Millaista on asua maalla?

Vierailija kirjoitti:

Asun maalla, en kylläkään siellä josta olen kotoisin. Keskellä metsää, ei täällä haise eikä lehmiä, sikoja tms. ole lähimaillakaan. Ihan itse etsin vanhaa maatalon pihapiiriä hirsirakennuksilla ja isolla harmaakivinavetalla, omat harrastukset tarvitsee tilaa. Työt teen kotoa, pari kertaa kuussa Helsingissä toimistolla tai maailmalla ja yöt silloin hotellissa. Ei haittaa palveluiden puute, autolla pääsee ihan minne vaan. Pimeydessä ei ole mitään vikaa ja onhan täälläkin sähköt ja mukavuudet (maalämpö, oma vesikaivo ja osa sähköstä tulee paneeleista) Lumityöt hoituu kylän traktoripalvelun kautta ja kaupassa käyn kerran viikossa. Miksi sinne pitäisi päästä joka päivä?

Naapureista tunnen pari, ns. kylällä käyn harvoin joten en tiedä juoruaako joku eikä edes kiinnosta. Kahvilat ei kiinnosta kuin joskus, oopperaan, teatteriin ja näyttelyihin pääsee kun sinne haluaa. Asuin aikani kaupungissa, siellä oli tylsää ja kaikkialle piti aina lähteä ihan kuin maaltakin ja oma auto oli sielläkin, joskin tietty pystyi käyttämään julkisia. Ja siellä vasta kytättiinvalitettiin ihan turhista asioista ja aina jonkun ikkunanverho heilui jos teki jotain sellaista, jota 100% muista talon asukkaista ei tehnyt.

Jotkut tykkää kaupungista, jotkut maalla asumisessa, kummassakin hyviä ja huonoja puolia.

Meinasin kysyä mitä teet harmaakivinavetalla, jos eläinteh hajut haittaavaa, mutta ilmeisesti harrastustoimintaa jotain siellä harjoitat.

Vanhat kivinavetat on kyllä sinänsä monet todella komeita rakennuksia, joten mikäs siinä.

Siinä olen täysin samaa mieltä, että kaupungeissa ollaan vähintääkin yhtä kiinnostuneita asioistasi kuin maallakin. Ja usein ollaan jopa paljon enemmänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin maalta kaupunkiin 15 vuotta sitten ja en helkatissa kaipaa takaisin lapsuuden maisemiin! En suosittele kenellekään maalle muuttoa:

Luonto oli kyllä kiva mutta ne ihmiset... kaikki tietää sun asiat paremmin kuin sinä itse. Koulu- ja työpaikkakiusaaminen rehottaa. Nepotismilla mennään työelämässä ja kuntapolitiikassa.

Onneksi täällä isossakin kaupungissa on peltoja, metsää ja järviä ja ennenkaikkea saa elää anonyymisti!

Tuo yksityisyydensuoja, tai oikeammin sen puute, on kyllä hyvä tietää, jos arvioi omaa maalle muuttamistaan. Maalla todellakin kaikki tietävät asiasi tai ainakin luulevat tietävänsä sinusta kaiken. Ja verhot todellakin vilahtelevat ikkunoissa. Siihen luuloon ei kannata kapsahtaa, että juoruämmät olisivat sukupuuttoon nykyään kuolleet maaseudulla. Maaseutukunnassa asuu sen verran vähän ihmisiä, että kyllä niistä (tietyistä) ihmisistä muut myös puhuvat. Ja ne ns. kylähullut - eivät ole sukupuuttoon nekään kuolleet.

Tälläset väitteet on aivan naurettavia ja kertoo väittäjästään sen, että hänellä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa suomalaiseen maaseutuun.

1700-luvulla alkanut isojako poisti Suomesta tiiviit kyläyhteisöt ja teki maaseudusta sen mitä se on tänä päivänä, eli ne niin sanotut kylät on niin harvaanasuttuja, että täällä maalla ei se verhojen heiluttelu hyödytä yhtään mitään, jos meinaa muiden touhuja kytätä, kun ikkunasta näkyy ainoastaan metsää ja peltoja.

Itse olen kaupungilaislähtöinen ja muuttanut maalle vasta aikuisena, enkä ole koskaan nähnyt täällä maalla ainuttakaan kylähullua. Sen sijaan kaupungissa niitä oli yllinkyllin. Juoruämmistä en tiedä mitään, kun en täältä ketään tunne. Minusta hei eivät ainakaan voi juoruta yhtään mitään, koska pihaani ei ole minkäänlaista näköyhteyttä, enkä pyöri täällä muualla kun omassa pihassani ja metsässä. Aika houdineja saa juoruakat ja ukot olla, jos minusta jotain juoruttavaa löytävät. Sen sijaan kaupungissa oli kyllä monen sorttista kyttääjää, juoruakkaa ja ukkoa.

On kyllä aivan naurettavaa, miten näitä asioita yritetään kääntää päälaelleen. Itse asun noin parinsadan asukkaan melko tavallisessa suomalaisessa "kylässä", jossa ei ole enää vuosikymmeniin ollut minkäänlaisia palveluja. Koulukin lopetettiin jo yli 40 vuotta sitten ja kauppakin lopetti jo viime vuosituhannella. Kylässämme on alle sata taloa, jotka levittäytyneet noin 12 000 hehtaarin alueelle, eli jokaista pirttiä kohti on yli 12 hehtaaria maata. Eli siis kun kylässä ei ole mitään palveluja ja talot hajallaan siellä täällä, niin missä ihmeessä niitä juoruakkoja ja kylähulluja oikein näkee???

Ihan totta, että ihmisillä on todella outoja käsityksia maaseudusta, jotka on ollut realismia ehkä joskus satoja vuosia sitten, ja silloinkin ei ihan niin tarkkaan.

No, sen verran pitää korjata, että 12 000 hehtaaria sadalle pirtille, on kai kuitenkin 120 hehtaaria per pirtti?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rentoa.

Koiran voi vaan päästää ulos. Pihalle voi mennä vaikka alasti. Tulee mentyä enemmän ulos ja ihan huomaamatta myös touhuttua siinä jotain ihan järkevää, myös näin pimeän aikaan.

Tämä olisi minulle ihanne kohta koittavilla eläkepäivillä. Tarkoitus on ottaa kaksi sakemannia kolmen vuoden ikäerolla. Tuota rotua ei kande ottaa kodinvaihtajana. Kovaa työtä saada tottelemaan, ettei leuhota naapuripihoissa ja aja takaa lampaita.

Howawart on toinen vaihtoehto yksinäiselle naiselle vahdiksi. Ilman kunnon koiria en maalla uskaltaisi asua. On jo kaupungissa ikäviä kokemuksia rivarissa naapurin miesten lähentelystä ja väkisin sisään humalassa pyrkimisestä.

Haiseeko maalla aina keväällä liete pelloilla? Yäk!

Mites lumityöt hoituu?

Haluan pienen ryytimaan, marjapensaita ja omenapuita. Elikkä haaveita vaan?

Liete ei normaalisti haise keväällä. Sen haisee eniten sen jälkeen, kun se ollaan pelloille ajettu, ja siitäkin on nykyisin tarkat säädökset olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

>> Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon. <<

Nykyään on trendinä shopata oma vaatekaappi ennen kuin ryntää kauppaan hankkimaan uusia vaatteita. Samaa periaatetta voi soveltaa muuhunkin elämässä.

Eli hae nyt ensin ne luontoelämykset siltä nykyiseltä kotialueeltasi. Laajenna sitten naapurialueelle. Ja siitä eteenpäin. Löydä siis oma asuinalueesi ja lähitienoosi uudestaan. Kulje siis ensin ne nykypuistotkin läpi.

Tai tee nykyisestä kodistasi maalaishenkinen, jos maalaisuutta kaipaat. Siitä vain kirpparilta tm. ostamaan maitotonkkia, räsymattoja, vanhoja puuesineitä ja vastaavia maalaishenkisiä astioita ja tavaroita, sisusta ruutukankankaalla ja muulla maalaistyylillä.

Lisäksi surffaa netissä ja Tubessa maalaishenkisillä sivustoilla ja kanavilla. Tai tee päivämatka maaseudulle.

Ala myös kävellä ja pyöräillä - eihän maaseudun ihmisetkään busseissa ja metroissa kulje. Käytä lähikauppoja, koska maallakaan ei sinulla sitten olisi kauppakeskustaa monine vaihtoehtoineen tarjolla. Koita elää jo nyt jokseenkin samoin kuin elämä maallakin menisi.

Ainakin nuo konstit lievittävät maalaiskaipuuta. Ja voi olla, että sen kautta myös selviää, onko kysymys edes mistään aidosta tarpeesta päästä maalle pysyvästi. Vai jostain muusta.

Kun pitää silmät auki, saa maalaisuutta kokea kaupungissakin. Itse asun lammen vieressä ja kävelylenkillä kerrostaloaslueeni vieressä, melkein astuin rantakäärmeen päälle, joka loikoili liikkumattomana poikittain hiekkaisella pyörätiellä. Eikä ollut ensimmäinen kerta. Olenpa nähnyt muitakin eläimiä, kettuja, hirven, rusakkoja, tikkoja...

Luonto on mielestäni kyllä eri asia kuin maalaisuus. Maalaisuus on sitä "maaseutua", jota ihminen on myös muokannut vuosisatojen ajan. Lampi ja eläimet taas luontoa, joilla ei ole juuri mitään suoraa tekemistä maaseudun kanssa. Ollaanpas tarkkoina !

Ei se maalla asuminen niin vaikeata ole, jos on täysin turta ns. puheille.

Vierailija kirjoitti:

Siellä maalla pitää työllistää ite ittesä. Kaikkialle helvetin pitkät etäisyydet, joten siellä tarvii olla auto, vieläpä hyvä. Auton ja muun rahoittamiseksi pitää lypsää lehmiä urakka tahtiin, juosta helvetisti maitotonkat molemmissa käsissä ja kaikkien työkoneiden pitää jauhaa ympäri vuorokauden. Paljon kovempaa elämää kuin kaupungissa.

Toki siellä maalla voi asua sittenkin, että on se joku talo missä asuu ja työskentelee 100% etänä.

Tuntuu aika onnettoman vaikealta, miten monet kaupunkilaisnörtit täällä ajattelee maaseudusta. Mutta ainakin itse pidän "oikeana työnä" jotain ihan muuta kuin että ajetaan autolla/ratikalla/pyörällä/julkisella jonnekin jossa istutaan koneen vieressä se 8 tuntia ja sitten takaisin kotiin ja "harrastelemaan". Me oikeat maajullit ei kuules "harrastella" mitään, vaan tehdään niska pystyssä oikeitä töitä ja tosissaan koko ajan yö läpensä ja netit ympäriinsä ... ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auto pakollinen ja talvi helvettiä ellei ole traktoria pihan auraamiseen tai osta aurauspalvelua joltain naapurilta. Lumikolla tai mönkijällä ei kovin isoa pihaa saa kolattua.

Itse olen asunut viimeiset reilut 15 vuotta nyt maalla, ilman autoa, ja pärjännyt ainakin loistavasti ilman. Matkaa on lähimpään kirkonkylään melkein 30 kilometriä. Auton omistin viimeksi kun asuin aiemmin kaupungissa, jos jostain syystä päättäisin vielä kaupunkiin muuttaa (mitä en enää ikinä tee), niin todennäköisesti sielläkin ilman autoa nyt toimeen tulisin.

Mitä ihmeellistä on siinä, että aurauspalvelut pitää maalla ostaa?! Onko kotikaupunkisi sitten sellainen, joka ei osta talvisin aurauspalveluita!? Kuulostaa varmaan oudolta, mutta kyllä ne tiet pitää kaupungeissakin huoltaa samalla tavalla. Maaseudulla tiekunnat hoitavat yksityisteiden aurauksen, pihatiet voidaan hoidattaa samalla vaivalla, taikka tarvittaessa jokainen voi hoitaa oman tiensä aurauksen haluamansa mukaan.

Kirkonkylään 30 km ja liikut sinne siis miten - jonkun tutun autollako? Eli jonkun auto kumminkin tarvitaan, että pääset keskustaan? Tai olemassa oleva bussiyhteys.

Töissä et ilmeisesti käy? Eli ei työmatkaongelmiakaan?

Aika yleistäviä ajatuksia, joissa ei ole noin häätä eikä päntää.

Ei autoa tarvita, on niitä muitakin vaihtoehtoja. Itsellä on julkisiin bussiyhteyksiin oikeastaan kolme mahdollisuutta. Eli veneellä ylittää järvi, noin 3 kilometria, josta kulkee paljon julkisia, tai kävellä noin samat 3 kilometria josta pääseen mm.koulubussien kyytiin, tai kävellä reilu 8 kilometriä kantatien varteen, josta kulkee paljon julkisia. Ei tietenkään tarvitse kävellä, esim.polkupyöräkin on keksitty, jolla voi ajaa 30 kilometriä ihan mainioista.

Tuntuu täällä taas, että kaupunkielämä tekee ihmisistä jotain s..tanan uusavuttomia, joissa pitäisi kaikki tehdä aina tietyllä tavalla, joka on jotain luovuutta muka. Ei vaan LUOVUTTAMISTa sellainen elämä on, eikä periksi pidä antaa heikkouksille koskaan, taikka yhtään. Ja jonnekin tv - tunarien ohjelmaan muka vielä pitäisi mennä sille verukkein kekkuloimaan rahan perässä s..tana : HAH! MUUTTAKAA OMA SUUNTANNE!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auto pakollinen ja talvi helvettiä ellei ole traktoria pihan auraamiseen tai osta aurauspalvelua joltain naapurilta. Lumikolla tai mönkijällä ei kovin isoa pihaa saa kolattua.

Itse olen asunut viimeiset reilut 15 vuotta nyt maalla, ilman autoa, ja pärjännyt ainakin loistavasti ilman. Matkaa on lähimpään kirkonkylään melkein 30 kilometriä. Auton omistin viimeksi kun asuin aiemmin kaupungissa, jos jostain syystä päättäisin vielä kaupunkiin muuttaa (mitä en enää ikinä tee), niin todennäköisesti sielläkin ilman autoa nyt toimeen tulisin.

Mitä ihmeellistä on siinä, että aurauspalvelut pitää maalla ostaa?! Onko kotikaupunkisi sitten sellainen, joka ei osta talvisin aurauspalveluita!? Kuulostaa varmaan oudolta, mutta kyllä ne tiet pitää kaupungeissakin huoltaa samalla tavalla. Maaseudulla tiekunnat hoitavat yksityisteiden aurauksen, pihatiet voidaan hoidattaa samalla vaivalla, taikka tarvittaessa jokainen voi hoitaa oman tiensä aurauksen haluamansa mukaan.

Kirkonkylään 30 km ja liikut sinne siis miten - jonkun tutun autollako? Eli jonkun auto kumminkin tarvitaan, että pääset keskustaan? Tai olemassa oleva bussiyhteys.

Töissä et ilmeisesti käy? Eli ei työmatkaongelmiakaan?

Jos hän on joku triatlonisti, kun kerran on 30 kilsaa joka paikkaan ja pärjää niissä olosuhteissa mainiosti ilman autoa. Tai sitten on se bussiyhteys. Jostain sitä rahaa on torppaan kuitenkin saatava, käy töissä tai ei.

Hänenä ilmoittautuisin mitä pikimmin Selviytyjät-ohjelmaan. On meinaan semmonen sissi. Niin, ellei hän ole jo sitäkin tehnyt. Ollut Selviytyjissä, meinaan.

Jospa siel syrjäkylillä kulkee vielä ihka aito kauppa-auto. Onhan niitä kirjastoautojakin vielä. Ei meinaan ainakaan 30 kilsan päästä ihan maitopurkkia lähdetä hakemaan, jos loppuu mölkkis kesken. Tai jospa on oma ammu.

Niitä taitaa olla alle 10 enää koko maassa, joista osa kertonut lopettavansa lähivuosina. Tämä on ihan epärealistista nykypäivänä. Tosin samalla termillä "kauppa-auto" kai toimii jotain lähituotemyyjiäkin, jotka käyvät mm.kaupunkien toreilla kauppaamassa eri tuotteita suoraan maaseudulta, tai ainakin jostain ...

Itse tykkään maaseudusta ja pidän luonnosta yms täällä. En kaipaa paljon mitään palveluitakaan. Minua ei haittaa pimeys, eikä talvet täällä. Pitkät välimatkat toki vähän ikäviä. Se mikä on ikävää on se ihmisten pahan puhuminen ja juoruilu. Toki eiväthän kaikki sitä tee. Silti monet sortuvat siihen. Se on ikävää jos joku "tuntee" sinut jostain jutusta mitä et taatusti ole itse kertonut. Tai seuraa missä olet liikunut tyyliin oletko käynyt siellä ja siellä, vaikka et ole kertonut heille mitään. Tämä taas paljastaa, että joku on seurannut liikkeitäni ja paikkoja missä olen käynyt. Se on vähän ikävää minusta. Minulle ei tarvitse kertoa, että olen esim jonkun sanojen mukaan kävellyt jossain tiellä jne. Se vaan tuo ajatuksen, että täällä seurataan toisten kulkemisia.

Eihän tähän voi kaikkea kirjoittaa, mutta maalla on oikeasti hyvä olla jos omaa sukua, ystäviä, asemaa, tai muuten jotain verkostoa. Jos olet omillasi ja ilman verkostoja niin olet heikoilla. Jollakin käy tietysti onni ja kaikki menee hyvin. Samalla tietysti ihmiset ovat erilaisia. Silti liian usein se vaan menee siihen "niin metsä vastaa kuin sinne huutaa" tyyliin ja vieritetään sitä toisen syyksi jos ei viihdy, vaikka moni puhuisi sinusta pahaa ja ilkeilisi. Oikeastaan itsekin tahdon vaan rauhassa, mutta ei se vaan mene niinkään. Nämä ovat vain omia kokemuksiani. Samalla en väitä kaikkien kokevan samaa. Täällä on monesti liian näkyvissä kokoajan. Kaupungissa olo voi olla vapaampi ja kukaan ei tunne sinua. Maallakin se on ikävää jos moni tietää sinut ja luulee tietävänsä asiasi. Silti olet kuitenkin yksin ilman ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

>> Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon. <<

Nykyään on trendinä shopata oma vaatekaappi ennen kuin ryntää kauppaan hankkimaan uusia vaatteita. Samaa periaatetta voi soveltaa muuhunkin elämässä.

Eli hae nyt ensin ne luontoelämykset siltä nykyiseltä kotialueeltasi. Laajenna sitten naapurialueelle. Ja siitä eteenpäin. Löydä siis oma asuinalueesi ja lähitienoosi uudestaan. Kulje siis ensin ne nykypuistotkin läpi.

Tai tee nykyisestä kodistasi maalaishenkinen, jos maalaisuutta kaipaat. Siitä vain kirpparilta tm. ostamaan maitotonkkia, räsymattoja, vanhoja puuesineitä ja vastaavia maalaishenkisiä astioita ja tavaroita, sisusta ruutukankankaalla ja muulla maalaistyylillä.

Lisäksi surffaa netissä ja Tubessa maalaishenkisillä sivustoilla ja kanavilla. Tai tee päivämatka maaseudulle.

Ala myös kävellä ja pyöräillä - eihän maaseudun ihmisetkään busseissa ja metroissa kulje. Käytä lähikauppoja, koska maallakaan ei sinulla sitten olisi kauppakeskustaa monine vaihtoehtoineen tarjolla. Koita elää jo nyt jokseenkin samoin kuin elämä maallakin menisi.

Ainakin nuo konstit lievittävät maalaiskaipuuta. Ja voi olla, että sen kautta myös selviää, onko kysymys edes mistään aidosta tarpeesta päästä maalle pysyvästi. Vai jostain muusta.

Kun pitää silmät auki, saa maalaisuutta kokea kaupungissakin. Itse asun lammen vieressä ja kävelylenkillä kerrostaloaslueeni vieressä, melkein astuin rantakäärmeen päälle, joka loikoili liikkumattomana poikittain hiekkaisella pyörätiellä. Eikä ollut ensimmäinen kerta. Olenpa nähnyt muitakin eläimiä, kettuja, hirven, rusakkoja, tikkoja...

Luonto on mielestäni kyllä eri asia kuin maalaisuus. Maalaisuus on sitä "maaseutua", jota ihminen on myös muokannut vuosisatojen ajan. Lampi ja eläimet taas luontoa, joilla ei ole juuri mitään suoraa tekemistä maaseudun kanssa. Ollaanpas tarkkoina !

Joo, ei luonnoneläimet ole maalaisia, tai kaupunkilaisia, ne on eläimiä. Kyllähän kaikenlaisia luonnon eläimiä on myös kaupungeissa yhä entistä enemmän ja ihminenhän se tähänkin on syypää kaventaessaan eläinten luontaista elinpiiriä.

Vierailija kirjoitti:

Minun makuuni ollaan liian korvessa silloin, kun katuvalot loistavat poissaolollaan.

Pitäisikö katuvalot sitten poistaa kaikista kaupunkien kaduilta. Nimittäin sellaiset, jotka loistavat vain poissaolollaan??!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rentoa.

Koiran voi vaan päästää ulos. Pihalle voi mennä vaikka alasti. Tulee mentyä enemmän ulos ja ihan huomaamatta myös touhuttua siinä jotain ihan järkevää, myös näin pimeän aikaan.

Tämä olisi minulle ihanne kohta koittavilla eläkepäivillä. Tarkoitus on ottaa kaksi sakemannia kolmen vuoden ikäerolla. Tuota rotua ei kande ottaa kodinvaihtajana. Kovaa työtä saada tottelemaan, ettei leuhota naapuripihoissa ja aja takaa lampaita.

Howawart on toinen vaihtoehto yksinäiselle naiselle vahdiksi. Ilman kunnon koiria en maalla uskaltaisi asua. On jo kaupungissa ikäviä kokemuksia rivarissa naapurin miesten lähentelystä ja väkisin sisään humalassa pyrkimisestä.

Haiseeko maalla aina keväällä liete pelloilla? Yäk!

Mites lumityöt hoituu?

Haluan pienen ryytimaan, marjapensaita ja omenapuita. Elikkä haaveita vaan?

Liete ei normaalisti haise keväällä. Sen haisee eniten sen jälkeen, kun se ollaan pelloille ajettu, ja siitäkin on nykyisin tarkat säädökset olemassa.

Ei haise vai? Kirjoitat vähän mitä sattuu. Meidän lähellä on pari tilaa liete altaineen (vai mitä ne nyt ovatkaan) ja tuuli tuo sieltäkin melko lemun välillä. Samoin se on kyllä todella kitkerä lemu, kun pelloille sitä levitetään. Tuo lemu jatkuu pitkään jos esim keväällä on kuumaa ja kuivaa. Silloin voi saada jopa vaatteisiin sen lemun jos erehtyy kävelemään ohitse. Myös sateella tuo haju tarttuu. Asuin joskus ihan tälläisten peltojen vieressä. Oikeastaan se haju on pahin.

Maatilat ja sikalatkin haisevat kyllä. Jos joku väittää etteivät haise niin kuljen sellaisten ohi usein ja kyllä ne vaan haisevat. On vähän tilasta kiinni millainen "suodatus" hajulle on. Joku toinen haisee enemmän ja toinen vähemmän. Ei käy kateeksi eräänkään suuren sikalan lähellä asuvia. Monia taloja on ja haju leviää pitkälle. Toisaalta en itsekään edes kovin välitä noista hajuista. Olen tottunut niihin. Ainoastaan lietteen haju on ikävä, että en suosittele taloa esim mistään naapurin pellon vierestä. Onhan niitä säädöksiä yms varmaan, mutta ei pidä kaunistella liikaa tätäkään juttua. Täällä ainakin lietettä käytetään todella paljon. Jatkuvaa kuljettamista pelloille ja koko tie haisee jos on tippunut matkallekin tai tullut esim traktorin pyöristä hajua. Toisaalta niinkuin kirjoitin niin en edes välitä tästä kaikesta paljonkaan. Joku joka ei ole tottunut ei välttämättä siedä hajua. Samalla tämä ei ole mikään kirjoitus esim maataloutta vastaan. Minusta on hienoa, että on kotimaista ruokaa yms. En silti tekisi esim lietteestäkään mitään "hajutonta" kuitenkaan.

Pienellä paikkakunnalla ei todellakaan ole vapautta, sillä naapurit kyylää toisiaan, tietää mielestään kaikki toistensa asiat.

Minä haaveilen muuttavani takaisin Helsinkiin.

Oot siellä ainakin melko lailla omillasi. Jos on peukalo keskellä kämmentä, niin siellä joutuu opettelemaan asioita. Auraat itse tiet, leikkaat nurmikot. maalaat talosi ja sitä rataa. Kauppaan voi olla 10km, kaupunkiin 100km, sairaalaain jopa 300km. Kannattaa ottaa selvää, millaista on asua siellä, minne ajattelit mennä.

Kun keskittyy omiin asioihinsa, eikä välitä kyläläisten puheista, niin hyvä täällä maalla on asua. Ei ne ihmiset ole sen juoruisempia täällä, kuin kaupungissa. Täällä vain tunnetaan ihmiset paremmin, kuin kaupungin massassa. Monet jutut on enempi positiivista kiinnostusta, kuin häijyä juoruilua. Täällä ei mummot ehdi muumioitua mökiiinsä, koska naapuri alkaa ihmettelemään, kun ei ole Marttaa näkynyt postilaatikolla.

Minä viihdyn maalla, vaikka alkujaan kaupunkilainen olen. Yli 20 vuotta olen tätä mini-tilaa asunut. En ole edes yrittänyt varsinaisesti tutustua keneenkään, joskin toki tuttuja väkisin tulee. Helpottaa kovasti se, että käyn töissä kaupungissa. Minä vain asun täällä maalla. Näin ollen kyläläisten jutut ei haittaa yhtään. Siinäpä ihmettelevät, jos on mitä ihmetellä.

Hiljaista täällä on ja rauhassa saa olla. Pihasaunaa lämmittelen ja ihan alasti kävelen saunalta pirttiin. En muuttaisi pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun maalla, en kylläkään siellä josta olen kotoisin. Keskellä metsää, ei täällä haise eikä lehmiä, sikoja tms. ole lähimaillakaan. Ihan itse etsin vanhaa maatalon pihapiiriä hirsirakennuksilla ja isolla harmaakivinavetalla, omat harrastukset tarvitsee tilaa. Työt teen kotoa, pari kertaa kuussa Helsingissä toimistolla tai maailmalla ja yöt silloin hotellissa. Ei haittaa palveluiden puute, autolla pääsee ihan minne vaan. Pimeydessä ei ole mitään vikaa ja onhan täälläkin sähköt ja mukavuudet (maalämpö, oma vesikaivo ja osa sähköstä tulee paneeleista) Lumityöt hoituu kylän traktoripalvelun kautta ja kaupassa käyn kerran viikossa. Miksi sinne pitäisi päästä joka päivä?

Naapureista tunnen pari, ns. kylällä käyn harvoin joten en tiedä juoruaako joku eikä edes kiinnosta. Kahvilat ei kiinnosta kuin joskus, oopperaan, teatteriin ja näyttelyihin pääsee kun sinne haluaa. Asuin aikani kaupungissa, siellä oli tylsää ja kaikkialle piti aina lähteä ihan kuin maaltakin ja oma auto oli sielläkin, joskin tietty pystyi käyttämään julkisia. Ja siellä vasta kytättiinvalitettiin ihan turhista asioista ja aina jonkun ikkunanverho heilui jos teki jotain sellaista, jota 100% muista talon asukkaista ei tehnyt.

Jotkut tykkää kaupungista, jotkut maalla asumisessa, kummassakin hyviä ja huonoja puolia.

Meinasin kysyä mitä teet harmaakivinavetalla, jos eläinteh hajut haittaavaa, mutta ilmeisesti harrastustoimintaa jotain siellä harjoitat.

Vanhat kivinavetat on kyllä sinänsä monet todella komeita rakennuksia, joten mikäs siinä.

Siinä olen täysin samaa mieltä, että kaupungeissa ollaan vähintääkin yhtä kiinnostuneita asioistasi kuin maallakin. Ja usein ollaan jopa paljon enemmänkin.

Ei mua eläinten hajut haittaa, mutta kun täällä palstalla monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että maalla aina haisee eläinten jätökset ja koko ajan pellolle muka jotain levitetään ja paskassa kahlataan. Mutta kun niitä elukoita on enää kovin vähän tai keskittyneet isoihin yksiköihin eikä lähistölläni sellaisia ole.

Harmaakivinavetassani on pieni puu- ja metallityöverstas, keramiikkajuttua ja muutakin askartelutilaa mm. kangaspuut. Ja loput tilasta kavereille vuokralla harrastevälineiden talvisäilytykseen. Kaikenlaista entisöinti yms. projektia yksin tai kavereiden kanssa yhdessä aina menossa.

Vierailija kirjoitti:

Oot siellä ainakin melko lailla omillasi. Jos on peukalo keskellä kämmentä, niin siellä joutuu opettelemaan asioita. Auraat itse tiet, leikkaat nurmikot. maalaat talosi ja sitä rataa. Kauppaan voi olla 10km, kaupunkiin 100km, sairaalaain jopa 300km. Kannattaa ottaa selvää, millaista on asua siellä, minne ajattelit mennä.

Maalla on ihan samalla tavalla palveluita ostettavissa, kuin kaupungissa. Korvausta vastaan auraukset hoituu ja tarvittaessa myös nurmikko leikataan ja yrityksen saa palkattua talon maalaukseen ja muihin hommiin - joskin se lienee ihan tavallista myös kaupungin omakotitalossa?

Hyvä vain, että on mahdollisuus opetella asioita. Ei se pahaksi ole kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Oot siellä ainakin melko lailla omillasi. Jos on peukalo keskellä kämmentä, niin siellä joutuu opettelemaan asioita. Auraat itse tiet, leikkaat nurmikot. maalaat talosi ja sitä rataa. Kauppaan voi olla 10km, kaupunkiin 100km, sairaalaain jopa 300km. Kannattaa ottaa selvää, millaista on asua siellä, minne ajattelit mennä.

Joo, auraan tieni 34 kertaa kesässä ja leikkaan nurmikot noin 24 kertaa talvisin, hiihdän toki kouluun kesät talvet, vaikka muistamani kyläkoulu lakkasi jo 48 vuotta sitten, enkä muista tuosta "elämän yliopistosta" enää noin mitään.

Lisäksi talo on toki maalattava aina talvella keväisin, ja toki jo eri puna värillä syksyksi uudestaan. Kauppaan voisin mennä, mutta en uskalla, koska olen tosierakko, ja siellä voisi olla samaan aikaa muitakin, kuten kauppias. Selvää olen koettanut ottaa, mutta naapurin pontikan vuoksi se on ajoittaan epäonnisen vaikeaa.

Maalla asuvat harrastavat seksiä sukulaisten kesken

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oot siellä ainakin melko lailla omillasi. Jos on peukalo keskellä kämmentä, niin siellä joutuu opettelemaan asioita. Auraat itse tiet, leikkaat nurmikot. maalaat talosi ja sitä rataa. Kauppaan voi olla 10km, kaupunkiin 100km, sairaalaain jopa 300km. Kannattaa ottaa selvää, millaista on asua siellä, minne ajattelit mennä.

Maalla on ihan samalla tavalla palveluita ostettavissa, kuin kaupungissa. Korvausta vastaan auraukset hoituu ja tarvittaessa myös nurmikko leikataan ja yrityksen saa palkattua talon maalaukseen ja muihin hommiin - joskin se lienee ihan tavallista myös kaupungin omakotitalossa?

Hyvä vain, että on mahdollisuus opetella asioita. Ei se pahaksi ole kenellekään.

Kuka auraa kaupungeissa itse oman tiensä?!