Lue keskustelun säännöt.
Perinnönjako. Lesken asumisoikeus ja velkainen asunto
30.11.2020 |
Aviopuolisolla, eli leskellä, on oikeus jäädä asumaan. Perilliset ovat ainoastaan lesken lapsia. Täysi-ikäisiä, mutta nuoria. Asunto 200 000 e on kokonaan velkainen. Lapset saavat perinnöksi myös rahaa 100 000 e.
Tietääkö kukaan varmasti, miten tilanne ratkaistaan? Lapset tietysti joutuvat maksamaan, mutta mitä jos lapsilla ei ole rahaa maksaa?
Joku väitti, että lasten on pakko maksaa. Jos ei pysty, niin pitää luopua koko perinnöstä. Pitääkö tämä paikkansa?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökki on myytävä, jotta leski saa asua. Hän voi ottaa sinne uuden puolison, ja perustaa uuden perheen. Hän vastaa asumisen kuluista, omistajat eli perilliset korjauksista.
Tämä on se, miksi ei ikinä toisella kierroksella naimisiin
Voiko? Asumisoikeus koskee vain leskeä, eikö muiden asukkaiden asumiselle pidä olla asunnon omistajien lupa?
Kivasti miinuksia viestiin, jossa kysyn jotain itselleni epäselvää, johon googlettamallakaan en löytänyt suoraa vastausta.
Eikö asunnon omistajilla ole oikeasti mitään sanomista siihen, ketä asunnossa asuu? Mitä kaikkea tämä lesken asumisoikeus oikein kattaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökki on myytävä, jotta leski saa asua. Hän voi ottaa sinne uuden puolison, ja perustaa uuden perheen. Hän vastaa asumisen kuluista, omistajat eli perilliset korjauksista.
Tämä on se, miksi ei ikinä toisella kierroksella naimisiin
Voiko? Asumisoikeus koskee vain leskeä, eikö muiden asukkaiden asumiselle pidä olla asunnon omistajien lupa?
Kivasti miinuksia viestiin, jossa kysyn jotain itselleni epäselvää, johon googlettamallakaan en löytänyt suoraa vastausta.
Eikö asunnon omistajilla ole oikeasti mitään sanomista siihen, ketä asunnossa asuu? Mitä kaikkea tämä lesken asumisoikeus oikein kattaa?
Niin kauan kuin leski asuu asunnossa itse, hän saa ottaa siihen asumaan kanssaan ketä hän haluaa. Omistajalla ei ole sananvaltaa, ellei nyt ole kysymys jostain ääritapauksesta (esim. asunnossa asuu kohtuuttoman monta henkilöä niin, että siitä aiheutuu jo naapureille häiriötä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökki on myytävä, jotta leski saa asua. Hän voi ottaa sinne uuden puolison, ja perustaa uuden perheen. Hän vastaa asumisen kuluista, omistajat eli perilliset korjauksista.
Tämä on se, miksi ei ikinä toisella kierroksella naimisiin
Voiko? Asumisoikeus koskee vain leskeä, eikö muiden asukkaiden asumiselle pidä olla asunnon omistajien lupa?
Kivasti miinuksia viestiin, jossa kysyn jotain itselleni epäselvää, johon googlettamallakaan en löytänyt suoraa vastausta.
Eikö asunnon omistajilla ole oikeasti mitään sanomista siihen, ketä asunnossa asuu? Mitä kaikkea tämä lesken asumisoikeus oikein kattaa?
Vaikka olisit ihan tavallinen vuokranantaja, et pystyisi mitenkään estämään sitä, että vuokralainen ottaa omistamaasi asuntoon asumaan naisystävänsä ja tämän kaksi lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökki on myytävä, jotta leski saa asua. Hän voi ottaa sinne uuden puolison, ja perustaa uuden perheen. Hän vastaa asumisen kuluista, omistajat eli perilliset korjauksista.
Tämä on se, miksi ei ikinä toisella kierroksella naimisiin
Voiko? Asumisoikeus koskee vain leskeä, eikö muiden asukkaiden asumiselle pidä olla asunnon omistajien lupa?
Kivasti miinuksia viestiin, jossa kysyn jotain itselleni epäselvää, johon googlettamallakaan en löytänyt suoraa vastausta.
Eikö asunnon omistajilla ole oikeasti mitään sanomista siihen, ketä asunnossa asuu? Mitä kaikkea tämä lesken asumisoikeus oikein kattaa?
Miinukset tulivat siitä, että väitit vastaan vaikka sait jo oikeaa tietoa. Vain koska et pitänyt vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole järjen häivää. Jos asunto on maksamatta, se kannattaa myydä ja leski ostaa itselleen asunnon.
No eihän se leski siihen suostu kun ei omista asuntoa, eikä siis saa sen myynnistä senttiäkään! Mutta olisikohan niin että perillisillä on oikeus periä leskeltä vuokraa kun hän asuu heidän omistamassaan asunnossa? Sillä vuokratuotollahan he sitten voisivat lyhentää asuntolainaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa ole järjen häivää. Jos asunto on maksamatta, se kannattaa myydä ja leski ostaa itselleen asunnon.
No eihän se leski siihen suostu kun ei omista asuntoa, eikä siis saa sen myynnistä senttiäkään! Mutta olisikohan niin että perillisillä on oikeus periä leskeltä vuokraa kun hän asuu heidän omistamassaan asunnossa? Sillä vuokratuotollahan he sitten voisivat lyhentää asuntolainaa?
Eivät perilliset voi periä leskeltä vuokraa, mutta leski vastaa asunnon kustannuksista (esim. hoitovastike) asunnon käypään vuokratasoon asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökki on myytävä, jotta leski saa asua. Hän voi ottaa sinne uuden puolison, ja perustaa uuden perheen. Hän vastaa asumisen kuluista, omistajat eli perilliset korjauksista.
Tämä on se, miksi ei ikinä toisella kierroksella naimisiin
Voiko? Asumisoikeus koskee vain leskeä, eikö muiden asukkaiden asumiselle pidä olla asunnon omistajien lupa?
Kivasti miinuksia viestiin, jossa kysyn jotain itselleni epäselvää, johon googlettamallakaan en löytänyt suoraa vastausta.
Eikö asunnon omistajilla ole oikeasti mitään sanomista siihen, ketä asunnossa asuu? Mitä kaikkea tämä lesken asumisoikeus oikein kattaa?
Vaikka olisit ihan tavallinen vuokranantaja, et pystyisi mitenkään estämään sitä, että vuokralainen ottaa omistamaasi asuntoon asumaan naisystävänsä ja tämän kaksi lasta.
No ei tosiaan mene noin. Vuokrasopimus tehdään henkilön x kanssa. Silloin vain henkilö x asuu asunnossa. Ja tietysti alivuokraus kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on oikeasti aika iso juttu. Valitettavasti tilanne on se, että perilliset maksaa tässä tapauksessa, jos pesän varat on yli tuon 200 000. Näin ymmärsin olevan, jos mökkikin on sen 100 000 Euron päälle. Tässähän on mahdollista, että leski on hyvin nuorikin vielä, joten rasite on valtava perillisille. Kannattaa miettiä näitäkin avioituessa. Tietenkin kuulostaa hyvältä, että leskellä on koti, mutta tilannehan voi johtaa siihen, että leski elelee melkein ilmaiseksi vuosikymmeniä uuden puolison ja perheen kanssa toisten omistamassa asunnossa. Jokainen näkee silmiensä edessä hauraan, vanhan ihmisen, mutta kun se ei välttämättä ole näin.
Mikään testamentti tai muu paperi ei kumoa ymmärtääkseni tätä asumisoikeutta. Siksi ehdottaisinkin ap:n tilanteessa, että ladotte rahaa pöytään. Aloittakaa vaikka 20 000 Euron kertakorvauksesta. Voi haluta enemmän, mutta neuvotelkaa. Helpompi kuin antaa asua kiinteistöä vuosikymmeniä, maksaa sinne remontit ja hyvässä lykyssä saada 40 vuoden päästä purkukuntoinen asunto takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on oikeasti aika iso juttu. Valitettavasti tilanne on se, että perilliset maksaa tässä tapauksessa, jos pesän varat on yli tuon 200 000. Näin ymmärsin olevan, jos mökkikin on sen 100 000 Euron päälle. Tässähän on mahdollista, että leski on hyvin nuorikin vielä, joten rasite on valtava perillisille. Kannattaa miettiä näitäkin avioituessa. Tietenkin kuulostaa hyvältä, että leskellä on koti, mutta tilannehan voi johtaa siihen, että leski elelee melkein ilmaiseksi vuosikymmeniä uuden puolison ja perheen kanssa toisten omistamassa asunnossa. Jokainen näkee silmiensä edessä hauraan, vanhan ihmisen, mutta kun se ei välttämättä ole näin.
Mikään testamentti tai muu paperi ei kumoa ymmärtääkseni tätä asumisoikeutta. Siksi ehdottaisinkin ap:n tilanteessa, että ladotte rahaa pöytään. Aloittakaa vaikka 20 000 Euron kertakorvauksesta. Voi haluta enemmän, mutta neuvotelkaa. Helpompi kuin antaa asua kiinteistöä vuosikymmeniä, maksaa sinne remontit ja hyvässä lykyssä saada 40 vuoden päästä purkukuntoinen asunto takaisin.
Kuka latoo pöytään rahaa ja kenelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tota lakia saisi muuttaa niin, että se koskee esim. vain yli 70-vuotiaita ja että sitä nuoremmilla asumisoikeus on enintään 24 kuukautta, porrastetusti niin, että tosi nuorilla se olisi vain puoli vuotta. Tuossa ajassa ehtii jo kämpän hommata. Lisäksi niin, että perintöveroa ei pitäisi joutua maksamaan asumisoikeuden alaisesta talosta. Nykyään perintövero ei ole niin iso kuin äitini kuollessa, mutta silloin meni iso lovi säästöistä. Voi luopua on hyvä neuvo, mutta kun on alaikäiset lapset, niin olisi mennyt vain heidän hyväkseen ja verot tullut käytännössä itselle silti. Jos olisinkin voinut luopua heidänkin puolestaan, kenelle se sitten olisi mennyt? Tämä olisi kyllä lehtijutun paikka. Itse en ehkä omalla nimelläni antaisi haastattelua, mutta nimi muutettuna voisin antaa.
131 on siis se, jonka isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen ja talo meni purkukuntoon. Alussa isä jaksoi sitä laitella ja me lapsetkin auteltiin, mutta siitä alkoi paljastua niin törkeitä rakennusvirheitä ammattilaisella teetetyn remontin jäljiltä, kosteussulkujen puuttumisesta alkaen, että ei sitä voi enää talona myydä. Se on homehtunut pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökki on myytävä, jotta leski saa asua. Hän voi ottaa sinne uuden puolison, ja perustaa uuden perheen. Hän vastaa asumisen kuluista, omistajat eli perilliset korjauksista.
Tämä on se, miksi ei ikinä toisella kierroksella naimisiin
Voiko? Asumisoikeus koskee vain leskeä, eikö muiden asukkaiden asumiselle pidä olla asunnon omistajien lupa?
Kivasti miinuksia viestiin, jossa kysyn jotain itselleni epäselvää, johon googlettamallakaan en löytänyt suoraa vastausta.
Eikö asunnon omistajilla ole oikeasti mitään sanomista siihen, ketä asunnossa asuu? Mitä kaikkea tämä lesken asumisoikeus oikein kattaa?
Vaikka olisit ihan tavallinen vuokranantaja, et pystyisi mitenkään estämään sitä, että vuokralainen ottaa omistamaasi asuntoon asumaan naisystävänsä ja tämän kaksi lasta.
No ei tosiaan mene noin. Vuokrasopimus tehdään henkilön x kanssa. Silloin vain henkilö x asuu asunnossa. Ja tietysti alivuokraus kielletty.
Olet yksiselitteisesti väärässä. Lain mukaan vuokralaisella on oikeus alivuokrata korkeintaan puolet asunnosta sekä ottaa asuntoonsa asumaan perheenjäsenensä. Nämä ovat oikeuksis, joita vuokrasopimuksessa ei voi estää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tota lakia saisi muuttaa niin, että se koskee esim. vain yli 70-vuotiaita ja että sitä nuoremmilla asumisoikeus on enintään 24 kuukautta, porrastetusti niin, että tosi nuorilla se olisi vain puoli vuotta. Tuossa ajassa ehtii jo kämpän hommata. Lisäksi niin, että perintöveroa ei pitäisi joutua maksamaan asumisoikeuden alaisesta talosta. Nykyään perintövero ei ole niin iso kuin äitini kuollessa, mutta silloin meni iso lovi säästöistä. Voi luopua on hyvä neuvo, mutta kun on alaikäiset lapset, niin olisi mennyt vain heidän hyväkseen ja verot tullut käytännössä itselle silti. Jos olisinkin voinut luopua heidänkin puolestaan, kenelle se sitten olisi mennyt? Tämä olisi kyllä lehtijutun paikka. Itse en ehkä omalla nimelläni antaisi haastattelua, mutta nimi muutettuna voisin antaa.
Mitenhän tämä siis käytännössä menisi.
Jos perittävä omaisuus on kiinteässä muodossa eli mökissä, niin suostuuko pankki odottamaan lainaeriä esim. ensi kesään asti, kunnes mökki on saatu myytyä. Tai se voi mennä pidempäänkin, koska tässä lamatilanteessa 100 000 arvoiset mökit ei välttämättä mene kaupaksi. Pankilta aika riskaabelia jäädä odottamaan lainan takaisinmaksua niin, että mökki saadaan joskus ehkä myytyä oletettuun hintaan.
Tuo toinen asunto tietenkin sekoittaa taas pakan. Mutta senkin myymisessä voi mennä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lesken asumisoikeus on ummehtunut jäänne ajalta jolloin sille oli kysyntää. Nykyään se on vain ja ainoastaan rasite josta pitäisi luopua viipymättä. Jokainen kykenee tänä päivänä hankkimaan oman asunnon. Ei ole mitenkään perusteltua että joku voi asua vuosikymmeniä (pahimmassa tapauksessa) toisen omistamassa asunnossa ilman velvotteita. Ei vaan käy mun oikeustajuun. Lisäksi, perillisellä/perillisillä ei aina ole varaa maksaa perintöveroa ilman että asunto myydään. Leski voi sen tietenkin ostaa niin ei tarvitse muuttaa minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.
Koska on lesken asumisoikeus.
Minä tunnen erään, joka on asunut tällä oikeudella Helsingin keskustassa puoli-ilmaiseksi jo 15 vuotta. Hänellä on uusi perhe siellä.
Tämä leski on vasta 50 v. Perilliset eivät taida sitä asuntoa saada oman elinaikansa aikana.
Tuosta tuli mieleen: pysyykö lesken asumisoikeus, jos hän avioituu uudelleen?
Oikeus pysyy, mutta onneksi uusi puoliso ei saa vastaavaa asumisoikeutta taas tähän asuntoon, koska se ei ole lesken omistama.
Ja jos uudella puolisolla on vähintään samantasoinen asunto tarjota, yleensä leski menettää asumisoikeuden. Vain jos uusi puoliso kategorisesti kieltää leskeä muuttamaan luokseen asumaan, asumisoikeus voi tällöin säilyä.
Jos perikunnalla on kaksi asuntoa niin lesken asumisoikeuden voi siirtää asunnosta toiseen.
Ystäväni isä kuoli ja äitipuoli jäi asuntoon asumaan.
Isä oli fiksu mies ja äitipuoli ei.
Kävi ilmi he eivät olleet naimisissa, isä oli vakuuttanut puolisolleen leskenoikeus säilyy, kun ovat olleet niin kauan yhdessä.
Isä kuoli ja ystäväni sanoi sulle on kk aikaa muuttaa pois.
Isä oli myynyt viedä puolet asunnostaan jossain vaiheessa tyttärelleen. Puolet omisti oman äitinsä kuoleman jälkeen.
Toinen tapaus. Pariskunta oli naimisissa ja leski jäi asumaan. Asunto oli iso ja yhtiövastike korkea. Lapset sanoivat omistan 25% asunnosta, muutan tänne ja muuttivat.
Eihän siitä mitään tullut.
Sopivat asunto myydään, lesken käyttöön ostetaan iso yksiö ja sai yhtiövastikkeen hinnalla asua siellä lopun ikänsä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä se leski jäisi asumaan asuntoon, jota ei edes puoliksi omista? Itse asun miehen omistamassa asunnossa ja tietysti hänen kuollessaan muuttaisin pois, älytön ajatuskin, että jäisin yksin tänne.
Koska on lesken asumisoikeus.
Minä tunnen erään, joka on asunut tällä oikeudella Helsingin keskustassa puoli-ilmaiseksi jo 15 vuotta. Hänellä on uusi perhe siellä.
Tämä leski on vasta 50 v. Perilliset eivät taida sitä asuntoa saada oman elinaikansa aikana.
Tuosta tuli mieleen: pysyykö lesken asumisoikeus, jos hän avioituu uudelleen?
Oikeus pysyy, mutta onneksi uusi puoliso ei saa vastaavaa asumisoikeutta taas tähän asuntoon, koska se ei ole lesken omistama.
Ja jos uudella puolisolla on vähintään samantasoinen asunto tarjota, yleensä leski menettää asumisoikeuden. Vain jos uusi puoliso kategorisesti kieltää leskeä muuttamaan luokseen asumaan, asumisoikeus voi tällöin säilyä.
Tuo on täyttä höpöä. Lesken uuden puolison mahdollinen asunto ei vaikuta lesken asumisoikeuteen millään tavalla niin kauan kuin leski ei omista uuden puolison asuntoa.
Toki lesken asumisoikeus loppuun, jos leski muuttaa pysyvästi uuden puolison luo. (Se on sitten oikeuden tulkinnasta kiinni, mikä on tarpeeksi pysyvä muutto.)
Eri asia ydin- kuin uusperheissä.