Perinnönjako. Lesken asumisoikeus ja velkainen asunto
Aviopuolisolla, eli leskellä, on oikeus jäädä asumaan. Perilliset ovat ainoastaan lesken lapsia. Täysi-ikäisiä, mutta nuoria. Asunto 200 000 e on kokonaan velkainen. Lapset saavat perinnöksi myös rahaa 100 000 e.
Tietääkö kukaan varmasti, miten tilanne ratkaistaan? Lapset tietysti joutuvat maksamaan, mutta mitä jos lapsilla ei ole rahaa maksaa?
Joku väitti, että lasten on pakko maksaa. Jos ei pysty, niin pitää luopua koko perinnöstä. Pitääkö tämä paikkansa?
Kommentit (134)
Minäkin maksoin 90-luvulla äitini kuoltua hoitovapaalla muhkeat perintöverot silloin vastaremontoidusta talosta. Sittemmin selvisi että remontti on tehty päin helkuttia, tekijä kuollut ja asunto on nyt purkukuntoinen. Isäni asui siinä kuolemaansa saakka, pari vuotta sitten kuoli. Ei mulla ollut mitään sitä vastaan että isä asui siinä, mutta tympeä maksaa perintöveroa, varsinkin kun perintö on menettänyt arvonsa ja nyt tulemme myymään tontin jollain 3000 eurolla, mikä on maan arvo sillä alueella tällä hetkellä, n. euro/m2. Jos joku ostaa edes, kun on purkukuntoinen talokin riesana. Palokunta ei ota, on kuulemma liiankin vaarallinen paikka harjoitukselle (T-risteys, jossa hankala näkyvyys ja vilkas liikenne heti pihasta lähtiessä, kerrostalo tien toisella puolella). Velkaa siitä remontista oli, mutta isä sen taisi maksaa, kun ei ollut mitään meiltä lapsilta vailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset omistavat perintönsä jälkeen asunnosta 50%, heillä on myös velasta 50%.
Lapset omistavat 100 %. Aviopuoliso eli leski ei omista asunnosta mitään.
Kysymys kuuluu, mitä tehdään, jos heillä ei ole rahaa maksaa? Eikä opiskelija edes saa lainaa ilman tulojakaan.
Aloituksessa ei lukenut noin. Aloituksessa ei myöskään kerrottu, omistivatko leski ja edesmennyt asunnon puoleksi, jollain muulla osituksella vai oliko asunto kokonaan edesmenneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset omistavat perintönsä jälkeen asunnosta 50%, heillä on myös velasta 50%.
Lapset omistavat 100 %. Aviopuoliso eli leski ei omista asunnosta mitään.
Kysymys kuuluu, mitä tehdään, jos heillä ei ole rahaa maksaa? Eikä opiskelija edes saa lainaa ilman tulojakaan.Aloituksessa ei lukenut noin. Aloituksessa ei myöskään kerrottu, omistivatko leski ja edesmennyt asunnon puoleksi, jollain muulla osituksella vai oliko asunto kokonaan edesmenneen.
Alun perin edesmennyt omisti asunnon 100 prosenttisesti. Kuoleman jälkeen lapset omistavat 100 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko lapset siis vain lesken lapsia vai edesmenneenkin lapsia?
Vain edesmenneen lapsia.
Aloitus sanoi, että lesken lapsia, mutta hyvä kun selvisi. Velat peritään kuolinpesältä ennen perinnönjakoa eli mikäli perintö halutaan ottaa vastaan, velat on maksettava.
Mitä, jos ei voi maksaa?
Voiko lapset myydä asunnon?
Vai onko leskem asumisoikeus niin vahva, ettei asuntoa voi myydä?
Jos, niin mitä tapahtuu, kun lapsilla ei ole rahaa, eikä mahdollisuutta ottaa lainaa?On niin vahva ettei voi myydä. Pitää luopua perinnöstä jos ei voi maksaa.
Velkojien oikeus on vahvempi kuin lesken asumisoikeus eli lapset voivat myydä asunnon ja kuitata myyntituloilla velat.
Ei voi hävittää lesken kotia ja oikeutta siihen, jos on muutakin omaisuutta, jolla velan voi maksaa. Jos ei ole omaisuutta, niin sitten asunto on pakko myydä.
Niin, kuolinpesällä. Perillisen ei kuitenkaan käsittääkseni tarvitse alkaa omaa omaisuuttaan realisoimaan saadakseen velat kuitattua.
No onko sillä leskellä muka varaa asua siinä? Eihän ne lapset sen lesken asumista siinä maksa?
Mökki on myytävä, jotta leski saa asua. Hän voi ottaa sinne uuden puolison, ja perustaa uuden perheen. Hän vastaa asumisen kuluista, omistajat eli perilliset korjauksista.
Tämä on se, miksi ei ikinä toisella kierroksella naimisiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, voisitko nyt selventää, mikä on kolonaistilanne, kun tätä tietoa on tullut moneen otteeseen ja ripotellen. Onko siis niin, että vainaja omistaa
1. Asunnon, jonka arvo on noin 200 000
2. 100 000 rahaa pankkitilillä
3. Kesämökin, jonka arvo on 200 000.
Ja vainajan ainoa velka on asuntolaina 200 000?Omistaako leski jotain? Ja onko kaikki vainajan omaisuus hankittu ennen avioliittoa vai jotain siitä avioliiton aikana? Jos ymmärsin aikaisemmat viestit oikein, niin on avioehto, mutta se koskee vain ennen avioliittoa hankittua ja perittyä omaisuutta.
Sori. Aloitin tämän sinne päin, koskaen ejatellut summien olevan tärkeitä, mutta tämä on siis oikea tilanne:
1. Asunto 200 000 (ennen avioliittoa hankittu)
2. Pankkitilillä 30 000
3. Kesämökki 100 000 (peritty)
Ainoa velka asuntolaina 200 000 (hankittu avioliiton aikana, maksettu yhdessä 10 000 e lainaa pois)Lapset edesmenneen lapsia.
Leski aviopuoliso.
Leski ei omista mitään.
Avioehto, joka sulkee pois aiemmin hankitun ja perityn omaisuuden omaisuuden. Yhteisesti hankittu omaisuus on yhteistä. Eli velkainen asunto on käytännössä yhteinen, mutta paperilla pelkästään edesmenneen.Miten voi olla asunto hankittu ennen avioliittoa, mutta laina avioliiton aikana.
Jokin tässä mättääAsuntoja on kaksi. Edesmenneellä on asunto, joka on maksettu ennen avioliittoa. Se on vuokralla.
Edesmenneellä ja leskellä on toinen asunto, joka on rahoitettu lainalla.
Eli nyt niitä kämppiä on yhtäkkiä kaksi?
Eikö tämä kaikki tieto olisi kannattanut antaa jo aloitusviestissä, koska se, miten tuolle lesken asumisoikeudelle käy riippuu täysin siitä, mitä muuta omaisuutta kuolinpesässä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, voisitko nyt selventää, mikä on kolonaistilanne, kun tätä tietoa on tullut moneen otteeseen ja ripotellen. Onko siis niin, että vainaja omistaa
1. Asunnon, jonka arvo on noin 200 000
2. 100 000 rahaa pankkitilillä
3. Kesämökin, jonka arvo on 200 000.
Ja vainajan ainoa velka on asuntolaina 200 000?Omistaako leski jotain? Ja onko kaikki vainajan omaisuus hankittu ennen avioliittoa vai jotain siitä avioliiton aikana? Jos ymmärsin aikaisemmat viestit oikein, niin on avioehto, mutta se koskee vain ennen avioliittoa hankittua ja perittyä omaisuutta.
Sori. Aloitin tämän sinne päin, koskaen ejatellut summien olevan tärkeitä, mutta tämä on siis oikea tilanne:
1. Asunto 200 000 (ennen avioliittoa hankittu)
2. Pankkitilillä 30 000
3. Kesämökki 100 000 (peritty)
Ainoa velka asuntolaina 200 000 (hankittu avioliiton aikana, maksettu yhdessä 10 000 e lainaa pois)Lapset edesmenneen lapsia.
Leski aviopuoliso.
Leski ei omista mitään.
Avioehto, joka sulkee pois aiemmin hankitun ja perityn omaisuuden omaisuuden. Yhteisesti hankittu omaisuus on yhteistä. Eli velkainen asunto on käytännössä yhteinen, mutta paperilla pelkästään edesmenneen.Miten voi olla asunto hankittu ennen avioliittoa, mutta laina avioliiton aikana.
Jokin tässä mättääAsuntoja on kaksi. Edesmenneellä on asunto, joka on maksettu ennen avioliittoa. Se on vuokralla.
Edesmenneellä ja leskellä on toinen asunto, joka on rahoitettu lainalla.
Yritä nyt päättää!
Ihan sama, mikä osuus omaisuudesta on hankittu ennen avioliittoa ja mikä sen aikana, sillä vain avioehto merkitsee. Onko olemassa sellaista, joka rajaa ENNEN AVIOLIITTOA hankitun omaisuuden pois?
"Yhteisen" asunnon kohdalla ratkaisee se, kenen nimissä ovat asunto ja laina, eli omistaako leski jotain vai saako hän tasinkona enemmän omistavalta vainajalta puolet tämän avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Asumisoikeuden kannalta ei silläkään ole merkitystä. Vain sillä on, vaativatko velkoja vakuuden realisointia ja velan maksua, vai suostuvat esimerkiksi siirtämään velan lesken nimiin, ja tietenkin kuolinpesän jaossa asunto velkoineen menisi silloin leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Mökki on myytävä, jotta leski saa asua. Hän voi ottaa sinne uuden puolison, ja perustaa uuden perheen. Hän vastaa asumisen kuluista, omistajat eli perilliset korjauksista.
Tämä on se, miksi ei ikinä toisella kierroksella naimisiin
Voiko? Asumisoikeus koskee vain leskeä, eikö muiden asukkaiden asumiselle pidä olla asunnon omistajien lupa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset omistavat perintönsä jälkeen asunnosta 50%, heillä on myös velasta 50%.
Lapset omistavat 100 %. Aviopuoliso eli leski ei omista asunnosta mitään.
Kysymys kuuluu, mitä tehdään, jos heillä ei ole rahaa maksaa? Eikä opiskelija edes saa lainaa ilman tulojakaan.
Tuossa alkuasetelmassa ei ole kerrottu avioparin omistusosuuksista mitään eli lähtökohtaisesti ovat kumpikin omistaneet asunnosta 50% osuuden. Sen sijaan on kerrottu, että perilliset ovat lesken, eivät siis vainajan lapsia. Toisin sanoen, oman vanhempansa asumisoikeuden haluavat kiistää?
Vierailija kirjoitti:
Perintöverosta pitäisi luopua.
JOS veronalennusvaraa valtiolla ylipäätään on, se pitää suunnata yksinomaan PALKKAVEROJEN alentamiseen. Perintö on saajalleen ilmaista tuloa, kuin lottovoitto, jonka eteen ei ole tarvinut lainkaan tehdä työtä, eikä siten myöskään tuottaa lisäarvoa kellekään. Perintövero on vain muutaman prosentin perittävän omaisuuserän arvosta eli mitättömän pieni rahasumma.
Tämän täytyy olla Provo, koska tarina muuttuu koko ajan.
Joka tapauksessa, lesken oikeus asua ei riipu testamentista eikä avioehdoista, se tulee suoraan laista. Eikä sitä voi millään testamentillä myöskään poistaa. Tämän takia emme miesystävän kanssa voi ikinä mennä naimisiin, koska molemmilla aikuiset lapset. Haluamme turvata, että heidän perintö on vain heidän perintö, ilman leskeä
Vierailija kirjoitti:
Perintöverosta pitäisi luopua.
Perintövero on ainoa vero enää, joka hillitsee varallisuuserojen kasvua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perintöverosta pitäisi luopua.
JOS veronalennusvaraa valtiolla ylipäätään on, se pitää suunnata yksinomaan PALKKAVEROJEN alentamiseen. Perintö on saajalleen ilmaista tuloa, kuin lottovoitto, jonka eteen ei ole tarvinut lainkaan tehdä työtä, eikä siten myöskään tuottaa lisäarvoa kellekään. Perintövero on vain muutaman prosentin perittävän omaisuuserän arvosta eli mitättömän pieni rahasumma.
Mulla meni perintöverosta perinnön saamiseen 25 vuotta jolloin perintö oli jo lähes arvoton. Alaikäiset lapset tekivät luopumisesta hankalan kun perintö veroineen olisi siirtynyt heille. Vero pitäisi perintö vasta sitten kun perinnön saa ei etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Tämän täytyy olla Provo, koska tarina muuttuu koko ajan.
Joka tapauksessa, lesken oikeus asua ei riipu testamentista eikä avioehdoista, se tulee suoraan laista. Eikä sitä voi millään testamentillä myöskään poistaa. Tämän takia emme miesystävän kanssa voi ikinä mennä naimisiin, koska molemmilla aikuiset lapset. Haluamme turvata, että heidän perintö on vain heidän perintö, ilman leskeä
Meillä molemmilla on aikuiset lapset. Ja siksi menimme naimisiin, että leskelläkin olisi jotain oikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän täytyy olla Provo, koska tarina muuttuu koko ajan.
Joka tapauksessa, lesken oikeus asua ei riipu testamentista eikä avioehdoista, se tulee suoraan laista. Eikä sitä voi millään testamentillä myöskään poistaa. Tämän takia emme miesystävän kanssa voi ikinä mennä naimisiin, koska molemmilla aikuiset lapset. Haluamme turvata, että heidän perintö on vain heidän perintö, ilman leskeä
Meillä molemmilla on aikuiset lapset. Ja siksi menimme naimisiin, että leskelläkin olisi jotain oikeuksia.
Sama juttu täällä.
Emme hakua tilannetta jossa lapset voisivat ajaa toisen pois yhteisestä kodista.
Meillä on myös keskinäinen testamentti, jossa jälkeenjäänyt perii kaiken, lapsille lakiosa.
Lisäksi on säädös mitä tapahtuu jos molemmat kuolemme samaan aikaan.
Näitä ongelmia tulee vain uusien puolisoiden kanssa. En tiedä ketään biovanhempaa, joka pummisi lastensa rahoja toisen kuoleman jälkeen. Leski jää asuntoon asumaan, jos se ei rasita lapsia taloudellisesti. Siis kun leski on oma vanhempi. Kaverini isä esimerkiksi kuoli taannoin ja äiti jäi aluksi asumaan kalliiseen asuntoon. Äiti maksoi lasten perintöverotkin siinä vaiheessa, koska äidillä oli paljon säästöjä toisin kuin isällä ja ajatteli, ettei lasten tarvi maksaa, kun eivät kerran penniäkään vielä ole saaneet. Aika nopeasti kuitenkin vaihtoi pienempään, jotta lapset sai pesämunat omiin hankintoihinsa, kun pienten lasten vanhempina raha on enemmän kuin tervetullutta.
Vierailija kirjoitti:
Sori...unohdan kokonaisuudesta olennaisia asioita pois.... täytynee joskus aloittaauusi ketju, jossa muistan kaiken.
Ap
Tarkoitat, että pitää tehdä uusi provo.
😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän täytyy olla Provo, koska tarina muuttuu koko ajan.
Joka tapauksessa, lesken oikeus asua ei riipu testamentista eikä avioehdoista, se tulee suoraan laista. Eikä sitä voi millään testamentillä myöskään poistaa. Tämän takia emme miesystävän kanssa voi ikinä mennä naimisiin, koska molemmilla aikuiset lapset. Haluamme turvata, että heidän perintö on vain heidän perintö, ilman leskeä
Meillä molemmilla on aikuiset lapset. Ja siksi menimme naimisiin, että leskelläkin olisi jotain oikeuksia.
Eikö gold diggaaja pärjää omillaan? Aikuinen ihminen.
Sori...unohdan kokonaisuudesta olennaisia asioita pois.... täytynee joskus aloittaauusi ketju, jossa muistan kaiken.
Ap