Millaiset oli sun surkeimmat treffit?
Itse kävin kerran treffeillä ja käveltiin ravintolaan syömään. Siinä höpöteltiin kävellessä ja tää mies kysyi miksi olen sinkku ja olenko kauankin ollut. Vastasin, että edellinen suhteeni kesti 6 vuotta ja viimeisen vuoden olen keskittynyt töihin ja pelaamiseen ja miettinyt mitä tahdon elämältäni. Mies oli hetken hiljaa ja kysyi sitten, että olenko edes miehistä kiinnostunut. Eipä tuohon oikein muuta voinut sanoa kuin että "en, kun ihan muuten vain lähdin sun kanssa ulos, kun ei ollut parempaakaan tekemistä." Treffit loppui siihen ja tää mies esti mut joka paikassa. 😂 itse soitin kavereille ja kysyin missä bileet ja kotona olin 9 aamulla.
Kommentit (2388)
Huonoimmat ja kummallisimmat treffini olivat varmaan semmoiset, että sovin erään naisen kanssa, että tavataan kun hän pääsee töistä. Hän oli iltavuorossa, ja kun tulin sovittuun aikaan paikalle (vieras kaupunki), hänellä olikin vielä jotain töitä. No, oli kesä ja työpaikan vieressä oli järvi ja siinä joku terassi, niin odottelin siinä sitten töiden loppumista. Ainakin puolisen tuntia siinä meni, että nainen pääsi paikalle.
No, sitten aloitettiin jutustelua, mutta jo muutaman minuutin päästä paikalle osui joku naisen kaveriporukka: 4-5 henkeä, naisia ja miehiä. He olivat menossa jonnekin saareen veneellä ja "tulkaa nyt ihmeessä mukaan". Luulivat, että me oltiin jo kovinkin vakiintunut pari. En tuntenut edes tätä naista vielä, enkä olisi täysin tuntemattomaan porukkaan yhtäkkiä halunnut lähteä, mutta mikäs siinä sitten auttoi, kun nainen oli oitis lähdössä.
Sitten ajeltiin järvellä ja tämä treffikumppanini jutteli lähinnä kavereittensa kanssa (joita siunaantui paikalle enemmänkin). Ja eipä siellä järvellä avoveneessä kauheessa metelissä oikein tutustumaan pääse muutenkaan. Sitten mentiin sinne saareen jotain makkaraa paistamaan. En edes käsittänyt, minkä vuoksi he sinne meni. Ei ollut mitään mökkiä vaan joku laavu. Alkoi jo olla ilta, kaikki olivat kyllä ihan suht mukavia, mutta kun en tuntenut ketään niin olin ihan ulkopuolinen, enkä ollut lainkaan varautunut tällaisiin "treffeihin".
Sitten tuli pimeää ja lähdettiin pois järven halki. Treffiseura toivotteli laiturissa hyvää kotimatkaa iloisesti :) Hyvä jos 5 minuuttia ehdin hänen kanssaan juttelemaan yhteensä. Kavereitten nimetkään ei tarttuneet, enkä heidänkään kanssa juuri jutellut.
Toista kertaa ei sitten treffattukaan.
Exä järkkäsi treffit työkaverinsa kanssa, jolla oli järkyttävät rinnat. Syötiin, juotiin pullo viiniä ja mentiin sänkyyn. Nuolin naiselle ison O:n ja hän nukahti. Laitoin vaatteet päälle ja menin kotiin.
Treffailtiin joskus vuosi sitten muutaman kerran. Ei oikein lähtenyt käyntiin. Viikko sitten tuli viesti että pitää nähdä. Menin uteliaisuudesta paikalle. Siellähän oli tyyppi jonka mielestä voimme jatkaa siitä mihin jäimme ja se, että olen jo kihloissa toisen kanssa ei haittaa.
Vastasin nettideitti-ilmoituksen hyvännäköiselle miehelle, jolla oli älykkään oloinen esittelyteksti. Tapaaminen sovittiin Itäkeskukseen. Olin paikalla ensimmäisenä ja istahdin kahvikupilliselle. Jonkin ajan päästä eräs mies ilmaantui paikalle, mutta olin epätietoinen, oliko se hän se deitti vai joku muu, vai oliko kaikki pilaa. Mies ei ollut kuvan näköinen, hänellä on päällään jonkun toisen, ehkä nuoremman miehen vaatteet, jotka olivat liian pienet. Kellastuneet sormenpäät kertoivat pitkäaikaisesta tupakka-altistuksesta. Hän istahti naureskellen vastapäätä. Vähän ajan päästä hän totesi, ettei tästä taida tulla mitään. Nyökkäsin, join kupin tyhjäksi ja poistuin.
Toisilla treffeillä piti mennä leffaan. Mies odottikin leffan edessä, työnsi mulle lipun ja katkkipussin saatesanoilla ”mä meen kaverin luo, hauskaa leffaa”. Jälkikäteen ei voinut ymmärtää, miksi tapailu loppui tähän.
Joskus nuorena mies vei minut ensin Haapajärven Teboilille katsomaan, kun hän pelasi jotain kolikkopeliä, sen jälkeen odotin autossa, kun hän kävi Alkossa. Tuodessaan minut takaisin kotiin, laski kätensä reidelleni ja pyysi päästä sisään.
Vierailija kirjoitti:
Toisilla treffeillä piti mennä leffaan. Mies odottikin leffan edessä, työnsi mulle lipun ja katkkipussin saatesanoilla ”mä meen kaverin luo, hauskaa leffaa”. Jälkikäteen ei voinut ymmärtää, miksi tapailu loppui tähän.
Se kaveri oli varmaan toinen nainen ja hän halusi kuitenkin jotenkin sulle sen hyvittää / olla tekemättä ohareita.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tinderin kautta sovitut treffit ja hyvin samantapaisia kokeet muksia kuin muillakin täällä.
Suomalaiset miehet on sitten juntteja!!!
Alan lesboksi
Ei tarvii lesboksi alkaa. Totta, että suomalaiset miehet on suurimmaksi osaksi juntteja, mutta on niitä laadukkaampia ulkomaalaisiakin tarjolla ;) Varsinkin korkeakoulutetuista eurooppalaisista on itselläni ihan hyviä kokemuksia ja elämäni rakkauskin löytyi tuolta etelämpää (on täydellinen herrasmies).
Vierailija kirjoitti:
Kaverille kävi tämmönen: Vastassa oli nainen, joka oli merkittävästi isokokoisempi kuin profiilikuvassaan. Kaveria vähän ärsytti, ettei ollut ajantasaista kuvaa, mutta hän ei noin muuten painosta välitä, joten ajatteli, että mennään nyt sitten kaljalle kun kerran on sovittu. Hetken päästä hän kuitenkin tajusi, että eihän se hemmetti vieköön ole edes sama nainen kuin siinä profiilikuvassa. Kaveriparka hämmentyi niin, ettei saanut sanottua asiasta mitään, joi vain oluensa ja poistui paikalta.
Miten kukaan kehtaa tulla treffeille, jos profiilissa on jonkun ihan toisen ja huomattavasti itseä kauniimman ihmisen kuva? Millä ihmeen logiikalla tommonen voi olla hyvä idea? Onko joku joskus saanut haluamansa tuolla taktiikalla?
Tämä tapahtui 2000-luvulla kerta toisensa jälkeen. Kuva oli 10 vuotta vanha, tai kuvakulma oli valittu erittäin taiteellisesti, tai sitten kuvaa ei vaan ollut ja olisi pitänyt luottaa henkilökohtaiseen vakuutukseen. Varmaan nykyään olisi sama juttu jos treffailuun olisi tarvetta.
Vinkki: jos et tykkää painostasi, ja haluat sporttisen kumppanin, ryhdy itse harrastamaan urheilua. Paino putoaa ja tapaat niitä sporttisia ihmisiä.
Itse kävin kerran treffeillä ja käveltiin ravintolaan syömään. Siinä höpöteltiin kävellessä ja tää mies kysyi miksi olen sinkku ja olenko kauankin ollut. Vastasin, että edellinen suhteeni kesti 6 vuotta ja viimeisen vuoden olen keskittynyt töihin ja pelaamiseen ja miettinyt mitä tahdon elämältäni.
Mies oli hetken hiljaa ja kysyi sitten, että olenko edes miehistä kiinnostunut. Eipä tuohon oikein muuta voinut sanoa kuin että "en, kun ihan muuten vain lähdin sun kanssa ulos, kun ei ollut parempaakaan tekemistä."
Selittäkää tyhmälle tuon miehen reaktio. Siis miksi luuli ettei olisi miehistä kiinnostunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamukymmeneltä krapulassa ekat treffit miehen kanssa ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksessa. Kumpikaan ei ollut ortodoksi. Suitsukkeen hajusta ulos oksentamaan.
Hei toihan ois virkistävä treffailupaikka ja varmasti jälkikäteen puheenaihetta riittää! kummallekin tuntematon uskonto jumalanpalveluksineen. Krapulan kanssa varmasti tuplasti hauskempaa!
Ideana hyvä, paitsi että kristinusko nyt on monelle aika tuttu. Olisi pitänyt mennä valtakunnan salille, jos olisi halunnut tutustua vieraaseen uskontoon.
Vierailija kirjoitti:
Sovittiin naapurikylään treffit suoraan jonkun nettideitin luokse, koska mulla oli auto käytössä. Ennen lähtöäni sain kauppalistan, josko voisin tuoda ruokaa, joka oli tarkoitus kokata yhdessä. Maksaa kuulema takaisin oman osuutensa, kun saavun paikalle. Nooh, kävin kaupan kautta, yhteinen kokkailu oli hyvä ajatus ja ymmärrettävää edelleen minun auton käytön mahdollisuuden vuoksi kantaa autossa ruokakassi.
Tyypin luona paikan päällä oli näin jälkikäteen ajatellen luojan kiitos tyypin kaveri, koska treffikumppanini oli ärsyyntynyt alusta saakka minun olemassaoloon ja kokkaili yksinään itselleen! Mulla oli hauskaa tuon kaverin kanssa oikeasti, itse treffikumppani unohtui täysin lopulta. Olisin ymmärtänyt ärtymisen silloin, jos en olisi yrittänyt tutustua treffikumppaniini laisinkaan, mutta kun hän oli *ittupää alusta saakka eikä mitään kontaktia ottanut, vaikka yritin kuinka jutustella ja tutustua häneen - hänenhän takia olin tullut. Lopulta kaveri päätyi keittämään mulle kahvin treffikumppini luona, koska treffikumppani itse vaan jurotti kanaa uunissa keittokomerossaan.
Rahaa en koskaan saanut takaisin kauppaostoksista, mutta oli kuitenkin hauska kokemus. Kiitos siis tälle kaverille, pelasti täysin mun illan eikä ollut ihan turha 40km ajelu.
Kiitos hyvästä tarinasta. ”jurotti kanaa uunissa keittokomerossaan” Miten kanaa jurotetaan? (Hymiö)
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää tyhmälle tuon miehen reaktio. Siis miksi luuli ettei olisi miehistä kiinnostunut?
Naisvihaaja, halusi vain sanoa jotakin loukkaavaa.
En tiedä olivatko nämä mitkään surkeat treffit varsinaisesti, mutta minulle tuli treffikumppanista jotenkin pelottavat ja vaaralliset vibat. Hän tuijotti minua jotenkin oudosti ja näytti, että hän katsoi ohi ja oli todella kylmän oloinen. Ei ollut yhtään hermostuneen oloinen ja puhui todella selkeästi ja itsevarmasti, mutta joku siinä miehessä oli sellaista, että pelotti enkä olisi uskaltanut tavata häntä esim. kotona. En ole koskaan ennen tuntenut samoin ketään kohtaan.
Olin maniassa (ja naimisissa). Otin itsestäni edustavia kuvia ja oikeasti olen aika ruma. Miesten ilmeet kun ilmestyin treffeille paikalle olivat paljon puhuvia. Onneksi mistään ei tullut mitään.
Ei enää. kirjoitti:
Lähdin lähimmäisten ”yllytyksestä” treffeille erään komeahkon naistenmiehen kanssa, en ole eläessäni käynyt treffeillä vaan suhteet alkaneet monesti ystävyydestä. No olin kauhuissani ensimmäisistä treffeistäni, miten epämukavaa oli kun toinen on rauhallinen kotihiiri ja toinen ihan muuta, koin olevani tylsää seuraa ja kemiat ei pelanneet.
Join kolme siideriä ja loppuillasta mies yritti lähestyä ja suudella. Ilmoitin että kyyti on jo tulossa hakemaan. Lähdin pois ja tuli todella huono olo jalat eivät enää kantaneet. Oksentelin päälleni.
Myöhemmin tuttavani soitti ja tivasi minulta olenko ollut tämän miehen kanssa sillä miehellä todettu kuppa. Tämä tuttavakin oli menossa kuppatesteihin kun oli ollut tämän saman miehen kanssa.
Että sellaiset treffit.
Kuppa? Tapahtuiko tämä 70-luvun alussa?
Vierailija kirjoitti:
Sovittiin tapaaminen erääseen tapahtumaan (tyyliin messut mutta pienempi mittakaava). Näin miehen saapuvan tapaamispisteeseen jo kaukaa. Se ei tullutkaan perille asti vaan jäi kuikuilemaan ja kurkistelemaan tosi nolosti erilaisten pöytien ja ständien takaa. Seurasin sitä sivusilmällä ja ihmettelin, että mitä se oikein pelleilee. Sitten se jo saapastelikin pois kauheaa vauhtia. Lähetti perään viestin, että anteeksi, en päässyt tulemaan, älä murehdi ei johdu susta.
Ei siis tajunnut, että olin nähnyt sen piilottelevan jonkun f**king viikuksen takana kurkistelemassa. Eiköhän siinä käynyt niin, etten ollut ulkoisesti hänen odotustensa mukainen, mutta hän ei kehdannut sitä (tai jotain tekosyytä) tulla minulle suoraan sanomaan.
Itsehän sinäkin kurkistelit sieltä kauempaa, samalla lailla.
Mies ei antanut minulle suunvuoroa eikä halunnut tietää minusta mitään, kun keskittyi koko treffien ajan pitämään monologia siitä, kuinka hän on yrittäjä, kuinka hän nyt ei voi tehdä sitä ja tätä, kun hän on yrittäjä, ymmärsinkö nyt varmasti, että hän on yrittäjä. Se oli sellaista rehvastelua hänen yrittäjyydestään. Muisti myös mainita, että tuntee ravintolan omistajan, kun yrittäjänä tuntee paljon ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mies teki oharit. Jätti siis saapumatta sovittuun paikkaan. Minä olin onneksi varautunut ja sopinut toiset treffit lähes samaan aikaan (30 minuuttia myöhemmin), joten mitään ongelmaa ei ollut.
Oharit tehnyt mies yritti seuraavana päivänä ottaa yhteyttä. Hän kysyi, "Miksi et tullut eilen treffeille?" Hän siis yritti selvittää, olinko minä saapunut paikalle sovittuun aikaan. Hän halusi nähdä, olivatko hänen oharinsa tepsineet. Vastasin, että kyllä, saavuin sovittuun aikaan mutta ketään ei näkynyt, joten läksin jatkoille toisen miehen kanssa.
Oharit tehnyt mies kävi kuumana. Nauroin makeasti ja blokkasin hänet pysyvästi.
Kuulosti enemmän että toisella teistä on mennyt joko aika tai paikka sekaisin ja olette molemmat olleet treffeillä odottamassa toista mutta eri aikana tai eri paikassa.
Kyllä mun mielestä terapiakäynnit on paljon kivempia kuin treffailu. Jälkimmäinen ahdistaa ja tulee kylmä hiki otsalle. Ja terapiassa on tuttu ja turvallinen terapeutti.
Introverttinainen