Hei te kaikki hieman vanhemmat palstailijat! Kuinka hyvin muistatte omilta kouluajoilta sen, että esimerkiksi historiaa opetettiin poliittisesti värittyneenä versiona?

Tässä erinomainen nykytulkinta Suomen historiasta, saksaksi, mutta Helsingin yliopiston proffan kirjoittamana. Tiivistelmä ummikoille: talvisodan jälkeen Suomi oppi ajamaan vain omaa etuaan, sillä ei sitä kukaan muukaan aja: 41-44 suljettiin silmät Saksan toiminnalta ja 48-91 Neuvostoliiton toiminnalta, koska se hyödytti Suomea. Järkevää reaalipolitiikkaa. Ruotsihan toimii perinteisesti myös näin.

https://m.tagesspiegel.de/politik/100-jahre-finnland-bildung-macht-den-…

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aivan erinomainen historianopettaja lukiossa, joka opetti kyseenalaistamaan ja suhteuttamaan asioita. Kirjoitin pelkästä historiasta laudaturin (siis siihen aikaan ei kirjoitettu ainekohtaisia reaaleja, useimmat kirjoittivat useasta aineesta, muutaman vastauksen per aine) ja olen nyttemminkin todella kiinnostunut historiasta.

Kyllä meillä keskusteltiin eri teorioista ja selityksistä sille, miksi Suomi liittoutui jatkosodan alla Saksan kanssa.

Ok, silloin 1980-luvun alussa ei vielä kauheasti ollut historiantutkimusta vaikkapa suomalaisten keskitysleireistä miehitetyssä Neuvosto-Karjalassa, mutta opettaja kyllä toi sen esille, ettei suomalaisten toimet siellä välttämättä kestäisi nykyajan sotarikostutkimusta, venäläissiviilien tai sotavankien osalta.

Ja kyllä siihenkin aikaan Neuvostoliiton ongelmista ja Stalinin vainoista oli historiankirjoissa.

Nämä nyt esimerkkeinä.

Tietysti joissain maissa, yksinvaltaisesti johdetuissa maissa tuppaa historiankirjoituksella olemaan aika sanoisinko nyt hallintoa mielistelevä ja nationalismia kiillottava luonne. Näin se on nykyään mm. Venäjällä, jossa kovasti kiinnostutaan vaikkapa nyt suomalaisten toimista Neuvosto-Karjalassa ja Na.si-Saksan toimista Itä-Euroopassa - muttei vaikkapa neuvostojoukkojen toimeenpanemista joukkoraisk.uksista tai neuvostopartisaanien Lapissa tuhoamista kylistä. Nämä näin esimerkkeinä.

Tai miettikääpä vain Unkarin tulkintaa, jossa populistinen Orban on myllyttänyt uutta tulkintaa unkarilaisten alkukansasta, joka onkin nyt mukamas soturikansa skyyttiej sukua, eikä suomalaisten, me olemme liian mälsä ja hohdoton sukukansa unkarilaisille...

Suomessa tuota on demokratian aikana ollut vähemmän, koska yrityksia kiillotella historiaa seuraa aika kiivas akateeminen sota. Onneksi näin ja toivottavasti jatkossakin näin.

N53

Unkarilaiset ovat pitkään uskoneet olevansa hurjaa soturikansaa Keski-Aasiasta. Heillä yksi suosituimpia miesten etunimiäkin on Attila.

Ja maan nimikin on HUN-gary englanniksi. Hunneista siis.

Unkarissa nykyinen hallitus levittää tätä propagandaa.

Vierailija kirjoitti:

YYA:n ja NL:n ylistystä kyllä riitti ja Amerikka oli aina paha. Neuvostoliitto oli tieteissä ja taiteissa kovin edistynyt kaikkiin muihin verrattuna. Silloin uskottiin kaikki, koska ei ollut muita tietolähteitä kuin vahvan punaiset sanomalehdet ja radio. Jälkikäteen vasta rupesin tajuamaan, ettei maailma ihan ollutkaan sellainen kuin silloin opetettiin. Esim. EEC:tä vastustanut porukka ei jälkikäteen näyttäytynytkään edistyksellisinä intellektuaaleina, vaan NL:n agendaa ajaneina ja aivopestyinä opetuslapsina. Muutama päivä sitten muuten sitä samaa porukkaa kuin EEC:n vastustuksessakin oli allekirjoittanut vetoomuksen siitä, ettei HX-hanketta pitäisikään toteuttaa. HX = puolustusvoimien uudet lentokoneet. Olivat taas kovasti asiantuntijoita ja strategeja. Sehän sopisi tämän päivän Venäjälle hyvin, että heikentäisimme itse omaa puolustustamme. 

Maailma oli silloin ovin erilainen. Onneksi nykyään on tutkimustietoa saatavilla. Tietoa on niin paljon, että pitää olla hyvä lähdekritiikki erottelemaan jyvät akanoista.

Kuulostaa että sinut on aivopesty.

Itse en kokenut aikakautta tuollaisena. Lisäksi aika hupsua on kuvitell--a ettei Suomi olisi hyötynyt YYA:sta -- idänkaupan romahtaminenhan (osittain) johti meillä suureen lamaan 90-luvulla.

Hyvää opetusta oli . Yleistietoa kaikista maista ja mm.miten tehtaat perustettu jne . uskonnoista jotain ja ihmisten kehityksestä . Suomihan ei ole veljeillyt minkään rikollisen kanssa vaan ollut puolueeton ennen itähyökkääjiä .

Minkä takia pitää aina vainota jotain . Antaa ihmisten elää rauhassa omissa maissa ei saa lähteä muitten maille ryöstölle .

Leila Koo kirjoitti:

Sodanjälkeisessä Suomessa opettajat olivat enimmäkseen tukevasti oikeistolaisia. Eräs opettaja jopa ei suostunut käyttämään uudempaa karttaa, vaan näytti meille aina kartalta, jolla oli Suomen vanhat rajat ennen alueluovutuksia. Joka kerran osoitti karttakepillä, mitkä alueet ryy ss ä oli ottanut. Eli ihan balanssissa ei opetus ollut, oikeastaan ei sinne päinkään.

Miksi tuo olisi vähemmän balanssissa kuin joku muu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, jälkikäteen vasta olen hoksannut, että silloin 80-luvulla esitettiin asiat vielä aika erilaisessa valossa. Esim. Suomen sisällissota oli erittäin valkoisesta näkökulmasta kerrottu.

Tarkoitatko vapaussotaa, jonka ansiosta venäläiset joukot riisuttiin aseista ja Suomi pelastetiin kommunismilta? Viime vuosina on kyllä jaksettu kaivaa esille niiden punaisten näkemyksiä. Hyvä että valkoiset voittivat.

Hän ilmeisesti viittaa vapaussotaan, jossa maaorjuudessa eläneet torpparit saivat hieman paremman osan elämästä, tosi karmealla hinnalla.

Jotenkin yllättävää onkin se, että eduskunnassa on sisällissodan jälkeen SDP:n ja työväenliikkeen edustus on ollut mukana, demarit koko ajan ja vasemmisto vuodesta 1922.

Helposti se on nykyäänkin ideologisesti värittynyttä, vaikka ideologiaa on vaihdettu.

Vierailija kirjoitti:

Tiitisen lista laitettiin kassakaappiin

Neukkulaa ja DDR:ää ihannoitiin kulttuurissa

Kekkosen vastustamista pidettin neuvostovastaisena toimena

Koulujen vasemmistolaiset opettajat jakoivat "oikeaa tietoa" ihannenaapurimastamme

Pioneeri-idolit ne MTV:ssä

Esiintyvät Marionin vanaveessä

Ja ihmettelee, miksei lapset tahdo kuunnella

Vaikka ne on eliittiä sekä taidetta

Rääväsuita ei haluta Suomeen (Eppu Normaali 1978)

Melkoisen yksipuolista tulkintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä alakoulun opettaja väitti että Suomi voitti sodan ja säilytti itsenäisyytensä.

Ei myöskään sanottu että Suomi aloitti jatkosodan.

Itse en tiennyt nuorena, että Suomi valloitti alueita Itä-Karjalasta ja rupesi pakko-suomalaistamaan karjalaisia.

Minun mielestäni sinä ja aika moni muu tässä ketjussa tuntuu herttaisesti unohtavan, ettei varsinkaan alaluokilla (eikä edes lukiossa) mitenkään voi ehtiä käsitellä joka ikistä historian tapahtumaa. Taisi olla sivulla kolme, kun joku viisaasti kirjoitti, että meistä jokainen voi aikuisena sivistää itseämme lisää, jos haluaa.  

Tunteja on koulussa rajallisesti. Joku Itä-Karjalan asukkaiden pakkosuomalaistaminen nyt on ihan yhdentekevä suuressa mittakaavassa. Niin on moni muukin asia. 

Lapsille on opetettava yksinkertaisesti. Suuret linjat ensin. Tietämystä rakennetaan pikku hiljaa. 

Värikynää on voitu käyttää ja jokainen opettaja on toiminut omatuntonsa ja intressiensä mukaan, mutta niin tekisitte tekin kaikki. Ihan turha väittää, että pysyisitte täysin puolueettomina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos viittaat suomettuneisuuden aikaan niin ei meille ainakaan mitään YYA-myönteistä agendaa koulussa syötetty. Sen sijaan sen ääneen sanomista vältettiin, että Suomi aloitti jatkosodan. Seliteltiin kaiken maailman ajopuuteorioita yms.

Mies vm. 1977

No onhan se melkoinen yksinkertaistus sanoa, että Suomi aloitti jatkosodan. Ikään kuin olisi ollut jokin realistinen vaihtoehto.

Niin, että kostoretkelle oli vaan ihan pakko lähteä, koska ei ollut mikään vaihtoehto olla aloittamatta uutta sotaa?

Balttian maat eivät aloittaneet uutta sotaa. Siinä sinulle vaihtoehto. Olisihan Suomi itsenäisyytensä säilyttänyt, sitten 90-luvulla taas.

Niin, tässä on nyt vain se ero, että Baltian maat miehitettiin, Viro ilman sotaa. Viron johto painostettiin päästämään puna-armeijan sotilaita maahan, ja ohhoh, ei tullutkaan ihan sovittua määrää.

Aika erikoiset tulkinnat sulla.

Sitähän juuri tarkoitin. Se olisi ollut Suomen vaihtoehto. Tulla miehitetyksi ensin Neuvostoliiton puolelta, sitten Saksan puolelta ja sitten taas Neuvostoliiton puolelta. Ja tulla neuvostotasavallaksi ja saada itsenäisyys Neuvostoliiton hajottua.

Vierailija kirjoitti:

80-luvun lopulla lukion historianopettaja opetti, että on väistämätöntä, että Suomeenkin tulee sosialistinen vallankumous. Ala-asteella katseltiin Neuvostoliittoa ihannoivia filmejä, isoja viljapeltoja ym. vaurautta

70-luvulla täysin päin vastainen hissanope, lukion rehtori, kokoomuksen kaupunginvaltuutettu. Esim. Espanjan sisällissodan käsittely tunneilla: Franco,

Franco, Franco - Espanjan kansanrintama vain sivulauseissa. Tuo taitaakin olla ainoa asia, mitä lukion hissasta on jäänyt mieleen.

Ja ohi: Keskikoulun hissanope vasemmistolainen, mutta ei tuonut sitä opettaessaan esille, todella opiskeluun innostava tyyppi, koululaisten ja Oulun kultuuriväen rakastama, Limingan poikakodista karanneiden yliajama :-( :-( :-( ! RIP, "Mono"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos viittaat suomettuneisuuden aikaan niin ei meille ainakaan mitään YYA-myönteistä agendaa koulussa syötetty. Sen sijaan sen ääneen sanomista vältettiin, että Suomi aloitti jatkosodan. Seliteltiin kaiken maailman ajopuuteorioita yms.

Mies vm. 1977

No onhan se melkoinen yksinkertaistus sanoa, että Suomi aloitti jatkosodan. Ikään kuin olisi ollut jokin realistinen vaihtoehto.

Niin, että kostoretkelle oli vaan ihan pakko lähteä, koska ei ollut mikään vaihtoehto olla aloittamatta uutta sotaa?

Balttian maat eivät aloittaneet uutta sotaa. Siinä sinulle vaihtoehto. Olisihan Suomi itsenäisyytensä säilyttänyt, sitten 90-luvulla taas.

Niin, tässä on nyt vain se ero, että Baltian maat miehitettiin, Viro ilman sotaa. Viron johto painostettiin päästämään puna-armeijan sotilaita maahan, ja ohhoh, ei tullutkaan ihan sovittua määrää.

Aika erikoiset tulkinnat sulla.

Mitä sekoilet? Baltian miehitti -40 Neuvostoliitto, -41 Saksa ja -44/-45 Neuvostoliitto. Jos Suomi ei olisi lähtenyt sotimaan, olisi käynyt samalla tavalla.

Niin, jos Suomi ei olisi lähtenyt talvisotaan eli puolustustaisteluun. Uhka oli talvisodan päätyttyä torjuttu. Nyt oli kysymys JATKOsodasta.

Talvisodalla saatiin tuosta ketjusta vain tuo -40 miehitys torjuttua. Jos jatkosotaan ei olisi lähdetty (johon oli muuten länsiliittoutuneiden hiljainen siunaus, Iso-Britannia julisti sodan Suomella vasta joulukuussa 1941) olisi ketju jatkunut -41 Saksan miehitys, N-liitto "vapauttaa" Suomen ja asettaa itselleen mieluisan hallituksen ja sitä rataa...

Rakasta rauhaa kirjoitti:

Minkä takia pitää aina vainota jotain . Antaa ihmisten elää rauhassa omissa maissa ei saa lähteä muitten maille ryöstölle .

Mitä ovat ne "omat maat" ja "muut maat"? Kuka saa määritellä rajat? Jos sinun naapurisi mielestä tonttiraja kulkee kuusen kohdalla (kolme metriä talosi reunalta), mutta sinun mielestäsi raja on ison kiven kohdalla (viisi metriä talon reunalta), niin voi olla, sinä oletkin se, joka lähtee ryöstölle naapurin maille, vaikka nyt väität sellaisen toiminnan olevan rumaa käytöstä.  

Vierailija kirjoitti:

OIen syntynyt vuonna 1980. Ala-asteen maantiedosta (noin vuosina 1990-92) muistan, että maantiedon oppikirja esitteli Neuvostoliiton suurena ja mahtavana maana. Neuvostoliitto tosin sattui juuri hajoamaan niihin aikoihin kun käsittelimme Neuvostoliittoa maantiedossa (siihen oli kirjassa varattu monta kappaletta). Opettaja ei suhtautunut Neukkulan nöyryytykseen ja hajoamiseen mitenkään erityisemmin. Arveli, että tämä on vain joku välivaihe tai nimenmuutos ja eiköhän kaikki jatku kuin ennenkin. Kävimme monta oppituntia Neuvostoliittoa läpi sen jälkeen, kun koko paskaa ei ollut enää olemassa. 

Yläasteella ja lukiossa historia oli lempiaineeni. Otin lukiossa kaikki vapaaehtoisetkin historian kurssit. Sitten vasta lähempänä 30 v kuulin Pikku- ja Isovihasta ensimmäisen kerran. Eikö 90-luvulla noiden tapahtumien läpi käyminen todellakaan kuulunut opetussuunnitelmaan vai onko se voinut mennä multa ohi? 

Tämä johtui siitä, että historian kouluopetuksessa Suomessa on aina korostettu kahta aikakautta: autonomian aikaa ja itsenäisyyden aikaa.

Samoin meillä opetetaan enimmäkseen vain poliittista historiaa, ja kulttuurihistoria jää aina vähemmälle tai kokonaan pois.

Muistan kun 90-luvulla tukiopetin erästä poikaa, silloin peruskoulun ylästeella ja lukiossa, niin historiaa oli vaikea opettaa, koska heillä hypättiin historiankirjassa Suomen esihistoria ja Ruotsin aika yli. Autonomian ajan historian hahmottaminen oli pojalle vaikeaa kun hänellä ei ollut mitään käsitystä siitä mitä oli ollut ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

YYA:n ja NL:n ylistystä kyllä riitti ja Amerikka oli aina paha. Neuvostoliitto oli tieteissä ja taiteissa kovin edistynyt kaikkiin muihin verrattuna. Silloin uskottiin kaikki, koska ei ollut muita tietolähteitä kuin vahvan punaiset sanomalehdet ja radio. Jälkikäteen vasta rupesin tajuamaan, ettei maailma ihan ollutkaan sellainen kuin silloin opetettiin. Esim. EEC:tä vastustanut porukka ei jälkikäteen näyttäytynytkään edistyksellisinä intellektuaaleina, vaan NL:n agendaa ajaneina ja aivopestyinä opetuslapsina. Muutama päivä sitten muuten sitä samaa porukkaa kuin EEC:n vastustuksessakin oli allekirjoittanut vetoomuksen siitä, ettei HX-hanketta pitäisikään toteuttaa. HX = puolustusvoimien uudet lentokoneet. Olivat taas kovasti asiantuntijoita ja strategeja. Sehän sopisi tämän päivän Venäjälle hyvin, että heikentäisimme itse omaa puolustustamme. 

Maailma oli silloin ovin erilainen. Onneksi nykyään on tutkimustietoa saatavilla. Tietoa on niin paljon, että pitää olla hyvä lähdekritiikki erottelemaan jyvät akanoista.

Kuulostaa että sinut on aivopesty.

Itse en kokenut aikakautta tuollaisena. Lisäksi aika hupsua on kuvitell--a ettei Suomi olisi hyötynyt YYA:sta -- idänkaupan romahtaminenhan (osittain) johti meillä suureen lamaan 90-luvulla.

YYA-sopimus ei sanellut kauppapolitiikasta mitään, oli lähinnä turvatakuu, ettei hyökätä. Tätä myös hoettiin 80-luvulla kovasti, mutta eipä tuo Afganistania auttanut 1979.

Idänkaupan romahtaminen johti tosiaan suureen lamaan ja meidän onneksi Suomen taloudellinen itäriippuuvuus oli ehtinyt olennaisesti vähentyä 80-luvun aikana. Tähän vaikutti öljyn hinnan lasku, koska N-liitosta ei voinut oikeastaan mitään muuta järkevää tuoda Suomeen kuin öljyä ja se ei riittänyt tasapainottamaan kauppaa. Näin ollen Suomi oli onneksi pakotettu hakemaan muita vientikohteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ala-asteella opettaja vihasi "kommunisteja". Opetti mm. että jos kaikki maailman kommunistit päättäisivät yhtä aikaa hypätä tasajalkaa, maapallo suistuisi radaltaan. Sellainen kommunistien salajuoni. 

:D Turkukin uppoaa, kun Tampereen teekkarit käy hyppimässä tasajalkaa :-D

 Pihkura, taas eksyin sivuraiteelle ;-)

Vierailija kirjoitti:

Mun alakoulun opettaja oli Karjalan evakko ja muistan miten hän sanoi että sodassa olleesta isästä tai papasta voi olla ylpeä, että sitä ei tarvitse hävetä...oli kovaa tekstiä seitkytluvun alun suomalaisessa koulussa. :) Mä kävin maalla koulun ja ehkä opettajat olivat vähemmän vasemmistolaisia. Mutta muistan jotenkin sen kouhotuksen ja sen Erkki Ahon naaman, se oli kouluhallituksen johtaja ja idealisti.

Mun mielikuva 70-luvulta on se, että NL:a pelättiin eikä se monien mielessä eronnut Venäjästä, josta on kärsitty Suomessa hamalta keskiajalta, Novgorod yms.  Jos jotain yhteistyöhehkutusta oli, se oli pakollista propagandaa, jonka suurin osa sellaisena ymmärsi. NL oli uhkaava imperiumi. Kaikki tiesivät että hehän oli ne Mainilan laukaukset ampuneet. Monet tiesivät historiasta Bobrikovin.

Se, mitä sanottiin voissa paistamisesta... ei ollut eroa mentaliteetissä vaikka valtion nimi ja talousjärjestelmä vaihtui. Ja samaa BS:ä tämä Putininkin imperiumi on.

Tiedän nuoria, jotka opiskelivat NL:ssä ja ihastuivat sosialistiseen näkemykseen globaalista ystävällisestä maailmasta ja onhan siinä ideaa. Mutta ystävyys kansojen kesken oli pienten piirien puuhastelua, koska reaalipolitiikka oli ihan eri kamaa.

Muistan hyvin että yritys, jossa isäni oli töissä samoin setäni työpaikka tekivät idänkauppaa, joten heillä oli yhteyksiä NL:ään. Hyvin tiedettiin millaista elämä NL:ssä oli. Isäni myös teki työmatkoja sinne, joten nuorena mulla ei ollut harhakäsityksiä siitä.

Suomessa myös Solženitsynin kirja Vankileirien saaristo oli myyntimenestys, muistan äitini lukeneen sitä ja kertoneen aiheesta. Suomikin oli näyttömänä loikkareille, muistan itse viulisti Mullovan loikkauksen länteen, joka tapahtui Suomesta käsin ja muistaakseni Ylen toimittajan avustuksella.

Mummuni puhui aina täysin suorin sanoin mitä mieltä oli itänaapurista. Isänikin lauloi aina venäläisiä pilkkaavia juomalauluja kännissä.

Kuva suomettumisesta on siis totta vain ohuella poliittisella tasolla, jossa oli pakko toimia painostuksen takia varovasti. Mutta en muista että kansan parissa olisi ollut harhakäsityksiä saati hyssytelty. Jopa kaverini joka oli NL:ssa opiskelemassa, oli kommari, ja mukana kansojen välisessä ystävyysohjelmassa tiesi mikä poliittinen todellisuus oli, mutta hänen yhteytensä olivatkin venäläiseen kansaan ja kulttuuriin.

Vierailija kirjoitti:

Meille koulussa opetettiin 70-luvulla kuinka Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden.

Tosin opettaja ei kertonut miksi isäukkoni oli rajalla ase kädessä vastassa kun lahjaa oltiin ottamassa takaisin.

Meille taas sanottiin 70-luvulla koulussa, että Leninillä on kädet täynnä muita ongelmia, joten Suomen tekemisillä ei katsottu olevan niin paljon väliä.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos viittaat suomettuneisuuden aikaan niin ei meille ainakaan mitään YYA-myönteistä agendaa koulussa syötetty. Sen sijaan sen ääneen sanomista vältettiin, että Suomi aloitti jatkosodan. Seliteltiin kaiken maailman ajopuuteorioita yms.

Mies vm. 1977

No onhan se melkoinen yksinkertaistus sanoa, että Suomi aloitti jatkosodan. Ikään kuin olisi ollut jokin realistinen vaihtoehto.

Niin, että kostoretkelle oli vaan ihan pakko lähteä, koska ei ollut mikään vaihtoehto olla aloittamatta uutta sotaa?

Ei ollut vaihtoehtona.

Mitä jos esittelisit tätä sun teoriaa useammalla lauseella kuin yhdellä? Vaikea päästä käsiksi siihen, mitä tarkoitat, jos et kerro siitä lainkaan.

Historiantutkimuksessa ollut kaksi teoriaa, ajopuuteoria ja koskiveneteoria. Edellinen edustaa narratiivia viattomasta Suomesta joka joutui ilman omaa intentiotaan Saksan liittolaiseksi, jäkimmäinen taas korostaa Suomen liittolaisuutta harkinnaksi, joka perustui joko vanhoihin suhteisiin (jääkärit) tai poliittiseen harkintaan.

Jokainen tajuaa että ei ollut vaihtoehtoa erottautua sodasta. Neuvostoliitolla oli suunnitelmat valloittaa Suomi, joko yksin tai Saksan liittolaisena. Suomen kannalta Saksaan liittyminen antoi hieman paremmat mahdollisuudet ja "hyökkäys on paras puolustus".

Tästä harkinnasta kertoo presidentti Risto Ryti näin;

"Jos Saksan ja Venäjän välillä nyt syntyy sota, voi se olla eduksi koko maailmalle. Saksa on ainoa valtio, joka tätä nykyä pystyy lyömään Venäjän tai ainakin huomattavasti sitä heikentämään, eikä liene maailmalle vahingoksi, vaikka Saksakin siinä leikissä heikkenisi.”

Kaikki meni sitten pieleen Suomen osalta, ja Ryti otti sitten henkilökohtaisesti vastuun päätöksestä ryhtyä Saksan liittolaiseksi ja joutui vankilaan. Mutta sillä tavalla Suomelle saatiin hankittua jonkunlainen kunniallinen rauhansopimus. Mitään virallista liittosopimustahan ei ollut Suomen ja Saksan välillä, vaan käytännössä Ryti oli yrittänyt pitää Hitlerin kaverina pitkän paalun päässä pidellen (toki Aatu sitten yhtäkkiä pamahti yllättäen kylään Suomeen pakottaen siten Suomen liittolaisekseen ulkomaiden silmissä). NL aloitti sitten pommittamaan Suomea, joten Suomen peli oli pelattu.

Emme ehkä ollut täysin ajopuu, mutta hurjassa koskessa oli hankala meloa, kun koskea ei voi hallita, pitää edes pelastaa koskivene ja sen matkustajat, ja sitten tarvittaessa uhrata veneen perämies...

Nimenomaan näin. Kyllä Suomen olisi ollut vaikea(=mahdoton) pysyä sodasta irti.

Molotov-Ribbentropp-sopimuksen salainen pykälä saneli Suomen tien.

Pykälä ei pysynyt salaisena, koska saksalaiset paljastivat sen Suomen johdolle tietääkseni. Ryti ja muut siis tiesivät että r*ssä tulee rajan yli joka tapauksessa enemmin tai myöhemmin.

Voidaan myös ajatella polttopulloa, jonka suomalaiset sotilaat kehittivät täsmäaseeksi talvisodassa ja nimesivät Molotovin cocktailiksi pilkaten NL:n ulkoministeriä, jonka tiedettiin valehtelevan silmät kirkkaina mistä tahansa.

Ei siis näyttänyt kansallakaan olevan paljon luottoa että rauhassa saataisiin elää NL:n kyljessä siinä tilanteessa.