kätevä keskustelun kannalta kun täällä kirjoittaessa unohtaa mihin kaikkeen sitä pitikään vastata mutta facessahan pystyis kutakin keskustelua pitään omana ketjunaan. Mutta en kyllä uskalla vielä sinne, jos on vähäinenkin mahdollisuus että muut näkee ryhmään liittymisen..
Varpunen 10+2
Samaa Varpunen mäkin olen pohtinut, että tekis mieli faceryhmään, kun tänne on hankalampi kirjoittaa ja unohtaa puolet asioista mitä aikoi kirjoittaa, MUTTA kukaan facebook-ystävä ei misään nimessä sais nähdä että olen sinne liittynyt. Täällä kyllä kirjoiteltiin jossain vaiheessa aiheesta, ja sanottin että ei pitäis näkyä kavereille, mutta silti pelottaa, että se tieto pämähtäis kaikkien kavereiden silmille:D
Havu: Niitä sovelluksia saa ladattua ilmaisena puhelimen sovellus-kaupasta (mun puhelimessa play-kauppa). Kirjoitin sinne vain "pregnancy" niin tuli pitkä lista mistä valikoida. Olen tykännyt ihan tuosta "I'm pregnant" -nimisestä sovelluksesta. Siinä näkyy aina miten pitkällä raskaus on, monta päivää jäljellä, infoa vauvan viikoista ja odottajien mahdollisista oireista, se painokäyräjuttu jne. :)
Ja olen kyllä niiin katellinen sulle kun jaksat nuin paljon liikkua! Mulle kans liikunta on aina ollut välttämätön henkireikä, mutta nyt uupumus ja muut vaihtelevat pienetkin oireet on vetänyt minut niin laiskaksi etten edes kehtaa kertoa..Tekis pienellekin hyvää, jos liikkuisin mutta kun virta ei vain riitä. Jospa helpottais kun kohta kääntyy toisen kolmanneksen puolelle. Lisäksi saan kevyestäkin liikunnasta kovia kramppeja ja pistoksia alavatsan sivuille. Liittyy kai niihin kohdun kasvukipuihin, mutta kuitenkin on ikävää kun pahenee vähäisestäkin rasituksesta. Pieni yskäisykin saa aikaan vihlontaa. Onko muilla näin kovia kasvukipuja? Kuulostipa tämä vali-vali-kirjoitukselta, ei ollut tarkoitus. Oikeasti olen vain onnellinen, kun tunnen että jotain tapahtuu mun sisällä :)
Varpunen ja Havu: Hassua, kun mullakin on ihmeellinen tunne välillä, että se ois poika. LMC oon lukenut myös tuosta, että näpyt tietäis tyttöä, mutta moni muukin on kirjottanu että ei ole pitäny paikkaansa. Kuulin joskus, että sukupuoli olis mahdollista jotenkin selvittää jo tosi varhaisessa vaiheessa jollain tutkimuksella? Tietääkö kukaan siitä?
Liz 11+5
Havu: Käytettynä ostin tutultani, ja maksoi 20e. Ultrausgeeli tai liukuvoide pitää olla kun laitteella kuuntelee. Angel sounds on nimi. Huuto.netistä ja Tori.fi saattaa löytyä ainakin :)
Se face ryhmä on suljettu ryhmä, eli ei näy muille. En tiedä kauanko sinne otetaan vielä uusia kun ollu puhetta että pidetään ryhmän koko suht pienenä.
Eilen kerroin töissä pomolle raskaudesta ja menipä mies kovin hiljaiseksi. :D Onnitteli kuitenkin ja hetken päästä alkoi taas jutella normaalisti :D
Hei pitkästä aikaa! En ole jaksanut kirjoitella, vaikka teidän muiden tekstejä luenkin lähes päivittäin. Ei ole olut oikein mitään uutta, mitä nyt noita Liz:n (ja jonkun muunkin) mainitsemia kipuja. En tiedä onko ne samanlaisia, mutta itselläni erityisesti vasemmalla puolella tuntuu välillä juilaisuja, erityisesti jos venytän vatsalihaksia esim. kurkottaessa jotakin. Huomaan niitä tulevan lähinnä rasituksen jälkeen ja väsyneenä tai sitten muuten vain iltaisin. Muuten olo on aika normaali väsymystä lukuunottamatta ja todella jännittyneenä odotan ensi viikon ultraa.
Itse en Face-ryhmään halua liittyä, koska haluan pysyä anonyymina. Itseasiassa pohdin pitkään, onko tännekkin kirjoittaminen liikaa :D Mua on myös nyt helpottanut kovasti neuvolasta saatu opaskirjanen, joka korvaa osittain vertaistukea; aina kun mua mietityttää jokin asia, niin siinä on sattumalta just kyseistä raskausviikkoa koskevassa kuvauksessa puhuttu samoista asioista. Esimerkkinä tämä oireettomuus ja kivut.
Tuosta sukupuolesta, itse haluaisin tietää sukupuolen, mutta emme ole jutelleet siitä, kertoisimmeko sitä muille. Tavallaan toivoisin tyttöä, vaikken edes tiedä miksi. Toisaalta taas ihan sama, nyt on mielessä enemmän sikiön terveys, joten klisee "kunhan on terve" on nyt saanut uuden merkityksen. Mutta eipä tässä tällä kertaa ihmeempiä. Aurinkoa kaikille!
1.1.2015 2o2o, 1 lapsi
2.1.2015 Catalinas, 2. lapsi
4.1.2015 Nipander, 1. lapsi
6.1.2015 Sladyx, 3 lapsi
9.1.2015 llara, 1. lapsi
18.1.2015 Liz, 1. lapsi
19.1.2015 Relight, 1. lapsi
21.1.2015 Apila, 1. lapsi
Havu, 1. lapsi
23.1.2015 Alima, 1. lapsi
LoveMyChildren, 4. lapsi
28.1.2015 Varpunen89, 1. lapsi
31.1.2015 Kaisaana, 1. lapsi
16.1.2015 Poppypeonita, 1. lapsi
Laitetaas vielä tämä uusiksi, että oma nimi menee oikeaan kohtaan :)
1.1.2015 2o2o, 1 lapsi
2.1.2015 Catalinas, 2. lapsi
4.1.2015 Nipander, 1. lapsi
6.1.2015 Sladyx, 3 lapsi
9.1.2015 llara, 1. lapsi
16.1.2015 Poppypeonita, 1. lapsi
18.1.2015 Liz, 1. lapsi
19.1.2015 Relight, 1. lapsi
21.1.2015 Apila, 1. lapsi
Havu, 1. lapsi
23.1.2015 Alima, 1. lapsi
LoveMyChildren, 4. lapsi
28.1.2015 Varpunen89, 1. lapsi
31.1.2015 Kaisaana, 1. lapsi
Joo, voisko seuraava korjata nuo mun pilkut... :p
Pikku muu, suuren suuret pahoittelut tapahtuneesta!!! Toivon sulle voimia jaksaa eteenpäin!
Mä oon täällä viidettä päivää laattaamatta! Jei! Semmosta tyhjää yökkäilyä kuitenkin tulee, varsinkin kun maha on tyhjä. Aamulla ekana suorinta tietä syömään ja muutenkin aikalailla sellaista kello kaulassa syömissä. Ei paljon kahta tuntia kauempaa voi olla syömättä. Ruokahalu on huono eikä juuri mitään tee mieli, mutta sitten kun vaan rupeen jotain syömään niin kyllä se menee. Lihat tökkii mullakin edelleen eniten ja hb mulla olikin laskenut jo 20 pykälää. Onneksi mulla on korkea hb niin vieläkin mennään yli 120.
Mielitekoja on maksamakkara ja hopeatoffee! Just niitä kun ei saisi syödä :/ Vähän oon kyllä molempia syönyt, koska täällä ei neuvolassa maksamakkaraa kielletä ihan kokonaan vaan rajoitetusti voi syödä. Muutenkin kun ruoka on pysynyt nyt sisällä ja ruokahalu aiempaan verrattunu on parantunut, niin tuli paremmin perehdyttyä noihin kiellettyihin ruokiin. Siinähän sitä vasta hulluksi tuli, kun eksyi jotain keskustelua aiheesta lukemaan. Päätinkin sitten, että mennään näillä neuvolan suosituksilla vaan...
Vielä melkein 2 viikkoa ultraan... Melkein jo varasin ajan yksityiselle siinä vaiheessa, kun pahoinvointi helpotti. Olin ihan varma, että jotain on vialla. Nyt jotenkin oon rauhallisempi, koska en mä kuitenkaan oireeton ole.
Maha mulla on kasvanut jo yllättävän paljon ja asiakkailta on aika merkittäviä katseita tullut. Toivottavasti kukaan ei nyt kysy mitään ainakaan ennen ultraa. En haluaisi uutista vielä kovin levitellä.
Kertoilkaahan muutkin kuulumisianne :)
Relight rv 11+1