Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaista on asua maalla?
Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon.
Kommentit (896)
Onko täällä ketään maaseudulla asuvaa, joka myöntäisi että 80% ihmisistä maaseudulla on umpijuntteja, ja tekevät loppujen 20%:n elämän vaikeaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on ongelmia elämässäsi, niin ei maalle muutto niitä ratkaise.
Itseasiassa ratkaisi minun elämässäni jokaisen.
No mitä vielä mietit? Mene mene. Varaudu siihen että kauppaan on matkaa ja auton ylläpito kallista. Onhan sulla kortti? Oot selvänä ja pystyt ajamaan?
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään maaseudulla asuvaa, joka myöntäisi että 80% ihmisistä maaseudulla on umpijuntteja, ja tekevät loppujen 20%:n elämän vaikeaksi.
Tuo suhdeluku tietenkin vaihtelee, eihän kaikkialla asu pelkkiä banjonsoittaja-albinoja. Monissa paikoissa on enemmän kauounkilaisia kuin alkuasukkaita.
Mutta juu, aina on vähintään yksi kumma traktorimies, joka tekee tikusta asiaa. Ja niitä Tupperware-iltamia joutuu tosissaan väistelemään.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Kannattaa asua 20 minuutin tai yli päässä maalla isomman kaupungin keskustasta, niin saa kummankin hyvät puolet ja virikkeitä riittää kaupunkielämän lisäksi vielä;) Mun elämä on samaa kuin keskustassa asuen, paitsi että asuinympäristöni on idyllisempi ja autolla pitää enemmän kulkea kuin jalan. Ei haittaa kun saa luonnon ja rauhan plussapuolet, ilman että on naapurit liian lähistöllä, eli ei tarvii häirikkönaapureita katella. Mukavia, normi-ihmisiä täällä ainakin asuu ja moikataan vaan joskus.
Asuin 12 vuotta. Tykkäsin ympäristöstä, en ilmapiiristä. Pysyin erilläni ilmapiiristä.
Kävi hiukan voimille se, että kaikki asiat, joita ei voinut netissä hoitaa, aiheuttivat vähintään 32 km autolla ajoa kelissä kuin kelissä. Joskus oli tie niin ummessa tuiskulumesta, että pysähtyä ei olisi voinut, koska auto olisi jäänyt vatsastaan siihen kellumaan.
Kerran ajoin ojaan kun kakarat oli vieneet aurauskepit ja auramies aurannut tien summamutikassa ojan päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä ketään maaseudulla asuvaa, joka myöntäisi että 80% ihmisistä maaseudulla on umpijuntteja, ja tekevät loppujen 20%:n elämän vaikeaksi.
En myönnä, ehkä sitten vaan käynyt tuuri. Täällä asuu mukavan oloisia ihmisiä jotka auttavat muita, jos huomaavat että joku "pulassa" esim. auto jää tien poskeen. Kaikki elää muuten omaa elämäänsä, naapureiden kanssa ei olla tekemisissä muuten kuin tervehdysten, tai satunnaisen sananvaihdon merkeissä postilaatikolla jos haluaa.
Enemmän kaupungissa naapurit teki elämästä ikävää möykkäämällä, tupakoiden ja koirat haukkuen. Ei naapurit oikein voi tehdä elämää vaikeaksi kun on niin isot tontit eikä talot kiinni toisissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Kannattaa asua 20 minuutin tai yli päässä maalla isomman kaupungin keskustasta, niin saa kummankin hyvät puolet ja virikkeitä riittää kaupunkielämän lisäksi vielä;) Mun elämä on samaa kuin keskustassa asuen, paitsi että asuinympäristöni on idyllisempi ja autolla pitää enemmän kulkea kuin jalan. Ei haittaa kun saa luonnon ja rauhan plussapuolet, ilman että on naapurit liian lähistöllä, eli ei tarvii häirikkönaapureita katella. Mukavia, normi-ihmisiä täällä ainakin asuu ja moikataan vaan joskus.
Voiko sitä ihan maaseuduksi kutsua, jos matkaa on vain 20min ison kaupungin keskustasta?
Mikä esim olisi tällainen paikkakunta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonnii juotavoo ajanhaaskausta!
Maalla on luksusta asua. Saa tehdä töitä kotona ja ei tarvi pieniä lapsia kuskata päiväkotiin kukon laulun aikaan. Muutenkin elämä on leppoisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki tuntee toinen toisensa.
Kaikki ovat kiinnostuneita sun asioista, mutta kun olet jossain porukassa, he eivät jaksa jutella sun kanssa koska et tunne ketään.
"Ai niin se on SE joka ostin SEN talon, voi voi, mitenköhän semmonen kaupunkilainen täällä pärjää??"
Susta voidaan vaan keksiä jotain ihan päättömiä juttuja, olet vaikka tankkaamassa ja jumitat siinä vähän kauemmin kuin normaalisti = Sillä ei ollut rahaa maksaa bensaa!!!
Jos kyselet vaikka pakettiautoa lainaksi, saat vastaukseksi, että täällä ei mitään autovuokraamoja ole, ihmisillä on ihan omat pakettiautot!
Ravintoloita voi olla 1 kebabbila.
Ruokakauppoja max 2 pientä, ei leffateatteria, ei kahvilaa. Ei kodinkoneliikettä.
Ehkä nää on jollekin ihan ok, mutta itselleni EI KIITOS ENÄÄ KOSKAAN.
22 sivua jo kehkeytynyt taas yhdestä riitaa ihmisten välille lietsovasta provosta. 🙄
En lukenut yhtään viestiä mutta sen tietää lukemattakin. Näitä aloittaa joku itsestään epävarma kaupunkilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Oma tupa ja oma lupa" Talo maksoi maalla murto osan, puhutaan alle sadastatuhannesta:) Voidaan kuunnella musiikkia keskellä yötä jos halutaan. Omasta maasta potut, marjat ja yrtit. Ehkä meillä oli onnea naapureissa, auttavat kaikessa ja jaksoivat opettaa meille kasvimaan pitoa. Hetaarin tontilla lapsilla on tilaa touhuta ja rakennella majoja. Meistä molemmat rakastaa kultturia ja raha mitä meillä säästyy täällä maalla, me voidaan otaa kaupunki viikonloppu hotelissa usein:) Paras ratkaisu meille oli muuttaa maalle. Betonilähiö jossa asuimme kaukana Helsingin keskustasta, ei ollut kaupunkiasumista tai lähellä kulttuuria!?
Kuinka kauaksi pitää mennä Helsingistä ,että näkee kunnolla tähtitaivaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin näitä aloituksia ja kirjoituksia lukiessa, että miten joku ihminen ei tiedä minne ns. kuuluu? Olen asunut lapsuudessani kaupungissa, josta muutimme sukutilalle jatkamaan tilaa, kun olin melkein teini. Koin heti vahvan tunteen, että maalle minä kuulun. Koskaan sen jälkeen en ole kaupunkiin enää muuttanut, vaikka muuttanut olenkin sen jälkeen monta kertaa. Nyt viimeiset kuusi vuotta omistanut omaa maalaistaloa. Jos koet kuuluvasi vahvasti kaupunkiin, niin asu siellä. Jos taas et, niin etsi oma paikkasi. Mitä sitä muilta kysymään?
Maaseudun Sydän kirjoitti:
22 sivua jo kehkeytynyt taas yhdestä riitaa ihmisten välille lietsovasta provosta. 🙄
En lukenut yhtään viestiä mutta sen tietää lukemattakin. Näitä aloittaa joku itsestään epävarma kaupunkilainen.
Miksi sinulla on paha olla. Et lukenut viestejä mutta vihaat kaikkea? "Lukematta tietää kaiken" outo filosofia elämään.
Parasta on yhdistää molemmat eli asua sekä maalla että kaupungissa; maalla on loma-asunto, kaupungissa kaupunkiasunto. Ihana on aina loppuviikosta vaihtaa maisemaa ja lähteä maalle, ja nyt etätyön lisääntyessä ja lasten itsenäistyessä aikaa voi viettää täällä yhä enemmän. Elämämme paras ratkaisu oli ”tyytyä” kaupungissa helppohoitoiseen rivitaloasuntoon, ja rakentaa omakotitalo maalle - tai itse asiassa meren rannalle.
mansikoita,mustikoita,sieniä ,kaloja,kasvimaa,luonto,eläimiä, tilaa.
sauna,hiihto,kauneus,vuodenajat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Kannattaa asua 20 minuutin tai yli päässä maalla isomman kaupungin keskustasta, niin saa kummankin hyvät puolet ja virikkeitä riittää kaupunkielämän lisäksi vielä;) Mun elämä on samaa kuin keskustassa asuen, paitsi että asuinympäristöni on idyllisempi ja autolla pitää enemmän kulkea kuin jalan. Ei haittaa kun saa luonnon ja rauhan plussapuolet, ilman että on naapurit liian lähistöllä, eli ei tarvii häirikkönaapureita katella. Mukavia, normi-ihmisiä täällä ainakin asuu ja moikataan vaan joskus.
Voiko sitä ihan maaseuduksi kutsua, jos matkaa on vain 20min ison kaupungin keskustasta?
Mikä esim olisi tällainen paikkakunta?
Suomessa on noin 10 suurta kaupunkia? Noin 20 minuutin työmatka on mulla keskustaan eli 22km. Läheiseen pikkukylään vähemmän, jossa harrastustoimintaa, kirjastot, koulut ym. Kyllä minä kutsuisin maaseuduksi kun on isot tontit, kulttuurihistoriallinen alue jossa sen vuoksi tulee rakentaa väljästi, naapurit ei kiinni (kuten edellinen postimerkkivuokratontti keskustan lähellä) ja lähin naapuri on maatalo traktoreineen ja toisessa hevostila. Metsän keskellä, mutta käyn muutaman kerran viikossa toimistolla ja ajan samassa ajassa kuin edellisestä asuinpaikasta 12km päästä keskustasta. Tämä on niin haluttu alue siksi koska on niin idyllinen, että en sitä mainosta.
Sanottakoon näin että on tullut tarjouksia tontista, koska näitä ei helpolla löydy. Nämä on niitä helmiä mitkä pitää etsiä, jokaisen kannattaa ottaa vaikka kartta kauniiseen käteen jos vastaavaa mielii, että esim. vaikka nyt Jyväskylä, mihin asti sieltä ulottuu reilu 20km. Ja sitten vähän tutkailla alueita, mitä missäkin on. Ei tämä ihan korpea ole, mutta aika maaseutua kuitenkin.
Eikös maalla ole hirveät välimatkat joka paikkaan.
Lenkkeily on yhtäkuin eestaas samaa maantien piennarta.
Talvella pimeää, kun ei kaupunginvaloja, saatikka naapurin valoja.
Valtavankokoisia hevospaarmoja parvipäin.
Lanta/pissi haisee pelloilla.
Kennelit haukkuu päivät pitkät pihatarhoissa.
Alue: Aihe vapaa
Maalla niin ihanaa,kerran pari kaupat ja puuhastelee,kausityöt tekee tietysti ennen talvee..Tää on niin luksusta.Harrastaa voi,luonto alkaa heti ovelta..tänäänkin hurjan iso pöllö ilmestyi ilm.kissaa katsomaan koivun oksalle,Ilves tuli rapun pieleen nukutteko jo ,,tää on elämää eläinten kissa ja koirakin kanssa..