Perinnönjako. Lesken asumisoikeus ja velkainen asunto

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Esimerkki siitä että miksi kannattaa olla naimisissa, jos haluaa lesken jatkavan asumista yhteisessä kodissa. Leski on aika vahvoilla tuossa tilanteessa.  Käytännössä perilliset joutuvat myymään muun omaisuuden maksaakseen asuntolainan pois ja leski jatkaa asumista perillisten omistamassa kodissa. Ehkä tuossa kannattaisi myydä omaisuutta halvalla jollekkin tutulle, jotta olisi pakko myydä myös se asunto velkojen maksuun. Sitten voi ostaa muun omaisuuden myöhemmin takaisin.

Sen verran sekavaa, että varmaan kannattaa kysyä lakipuhelimesta. Siis ovat edesmenneen lapsia ja parilla on avioehto. Kauanko liitto on kestänyt? Puoliso voi hakea sovittelua avioehdosta huolimatta, jos liitto on kestänyt kauan, jolloin tulee ositus ennen perinnönjakoa. Alaikäisille lapsille pitää olla edustaja perunkirjoituksissa, joten lakimies kannattaa ehdottomasti palkata. Riippuu asunnon sijainnista ja kunnosta kannattaako luopua perinnöstä vai ei. Asuntohan voi olla lainan vakuutena, jos se on arvokas. Jos kerran muutakin varallisuutta on, toimii se velan maksuna ja vakuutena.

Lesken asumisoikeus ei välttämättä ole leskelle edullinen, jos asunnon kulut ovat suuret, koska hän vastaa niistä. Varattomalle leskelle on edullisempaa asua pienemmässä asunnossa, johon saa asumistukea. Hän voi siis luopua oikeudestaan ja voidaan sopia jostain mitä hän saa vastineeksi. Joko rahallinen korvaus tai käyttöoikeus mökkiin, joka tulee rajata selkeästi perinnönjaossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesä on velkainen, voidaan asunto myydä velan maksamiseksi. Velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken asumisoikeuden. 

Yleensä kuitenkin jokin muu ratkaisu löydetään. Tässähän tilanteessa lapset myös saavat rahaa. Eli ainakin tuo raha kuuluu velan maksuun. Eihän asuntovelkaa kerralla yleensäkään makseta pois, joten velkaa maksetaan ainakin tuolla 100 000 eurolla. 

asianajaja

Entä jos rahaa kuolinpesässä on vain 10 000 e?

18-vuotias lukiolainen ei voi saada 190 000 e lainaa.

Ei sitä kerralla maksetakaan.

Millä perusteella 0-tuloinen voi saada lainaa, jos tuommoinen laina vaatii 4000 e kk tulot?

Ap sanoi, että lapset perivät myös rahaa. Asuntovelka ei eräänny kerrallaan heti, joten he voivat maksaa sitä pois kuukausi kertallaan perimällään rahalla.

He eivät myöskään pysy ikuisesti tulottomina opiskelijoina, ja pankin kanssa voi neuvotella.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Koska on lesken asumisoikeus.

Minä tunnen erään, joka on asunut tällä oikeudella Helsingin keskustassa puoli-ilmaiseksi jo 15 vuotta. Hänellä on uusi perhe siellä.

Tämä leski on vasta 50 v. Perilliset eivät taida sitä asuntoa saada oman elinaikansa aikana.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Mitä älytöntä siinä on? Hehän ovat voineet asua siinä jo pitkään yhdessä ja se on lesken koti.

Vierailija kirjoitti:

Sen verran sekavaa, että varmaan kannattaa kysyä lakipuhelimesta. Siis ovat edesmenneen lapsia ja parilla on avioehto. Kauanko liitto on kestänyt? Puoliso voi hakea sovittelua avioehdosta huolimatta, jos liitto on kestänyt kauan, jolloin tulee ositus ennen perinnönjakoa. Alaikäisille lapsille pitää olla edustaja perunkirjoituksissa, joten lakimies kannattaa ehdottomasti palkata. Riippuu asunnon sijainnista ja kunnosta kannattaako luopua perinnöstä vai ei. Asuntohan voi olla lainan vakuutena, jos se on arvokas. Jos kerran muutakin varallisuutta on, toimii se velan maksuna ja vakuutena.

Lesken asumisoikeus ei välttämättä ole leskelle edullinen, jos asunnon kulut ovat suuret, koska hän vastaa niistä. Varattomalle leskelle on edullisempaa asua pienemmässä asunnossa, johon saa asumistukea. Hän voi siis luopua oikeudestaan ja voidaan sopia jostain mitä hän saa vastineeksi. Joko rahallinen korvaus tai käyttöoikeus mökkiin, joka tulee rajata selkeästi perinnönjaossa.

Ihan samoin perusteinhan omaan asuntoon saa asumistukea. Joten joku 300€ käyttövastike tulee takuulla paljon halvemmaksi kuin 800€ vuokra, vaikka asumistuki on suhteessa huonompi, niin vastikkeest jää vähemmän euroja maksettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Koska on lesken asumisoikeus.

Minä tunnen erään, joka on asunut tällä oikeudella Helsingin keskustassa puoli-ilmaiseksi jo 15 vuotta. Hänellä on uusi perhe siellä.

Tämä leski on vasta 50 v. Perilliset eivät taida sitä asuntoa saada oman elinaikansa aikana.

Tuosta tuli mieleen: pysyykö lesken asumisoikeus, jos hän avioituu uudelleen?

Leskeä kannattaisi rohakaista muuttamaan sopivampaan asuntoon ja pois muistojen keskeltä jne. Jos leski muuttaa asunnosta pois, niin oikeus yhteiseen kotiin loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Mitä älytöntä siinä on? Hehän ovat voineet asua siinä jo pitkään yhdessä ja se on lesken koti.

Koti on siellä, missä kulloinkin asuu. Harva kai koko elämäänsä samassa asunnossa asuu. Lesken asumisoikeus olisi kyllä jotain, mikä pitäisi poistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Koska on lesken asumisoikeus.

Minä tunnen erään, joka on asunut tällä oikeudella Helsingin keskustassa puoli-ilmaiseksi jo 15 vuotta. Hänellä on uusi perhe siellä.

Tämä leski on vasta 50 v. Perilliset eivät taida sitä asuntoa saada oman elinaikansa aikana.

Tuosta tuli mieleen: pysyykö lesken asumisoikeus, jos hän avioituu uudelleen?

Oikeus pysyy, mutta onneksi uusi puoliso ei saa vastaavaa asumisoikeutta taas tähän asuntoon, koska se ei ole lesken omistama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Koska on lesken asumisoikeus.

Minä tunnen erään, joka on asunut tällä oikeudella Helsingin keskustassa puoli-ilmaiseksi jo 15 vuotta. Hänellä on uusi perhe siellä.

Tämä leski on vasta 50 v. Perilliset eivät taida sitä asuntoa saada oman elinaikansa aikana.

Ihan järjetöntä lokkeilua, miten joku kehtaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset omistavat perintönsä jälkeen asunnosta 50%, heillä on myös velasta 50%.

Lapset omistavat 100 %. Aviopuoliso eli leski ei omista asunnosta mitään.

Kysymys kuuluu, mitä tehdään, jos heillä ei ole rahaa maksaa? Eikä opiskelija edes saa lainaa ilman tulojakaan.

Velkainen asunto menee myyntiin, sillä velkojien oikeudet menevät lesken asumisoikeuden edelle. Velka on kuolinpesän, ei perillisten. Kuolinpesä vastaa veloistaan omaisuudellaan eli sillä asunnolla. Kun asunnon myynnistä saaduilla rahoilla on maksettu kuolinpesän velat, jäljelle jäävät rahat jaetaan lapsille perintönä.

Tämän takia ei koskaan naimisiin uudella kierroksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Mitä älytöntä siinä on? Hehän ovat voineet asua siinä jo pitkään yhdessä ja se on lesken koti.

Koti on siellä, missä kulloinkin asuu. Harva kai koko elämäänsä samassa asunnossa asuu. Lesken asumisoikeus olisi kyllä jotain, mikä pitäisi poistaa.

Aikamoista puhetta. Useinmiten kyseessä ovat vanhukset. Melko kohtuutonta pistää vaha leski muuttamaan kodistaan pois surun keskellä.

Lesken oikeudet voi estää sillä että ei mene naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.

Koska on lesken asumisoikeus.

Minä tunnen erään, joka on asunut tällä oikeudella Helsingin keskustassa puoli-ilmaiseksi jo 15 vuotta. Hänellä on uusi perhe siellä.

Tämä leski on vasta 50 v. Perilliset eivät taida sitä asuntoa saada oman elinaikansa aikana.

Tuosta tuli mieleen: pysyykö lesken asumisoikeus, jos hän avioituu uudelleen?

Pysyy. Onhan se vähän vaikeaa , jos ikäihminen kuolee ja on juuri avioitunut parikymppisen kanssa, joka voi elää vielä 80 vuotta ja pitää asuntoa hallussaan.

Mitä aloittaja hakee tällä tarinalla? Aloituksessa ei kerrota muuta kuin että on velkaa ja perillisille 100 000€ rahaa velkaisen asunnon lisäksi. Sehän on selvää, että raha menee aivan ensimmäiseksi velan maksuun. Sitten katsotaan, jäikö edelleen velkaa maksettavaksi vai onko omaisuutta. Perunkirjoituksessa lasketaan kummankin puolison varat ja velat. Jos pesä on velkainen, ei perintöä kannata ottaa vastaan vaan luovuttaa kuolinpesä konkurssiin. Siinä menee leskeltä asuntokin.

Jos lesken oma omaisuus on suurempi kuin vainajan, hänen ei tarvitse luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle, vaikka ei olisi avioehtoa. 

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia ei koskaan naimisiin uudella kierroksella.

Riippuu kenen etua ajaa.

Keskinäiset testamentit ovat vielä hankalampia perillisten kannalta.

Järkevintä olisi myydä, jos saa kaupaksi ok hinnalla ja jos on melkein pelkkää velkaa. Eiköhän leskikin löydä itselleen paremman asunnon, johon hänellä on varaa. Kuka haluaa hillota jonkin asunnon osakkuutta vuosikausia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovatko lapset siis vain lesken lapsia vai edesmenneenkin lapsia?

Vain edesmenneen lapsia.

Aloitus sanoi, että lesken lapsia, mutta hyvä kun selvisi. Velat peritään kuolinpesältä ennen perinnönjakoa eli mikäli perintö halutaan ottaa vastaan, velat on maksettava.

Mitä, jos ei voi maksaa?

Voiko lapset myydä asunnon?

Vai onko leskem asumisoikeus niin vahva, ettei asuntoa voi myydä?

Jos, niin mitä tapahtuu, kun lapsilla ei ole rahaa, eikä mahdollisuutta ottaa lainaa?

On niin vahva ettei voi myydä. Pitää luopua perinnöstä jos ei voi maksaa.

Velkojien oikeus on vahvempi kuin lesken asumisoikeus eli lapset voivat myydä asunnon ja kuitata myyntituloilla velat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kuolinpesä on velkainen, voidaan asunto myydä velan maksamiseksi. Velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken asumisoikeuden. 

Yleensä kuitenkin jokin muu ratkaisu löydetään. Tässähän tilanteessa lapset myös saavat rahaa. Eli ainakin tuo raha kuuluu velan maksuun. Eihän asuntovelkaa kerralla yleensäkään makseta pois, joten velkaa maksetaan ainakin tuolla 100 000 eurolla. 

asianajaja

Entä jos rahaa kuolinpesässä on vain 10 000 e?

18-vuotias lukiolainen ei voi saada 190 000 e lainaa.

Tuossa tapauksessa kannattaa miettiä, haluaako periä velkaa. Tuo raha menisi joka tapauksessa velkoihin, vaikka lainan vakuutena olisi se asunto. Parempi ilmoittaa, ettei ota perintöä vastaan tai jos tilanne on se, että leski ei ole oma äiti vaan vieras, niin hakea pesä konkurssiin. Jos varat miinus velat on nolla tai vähemmän, niin kannattaa laittaa piste koko asialle ja pankki häätää sitten lesken ulos.

Unohdin kertoa oleellisen asian tarinassa: edesmenneellä on kesämökki, jonka arvo on samakuin velkaisen asunnon, eli 200 000 e.

Onko lasten pakko myydä se, jotta saa lainan maksettua? Eli lapset siirtävät perintönsä asuntoon, jotta leski voi jatkaa siinä asumista?

Tässä nyt tulee ripotellen tietoa...

Jos kuolinpesässä on varallisuutta, niin eihän pesä silloin ole velkainen. Eli asuntolaina 200 000 euroa ja kuolinpesässä käteisvarallisuutta 100k + 200 k kesämökki. Kuolinpesän varallisuus on siis 300 000 euroa. 

Ja kyllä. On myytävä kesämökki. Sanomani aikaisemmin, että velkojien oikeudet ohittavat lesken asumisoikeuden, koskee siis velkaisia kuolinpesiä. Nythän ei sellaisesta ollutkaan kyse. 

Eihän sitä mökkiä heti tarvitse myydä. Pesässä myös käteistä 100 000, jolla lyhennetään asuntovelkaa. Eihän sitä tiedä, vaikka leski kupsahtaa ensi viikolla, ensi vuonna.... (törkeästi sanottu, mutta totta).

Fatalji