Sladyx
Seuratut keskustelut
Kommentit
Poistun ryhmästä. Aamulla neuvolassa ei kuulunut sydänääniä, lähete sairaalaan, ja näin kuolleen vauvamme ultrassa, jonka sydän lakannut sykkimästä :'( Sunnuntaina synnytän hänet. Kaikkea hyvää teille kaikille odottajille, ja parempaa onnea.
Sladyx& Enkeli-vauva 15+
Lapsivesipunktiosta selvitty. Edelleen nestettä sydämessä, ja ei kertonut sen enempää onko lapsi muuten ok. Lähete Helsinkiin, et sinne lisätutkimuksiin. Pitkään kattoi ultrasta pientä, mutta siinä se sitten olikin. Koko vastasi viikoja. Neula mahasta läpi, ja se oli siinä. Lapsivettä vähän, että otti vähemmän näytettä kun olisi pitänyt. Viikko ootellaan punktio tuloksia, ja kahden viikon sisällä matkustan Helsinkiin. Ei tätä voi onnelliseksi odotukseksi kutsua :( Kaikkeen on joutunut varautumaan..jälleen kerran :(
Sladyx 15+0
Havu: Käytettynä ostin tutultani, ja maksoi 20e. Ultrausgeeli tai liukuvoide pitää olla kun laitteella kuuntelee. Angel sounds on nimi. Huuto.netistä ja Tori.fi saattaa löytyä ainakin :)
1.1.2015 2o2o, 1 lapsi
2.1.2015 Catalinas, 2. lapsi
4.1.2015 Nipander, 1. lapsi
6.1.2015 Sladyx, 3 lapsi
9.1.2015 llara, 1. lapsi
19.1.2015 Relight, 1. lapsi
21.1.2015 Apila, 1. lapsi
Havu, 1. lapsi
23.1.2015 Alima, 1. lapsi
LoveMyChildren, 4. lapsi
Moi.
Tulin kertomaan viimeisen kerran kuulumiseni. Yli viikon olin sairaalassa, kun pieni ei halunnut syntyä. 5:nä päivä syntyi tipan avulla. ( siihen mennessä lääkkeitä, ja edellisenä päivänä laittoivat painon kohtuun avaamaan sitä..) Pieni enkeli-poikamme syntyi turvonneena, ja noin kisunpennun kokoisena. :'( Ei olisi ollut selviytymismahdollisuuksia.
Pari tuntia tästä yrittivät saada istukkaa pois, mutta jouduin kaavintaan. Siinä vaiheessa olin jo niin lääketokkurassa, että tärisin vaan.
Kun heräsin viiimein, huomasin että olin ollut noin 4 tuntia unessa. Lääketokkurasta huolimatta tajusin, ettei kaikki ollut niin kuin piti. Olin monessa eri tipassa kiinni..käsivarret täynnä kanyyleja, ja kone piippasi vieressäni.
Minulle ilmoitettiin, että olivat joutuneet tekemään hätäsektion, koska kohtu ei ollut lähtenyt supistumaan, vaan suurenemaan, ja näin ollen repesi. 3 litraa olin menettänyt verta, ja olin jo ollut paineeton. Ainut selviytymismahdollisuuteni oli ollut kohdunpoisto.
Näin ollen emme tule koskaan saamaan yhteistä biologista lasta mieheni kanssa, ja hän ei omaa lasta, mikäli minun kanssani elämä jatkuu yhdessä loppuun asti. :'( Hänen sukunsakin päättyy näin ollen häneen :(
Olen jo lukenut kohdunvuokrauksista ( mikä kielletty vuodesta 2007.) ja adooptiosta, mut vielä liian voimaton miettimään sen kummemmin jatkoa. Itse en joka tapauksessa voi enää lapsia saada. Munasarjat toki jättivät, ettei sentään vaihdevuodet heti ala, vaan hormoonitoiminto säilyy, ilman kuukautisia.
Tässä siis tarinani, kun kaikki voi mennä niin pahasti kuin vaan voi.
Jottei kukaan nyt säikähtäisi, sain myös tietää, että tälläisiä sattuu vuodessa vain 1-2 tapausta.
Nauttikaa pienistä ihmeistä. Itseltäni tämä ilo vietiin julmasti pois.
Kohduton Sladyx