Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaista on asua maalla?
Haluaisi paeta tätä kyllästyttävää kaupunkielämää. Joskus tuntea jotain vapautta ja päästä siitä pahasta olosta veks. Niin ainakin toivon.
Kommentit (896)
Siellä maalla voi kyllästyminen yksitoikkoisuuteen iskeä kuin moukari päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalla on mukavaa. Täällä kerrostalokyttäämistäkin sanotaan naapuriavuksi. Naapureilta saa aina tiedon tutuista ja tuntemattomista pihassakävijöistä ja rosvoistakin tuntomerkit heti tuoreeltaan.
Aivan mahtavaa nyt kun ei ole tramboliineilla kiljuvia kakaroita naapurustossa. Enkä ole tappouhkauksia saanut vähään aikaan kun ei ole mistään metelistä tarvinnut valittaa. 20v naapurissa räykyttävä rakkikin on tainnut kuolla eivätkä he ole ottaneet samanlaista tilalle niin että saan käydä postilaatikolla niin ettei koko kylä sitä kuule tai tai herää siihen kimakkaan räykytykseen.
Hillonnut omenoita, keitellyt viinimarjamehua, paistanut tatteja ja pitsaa. Väsyttää mutta lähden lämmittämään ulkosaunaa oluen kanssa. En ole nähnyt miehen lisäksi yhtään ihmistä eilisen työpäivän jälkeen. Saunan lämmetessä käyn vähän lenkillä jos jaksan. Tällaista täällä on. Kevät-syksy ihanaa, Talvi täyttä paskaa.
No meillä just niinku joku tuolla kirjotti, naapurissa (yhdessä ainoassa, muut ovat hiljaisia) kaksi pihan perälle hylättyä metsästyskoiraa räkyttää ja leväperäiset poikakullat sekä isänsä rälläävät pellolla mönkkäreillä ja mopoilla. Ei asuta metsän keskellä, mutta kyllä tämä maaseuduksi luokitellaan. Harmittaa kyllä kun sinänsä idyllinen asumismuoto mummonmökissä kärsii..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parasta. Olemme asuneet nyt kohta 3 vuotta maalla. Aiemmin asuimme taajamassa kerrostalossa(10 000)asukkaan virkeä kunta Kainuussa.
Tämä meidän talo oli vasta perusteellisesti remontoitu vanhempi talo. Ei lapsia, vain minä ja mieheni+2 kissaa.
Tämä hiljaisuus on jotain niin taivaallista meille. Kerrostalo-asuminen oli tehdä meidät hulluksi. Se jatkuva naapureiden äänten pito ei sovi meille. Onhan täällä kesäisin nurmikon leikkuuta yms viherhoitoa ja talvella lumityöt, mutta just semmosta puuhastelua me kaivataankin. Syksystä kevääseen lämmitetään hella-leivinuunia ja makkarin pönttöuunia joskus tosi kovalla, pitkällä pakkasjaksolla. Oma homma siinäkin, mutta ei haittaa yhtään(ei muuta lämmitystä, paitsi lattialämmitys eteisessä ja wc-kylppäri-saunatilassa). Saisihan tänne patterit jos haluaisi, mutta me ei haluta.)
Jos pimeys haittaa/ahdistaa, niin ei ehkä kannatta muuttaa maalle. Täällä on ihan säkkipimeetä talvella.
Ihana on laittaa otsavalo ja lähteä talvella lenkille tuonne pimeälle tielle.
Emme ole katuneet hetkeäkään tänne muuttamista. Oma rauha❤️
DXTR kirjoitti:
Siellä maalla voi kyllästyminen yksitoikkoisuuteen iskeä kuin moukari päähän.
Riippuu ihmisestä. Mua kyllästytti enemmän asua ahtaassa kopissa kaupungissa. Maalla asuessa ei tekeminen koskaan lopu kesken. Aina on pihalla jotain puuhasteltavaa ja loistavat lenkkimaastot ympärillä. On ihmeellistä seurata miten elävä ja jatkuvasti muuttuva luontomaisema ympärillä on. Jos ei jaksa ulkoilla, täälläkin voi ihan yhtälailla katsella Netflixiä, lukea, kokata tai mitä nyt tykkääkin vapaa-ajallaan tehdä. Ja kyllähän sitä täältäkin pääsee ihmisten ilmoille tapahtumiin, jos sellaisia vielä joskus järjestetään. :)
Kyllästyä voi missä vain jos ei ole luovuutta keksiä itselleen puuhaa ja ihmeteltävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain töitä pienestä pitäjästä. Täällä on tehdas, jonka konttorissa toimin.
Olen asunnut täällä jo vuosia ja vkonloput asun kotona.
Hyvin pienellä vaivalla ollaan saatu paljon harrastuksia.
Tehtiin fresbee golf rata.
Ei oikein löydetty sponsoreita ja töissä ehdotin jotain halukas tekee ylitöitö ja rahoilla ostetaan nämä korit.
Tehtiin hintasuunnitelma, laskettiin monta ylityötuntia vaaditaan, ruutupaperiin vaan ylös jne.
Pidettiin iso kokous kunnassa, etukäteen oli heitelty ilmaan mitä halutaan.
Mäkin tein ison listan.
Nyt on koulussa vaikka mitä , joka ilta ma - to on vähintään 2 harrastusta. Kesällä on kesäteatteri, talvella avanto, mitä parasta, joka paikkaan on lyhyt matka.
Yritetään saada hiihtolatu. Se vaatii enemmän rahaa, latu, huolto, valaistus ja uimahalli olisi iso toive.
Pienessä kunnassa 1 ihminen voi vaikuttaa
Ei maalla asuminen eroa paljoakaan kaupungissa asumisesta. Tietysti on enemmän tilaa ja rauhaa. Kuitenkin maallekin tulee lehdet ja samat TV-ohjelmat.
Maalta käydään ulkomailla, Stokmannilla, teatterissa ja oopperassa. Autolla pääsee mihin milloinkin haluaa.
Isoin ero on varmasti vain tuo isompi tila ja rauha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ei elämä maalla sopinut. Kaikialle eli töihin, kouluun, päiväkotiin, kauppaan ja harrastuksiin oli pitkä matka. Naapureita ei ollut lähelläkään, katuvaloista puhumattakaan. Pienikin myrsky tai ukkosenilma, niin aina oli sähköt poikki. kaivosta loppui joka kevättalvi vesi joka vaikeutti elämää todella. Kunnollista nettiliittymää ei saanut edes isolla rahalla, joten etätyömahdollisuutta ei ollut. Remonttia talossa ja sen ulkopuolella riitti aina.
Luonto oli kaunista ja ilma puhdasta (mitä nyt etelätuuli toi tullessaan sikatilalta omat arominsa). Kyseessä oli ns. sukutila, jonka onneksi joku kaupunkilaiselämään kyllästynyt perhe halusi osataa.
Nyt asutaan aivan keskustassa tilavassa kerrostaloasunnossa ja ollaan koko perhe tyytyväisiä. En todellakaan kaipaa maalle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan ihmisestä. Esim. minä vihaan maaseudulla kökkimistä, mutta todennäköisesti vain siksi, että jouduin elämään maaseutupaikkakunnalla lukion lopppuun asti. Sen jälkeen en ole maalla asunut päivääkään, eli kaupungeissa on kulunut yli 20 vuotta. Kun on tottunut siihen, että kauppaan pääsee aina, kultuuria on tarjolla koko ajan, paljon ravintoloita ja baareja, erilaisia ihmisiä, harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa, maaseudulla oleminen tuntuu vähän kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Koko elämä on kuin jostain historiasta. Ihmiset lapsekkaan uteliaita, epäkohteliaita ja tungettelevia, tekemistä kuin keskiajalla.
Joku toinen voi taas nauttia virikkeettömyydestä, jos esim. harrastaa viljelyä tai eläimiä.
Kannattaa asua 20 minuutin tai yli päässä maalla isomman kaupungin keskustasta, niin saa kummankin hyvät puolet ja virikkeitä riittää kaupunkielämän lisäksi vielä;) Mun elämä on samaa kuin keskustassa asuen, paitsi että asuinympäristöni on idyllisempi ja autolla pitää enemmän kulkea kuin jalan. Ei haittaa kun saa luonnon ja rauhan plussapuolet, ilman että on naapurit liian lähistöllä, eli ei tarvii häirikkönaapureita katella. Mukavia, normi-ihmisiä täällä ainakin asuu ja moikataan vaan joskus.
Voiko sitä ihan maaseuduksi kutsua, jos matkaa on vain 20min ison kaupungin keskustasta?
Mikä esim olisi tällainen paikkakunta?
En ole se kenelle kysymyksesi osoitit, mutta itselleni tuli mieleen esimerkiksi Lappeenrannan vuerestä Joutseno. Ja jos et laske Joutsenoa maaseuduksi, niin kun menee vaikka kilometrin ytimestä, niin on kyllä maaseutua.
Tai siis Lappeenrantaahan se Joutseno tätä nykyä taitaa olla, mutta mielestäni lasketaan.
Joutseno sijaitsee kivasti Lappeenrannan ja Imatran välissä. Ei ihan paska paikka. Lappeenrannasta saa melkeinpä parhaiten muotia venäläisten turistien takia ja Imatran koski ja Valtionhotelli on upeita.
Vierailija kirjoitti:
Ei maalla asuminen eroa paljoakaan kaupungissa asumisesta. Tietysti on enemmän tilaa ja rauhaa. Kuitenkin maallekin tulee lehdet ja samat TV-ohjelmat.
Maalta käydään ulkomailla, Stokmannilla, teatterissa ja oopperassa. Autolla pääsee mihin milloinkin haluaa.
Isoin ero on varmasti vain tuo isompi tila ja rauha.
Jos kunnan ainoa tehdas menee nurin, eipä siinä mitään voi tehdä.
Osa jää työttömiksi, asuntolainat on maksettu, ne muuttaa, jotka voivat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun nähdäkseni maalla asutaan silloin, kun ikkunasta ei näy kerrostaloa ja kauppaan on 6 kilsaa matkaa...... Mä asun maalla puolet vuodesta eli mulla on kakkoskoti siellä. Lähden taas huhtikuun puolivälissä Pohjois-Karjalaan ja palaan takaisin loka-marraskuun vaiheilla. Teen etätöitä. Nettiyhteys kyllä toimii, koska linkkitorni on samalla vaaralla, missä mun talo on.
Kesä siellä on tosi kivaa, mutta en vietä siellä talvea. Talvi.....torppa on 10 km kyläkeskuksesta, ja kunnan sivuteiden auraus on talvella mitä on. Paikallisilla vakiasukkailla on nelivedot- en ole ajatellut investoida..... Eli pelkkä kauppareissu voi olla turhan hankala, jos lunta tulee oikein urakalla. Tien auraus, kun kyseessä on yksityistie, on 20 euroa/kerta ja hinnan kyllä ymmärrän, kun ei se aurakaan yrittäjälle ilmainen ole. Minua ei haittaa katuvalojen puute tms. mutta liikkumisen hankaluus haittaa.
Kannattaa miettiä miten talvi oikein sujuisi syrjässä. Jopa kyläni viljelijöistä osalla on kirkonkylällä osake, jonne lähdetään talveksi. (Jäänyt kai aikanaan perinnöksi, kun on ollut sukupolvenvaihdosta tilalla ja sitten ne vanhukset on muuttaneet osakkeesta kirkkomaalle). Siellä ei vesi lopu kaivosta ja lämpöö tulee varmasti patterista.
Aivan ihanaa asua, on perunakellareita ja maakuoppia valmiina, ihan vaan jos
tulevaisuutta ajatellen.
Pikkulapsivaiheessa se sopi meille oikein hyvin, rauhallista, ei melu-, valo- ja ilmansaasteita lisäksi palvelut olivat laadukkaita ja ne toimivat aina ilman jonottamista. Liikennekin oli sujuvaa, usein lähes olematonta. Rahaa ja autoja tosin pitää olla käytettävissä.
Nyt kun lapset ovat teini-ikäisiä Lontoon ympäristö sopii paremmin. Arvelen että meillä aikuisilla suunta on enenevässä määrin kohti palveluita, elämyksiä ja hyviä liikenneyhteyksiä myös sen jälkeen kun lapset ovat muuttaneet omilleen.
Julmetun tylsää ja kaikkialle pitää mennä autolla.
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapsivaiheessa se sopi meille oikein hyvin, rauhallista, ei melu-, valo- ja ilmansaasteita lisäksi palvelut olivat laadukkaita ja ne toimivat aina ilman jonottamista. Liikennekin oli sujuvaa, usein lähes olematonta. Rahaa ja autoja tosin pitää olla käytettävissä.
Nyt kun lapset ovat teini-ikäisiä Lontoon ympäristö sopii paremmin. Arvelen että meillä aikuisilla suunta on enenevässä määrin kohti palveluita, elämyksiä ja hyviä liikenneyhteyksiä myös sen jälkeen kun lapset ovat muuttaneet omilleen.
Me taas viihdyttiin mainiosti täällä Lontoon keskustan tuntumassa jo lasten ollessa pieniä. Hurjasti tekemistä ja palvelut kotiovella.
Kannattaa ymmärtää pahan olon todelliset syyt: ne eivät välttämättä ole siinä, että asuu kaupungissa.
Ei ihminen pääse muuttamalla itseään karkuun. Voin kokemuksesta sanoa, että maalla(kin) on omat ongelmansa. Kaupunkia enemmän ne ongelmat liittyvät ihmisiin. Sisäsiittoista, kuppikuntaista kyräilyä. Pahoin pelkään, että et saa olla ainakaan maalla rauhassa.
Alue: Aihe vapaa
Joppa joo, pakokaasujen. Asun erään kaupungin keskustasta 3 km ja täällä ei paljon pakokaasut haise. Järven rantaa pitkin menee lenkkipolku ja talvella latu. Oravia, lintuja, kettuja jne.näkyy pihoilla ja silti kaikki palvelut teatteria myöten siis pyörämatkan päässä.