Mihin maailma on menossa, jos päiväkodissa vahingossa sattunut pikku kolhu pitää viedä korkeimpaan oikeuteen asti selvitettäväksi ??

Lastenhoitajat tekevät pienellä palkalla tärkeää työtä minimimiehityksellä ja sitten vanhemmat suhtautuvat lasten keskinäisissä leikeissä sattuneeseen vahinkoon kuin hoitajat olisivat tahallaan heittäneet Nico-Petteriä kalikalla päähän.

Jotain tolkkua nyt!

Vierailija kirjoitti:

Suomi on amerikkalaistumassa huonolla tavalla.

Aina kannattaisi yrittää keskustelua, sovittelua jne. Säästää kaikkien kallisarvoista aikaa, energiaa ja rahaa.

.

Erittäin hyvä mielipide ja pitää niin paikkansa.

Suomen oikeuslaitos ruuhkautuu toiveikkaista ja  suuria vahingonkorvausta vaativista ihmisistä, jotka luulevat että kaikki sujuu niin kuin jenkkiläisten tuhertamissa tv-sarjoissa. Suomessa vahingonkorvaukset ovat laissa säädetyt ja yllättävän pienet. 

Eniten tässä nauttivat juristit palkkioissaan. OIkeassa oleminen ja periaate menee edelle sovittelua, jota tässäkin tapauksessa olisi suonut käytettävän. Juristeja on ihan liikaa kilpailemassa palkkioistaan ja ihmisiä on hyvin helppo houkutella mukaan oikeusprosesseihin euroja lupaamalla.

Oikeuslaitoksen eri asteissa on lähinnä virkamiesmäisiä juristeja, jotka eivät uskalla päättää oikeamielisesti peläten paikkansa menetystä. Tunkua on niihinkin helppotuloisiin  virkoihin.

Myös lääkäreillä on tapauksessa oma lehmä ojassa, Yksikään ei halua olla väärässä ja myöntää, että tulipa sössittyä nyt kunnolla kahden kaistapäisen vanhemman vuoksi. 

Kyllä se koko prosessi on pelkkä virkamiesten keskinäinen farssi,:pelinappuloina lapsen vanhemmat selittämässä suu vaahdossa mielikuvitusjuttujaan ja kaksi lastentarhan hoitajaa . 

No on vähän eri asia antaa lapsille leikkikaluksi painava puupalikka kuin muovinen lapio.

Siellä on työntekijöillä tullut paha virhearvio siitä, mitkä ovat sopivia leluja lapsille silloin kun valvonta on huonoa ja puutteellista.

Hoitajat ottavat oikeasti tosi isoja riskejä lasten kanssa. Matkustetaan esim. metrolla 3 hoitajaa ja yli 20 lasta eikä lapsilla ole valjaita vaan sanotaan vaan, että tulkaa perässä.

Voi apua. Luultavasti tuo hössöttäminen ja aivovammaleiman lyöminen on sille lapselle 1000x haitallisempaa ja ahdistavampaa kuin se puukalikan kopsahdus. Ja että lapsella oikein mustelma polvessa? Mitenkähän itse selvisin aikuiseksi kun oli mustelmaa, kuhmua, kolhua, naarmua ja nokkosihottumaa tuon tuosta, kun tuli rymytty milloin missäkin.

Miten kukaan enää voi haluta työskennellä lasten kanssa, kun riskinä on joutua syytteeseen jos lasten normaaleissa leikeissä tapahtuu pikku kolhuja, joita on tapahtunut ja tulee tapahtumaan aina ja kaikkialla.

Aikamoiset hirviövanhemmat liikkeellä. Kannattaisi varmaan itse jäädä kotiin vahtimaan haukkana sen lapsen olemista sekunnista toiseen, kerran normaalia elämää ei kestetä.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodin kuuluisi olla turvallinen paikka.

Kodinkin kuuluisi olla turvallinen paikka, mutta silti niitä lapsia muksahtelee pihakeinuista, kaataa kuumaa vettä päälleen, liukastuu märällä lattialla, putoaa kirjahyllyyn kiivetessään, saa kuhmuja, kun pikkusisarus lyö leikkiautolla päähän jne. Lapsille satuu ja tapahtuu. Sattumusten ja tapahtumisten määrää voi kotona ja päiväkodissa yrittää minimoida huolellisella suunnitelulla ja valvonnalla, mutta kokonaan niitä nyt ei vain ole mahdollista estää, sillä aina tulee se millisekunti, jolloin juuri väärällä hetkellä isä, äiti tai hoitaja vilkaiseen toiseen suuntaan.

Itse olen perhepäivähoitaja ja jokaisella metsäretkellä kaatuu jokainen mukelo useamman kerran kun ryskävät tuolla metsässä. Lapsi saattaa kaatua ihan suorilta jaloin maahan vaikka pitää rattaista kiinni. Tähän vielä perus keinu - ja liukumäkionnettomuudet. Ja sitten vielä se talven mäenlasku...

Jos jokaisesta kolhusta pitäisi soittaa kotia niin olisin luurissa koko ajan.

Olen joskus ihmetellyt kuinka kestäviä lapset ovat. Koskaan ei ole mitään kummempaa sattunut, mustelmia lukuunottamatta. Itse olisin kokovartalokipsissä jos kaatuisin niin usein.

Ja meillä leikitään myös puupalikoilla ja tehdään niistä leikkinuotioita. 🙂

Lasten pitääkin saada kolhuja. Ne on lapsia. Ne kasvaa ja oppii. Siihen kuuluu kaatuilut ja itkut.

Miettikää millainen motoriikkaa kehittyy yksilölle, jolta on koko lapsuuden ajan estetty tekeminen ja kolhuista oppiminen.

Kohta ollaan samassa jamassa kuin Irlannissa. Kun joka kolhusta nostetaan oikeusjuttu ja yritetään nyhtää tarhalta rahaa, nousevat vakuutukset niin kalliiksi, että puolet tarhoista lopettavat kannattamattomina. Lopuissa maksu yli 1000€/kk/lapsi. Sitten ihmetellään että milläs tuo maksetaan (jos nyt satut saamaan lapsellesi paikan). No naiset kotiin tietenkin hoitamaan lapsia, paitsi ne, jotka itse tienaavat 5k kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Kohta ollaan samassa jamassa kuin Irlannissa. Kun joka kolhusta nostetaan oikeusjuttu ja yritetään nyhtää tarhalta rahaa, nousevat vakuutukset niin kalliiksi, että puolet tarhoista lopettavat kannattamattomina. Lopuissa maksu yli 1000€/kk/lapsi. Sitten ihmetellään että milläs tuo maksetaan (jos nyt satut saamaan lapsellesi paikan). No naiset kotiin tietenkin hoitamaan lapsia, paitsi ne, jotka itse tienaavat 5k kuukaudessa.

On Suomessakin se tarhahoidon todellinen kustannus yli 1000 euroa kuussa. Pääosa tai koko summa vaan tulee täällä veronmaksajilta.

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoitajat tekevät pienellä palkalla tärkeää työtä minimimiehityksellä ja sitten vanhemmat suhtautuvat lasten keskinäisissä leikeissä sattuneeseen vahinkoon kuin hoitajat olisivat tahallaan heittäneet Nico-Petteriä kalikalla päähän.

Jotain tolkkua nyt!

Ja sitten jos hoitajat yrittävät rajoittaa Nico-Petterin touhuja niin vuorostaan vanhemmat tekevät valituksen kuinka Nico-Petterin ihmisoikeuksia on loukattu koska ei ole sallittu tehdä mitä haluaa.

Täytyy pulkkamäetkin kieltää. Niissä voi sattua jotain.

Tuon takia kun keikkailen päiväkodissa, en anna lapsille vauhtia. Sillon jää muut vahtimatta ja voi käydä huonosti. Pakko vaan seistä ja tarkkailla kaikkia. Lapset ei tosin tykkää kun en leiki niiden kanssa.

Mun poika katkaisi koulussa keinusta pudotessa molemmat ranteet. Sitten se kaatui ja hammas katkesi. Ois ollut pitkä oikeussalikierre mut kun tyhmä en tajunnut sitä hupia irti ottaa.

Löi se toisaalta kotona kirveellä jalkaan ja olis kai voinut haastaa mutsinsa kun kirves oli ollut ulottuvilla. No kunnossa se on ja aikuinen jo.

Tässä jutussa lapsi oli saanut aivovamman. Eli ymmärrän kyllä vanhempia. Toisaalta ymmärrän myös hoitajia. Suuren lapsiryhmän vahtiminen on haastavaa ja pikkuvahinkoja sattuu. Ehkä raja menee kuitenkin siinä, että tässä tilanteessa lapsi on saanut pysyvän vamman. Kurja tapaus.

Pointti lienee siinä, että onko siellä ollut jotain kevyitä pikku oksia "nuotiossa", vai paksuja karahkoja, kilon halkoja, pöllejä...

Ihan sama kysymys kuin annatko hoitajana pikkulapsille leluksi muovilapion vai teräksestä tehdyn, kärjestä vahvistetun puutarhalapion. Jälkimmäisestä voi tullakin seuraamuksia, jos lapset alkavat kuokkia toisiaan, ja itse olet muualla.

Vierailija kirjoitti:

Tässä jutussa lapsi oli saanut aivovamman. Eli ymmärrän kyllä vanhempia. Toisaalta ymmärrän myös hoitajia. Suuren lapsiryhmän vahtiminen on haastavaa ja pikkuvahinkoja sattuu. Ehkä raja menee kuitenkin siinä, että tässä tilanteessa lapsi on saanut pysyvän vamman. Kurja tapaus.

Mistään ei käy ilmi aivovamma vakavuus, tuskin nyt kuitenkaan on pyörätuoliin sidottu täysin avustettava tuon seurauksena.

Mun lapsi löi päiväkodissa päänsä omaan polveensa niin, että sai mustan silmän. Ois varmaan pitäny raivota ja haastaa heidän oikeuteen, harmi etten tajunnut!

Ei hyvää päivää. Miksi tästä maasta yritetään nykyään tehdä yhdysvaltojen kaltaista kaikkipaskaoikeuteenvaltiota?

Minä ja veljeni mukiloitiin toisiamme lapsina tuon tuosta. Purtiin toisiamme ja lyötiin milloin milläkin. Välillä lennettiin näyttävästi pyörän selästä ja koko kroppa haavoilla. Välillä tiputtiin kiipeilytelineestä tai puusta. Ja tämä kaikki on mielestäni ollut HAUSKAA.

Jos lapsilleni olisi sattunut jotakin vastaavaa, että olisivat joutuneet lääkäriin asti, olisin tehnyt saman homman ja nostanut syytteen päiväkotia ja näitä hoitajia vastaan. 

Syy on se, että kun koko ajan tuntui sattuvan jotakin pientä, ja muutaman hoitajan asenne meitä vanhempia kohtaan niin vähättelevä ja ylimielinen, että joskus sekä lapselta että äidiltä pääsi itku kun käytiin kotona läpi päivän tapahtumia. Se ei ole mikään oikeutus missään tilanteessa, että vahinkoja sattuu. Niin sattuu, ja niistä on aina aikuinen vastuussa. 

Voi olla, että tämän jutun takana on muutakin, esimerkiksi koko päiväkotihenkilökunnan asenne tähän vahinkoon ja muihinkin?