Lue keskustelun säännöt.
Voiko suomenruotsalaiseksi "tulla"?
06.04.2014 |
Olen itse siis syntynyt ihan suomenkieliseksi, tosin äitini puolelta isoisä suomenruotsalainen. Mutta opin ruotsin kielen vasta koulussa.
Mieheni on suomenruotsalainen, olen ollut hänen kanssaan nyt kymmenen vuotta (teini-ikäisestä saakka). Koska olen nuoresta pitäen ollut läheinen anoppini kanssa (hän puhuu suomea vain auttavasti) olen nykyään tottunut puhumaan ruotsia lähes enemmän kuin suomea. Puhun usein sitä myös lapsille, mutta koitan nyt lisätä suomen määrää, koska mies puhuu vain ruotsia.
En ole oikein läheinen vanhempieni kanssa, sisarusten kanssa kylläkin, mutta muuten läheiseni ovat lähinnä ruotsinkielisiä. Huomaan ajattelevanikin välillä ruotsiksi.
Pitääkö suomenruotsalaiseksi siis syntyä vai voiko sellaiseksi ikään kuin kasvaa? Vaikkei määritelmällä niin väliä olekaan, mutta mielenkiinnosta kysyn.
Kommentit (281)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:19"]
Voivoi, onpa teillä rankkaa. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä selittänyt, mikä ruotsinkieliset ja suomenkieliset suomalaiset sitten kielen lisäksi erottaa, ja miksi ruotsinkieliset haluavat erottautua suomenkielisistä.
[/quote]
NO VOI VITTU. Eikö siihen voi riittää sitten vaan se kieli vaikka, sopiikos se sinulle?
Mene nyt nukkumaan oikeesti. Sulla on aika paskat huvit, säälittävä ihminen.
[/quote]
Mulla on oikein hauskaa. Aina tietää olevansa vahvoilla väittelyssä, jos vastapuoli sortuu haukkumaan ja kiroilemaan.
[/quote]
Voit kieriä siellä nyt suuressa itsetyytyväisyydessä näiden sun järisyttävän fiksujen argumenttien ympäröimänä. Kuule, siinä on pieni ero olla rasittava jankkaaja ja säälittävä provonörtti kuin oikeasti keskustella asiallisesti näkemyksensä perustellen.
Oot outo ihminen kun saat tällasesta kiksisi. No enpä vastaa enää näihin sun idioottimaisiin mussutuksiin.
[/quote]
Niin, siis sinun mielestä on asiallista haukkua toisia persuiksi ja olettaa ties mitä? Ehkä voisit harjoitella vähän sitä sivistynyttä argumentointia, tuo ei oikein kuulosta siltä. Ja vain siksi, että minä ihmettelin, miksi ruotsinkieliset haluavat erottautua muista suomalaisista, niin suomen- kuin muunkielisistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
124: Mä en ole kirjoittanut yhtäkään persukommenttia täällä. Mutta ehkä he tosiaan sitten haluavat erottua kaltaisistasi surullisista suomalaisista, jotka keskellä yötä vauva-lehden palstalla istuvat haastamassa huvikseen tappelua kenen kanssa tahansa. Kai siinä on sinulle vastaus, eli kyllä, he haluavat erottua tästä paskasta. He ovat sivistyneitä. Heillä on kaikilla purjevene ja rutkasti snapsilauluja. Siinä sulle vastaus. Tulee paha mieli, että tollasia ihmisiä on olemassakaan kuin sinä. Heido.
-123
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:19"]
Voivoi, onpa teillä rankkaa. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä selittänyt, mikä ruotsinkieliset ja suomenkieliset suomalaiset sitten kielen lisäksi erottaa, ja miksi ruotsinkieliset haluavat erottautua suomenkielisistä.
[/quote]
NO VOI VITTU. Eikö siihen voi riittää sitten vaan se kieli vaikka, sopiikos se sinulle?
Mene nyt nukkumaan oikeesti. Sulla on aika paskat huvit, säälittävä ihminen.
[/quote]
Mulla on oikein hauskaa. Aina tietää olevansa vahvoilla väittelyssä, jos vastapuoli sortuu haukkumaan ja kiroilemaan.
[/quote]
Väittelyssä? Missä täällä on väittely?
Täällä ei ole mitään väittelyä. Vain yksi pahasti häiriintynyt hullu-persu-jankkaaja, jonka pitäisi varata aika psykiatrille pahojen vainoharhojen ja todellisuudentajun hämärtymisen takia.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:43"]
124: Mä en ole kirjoittanut yhtäkään persukommenttia täällä. Mutta ehkä he tosiaan sitten haluavat erottua kaltaisistasi surullisista suomalaisista, jotka keskellä yötä vauva-lehden palstalla istuvat haastamassa huvikseen tappelua kenen kanssa tahansa. Kai siinä on sinulle vastaus, eli kyllä, he haluavat erottua tästä paskasta. He ovat sivistyneitä. Heillä on kaikilla purjevene ja rutkasti snapsilauluja. Siinä sulle vastaus. Tulee paha mieli, että tollasia ihmisiä on olemassakaan kuin sinä. Heido.
-123
[/quote]
Eli nyt olen sitten surullinen suomalainen. No, onneksi minun identiteettini ei kiinni siitä, että toiset opiskelevat pakolla minun kieltäni. Ruotsinkielisille se näyttää olevan kova pala tajuta.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:47"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:27"]
Mulla on oikein hauskaa. Aina tietää olevansa vahvoilla väittelyssä, jos vastapuoli sortuu haukkumaan ja kiroilemaan.
[/quote]
Väittelyssä? Missä täällä on väittely?
Täällä ei ole mitään väittelyä. Vain yksi pahasti häiriintynyt hullu-persu-jankkaaja, jonka pitäisi varata aika psykiatrille pahojen vainoharhojen ja todellisuudentajun hämärtymisen takia.
[/quote]
Vallitsevien "totuuksien" kyseenalaistajia on usein haukuttu ties miksi. Suomessa se on tällä hetkellä tämä ruotsinkielisten harrastaman segregaation hyväksyminen, kun ei suomen- ja ruotsinkielisiä lapsiakaan voi laittaa samaan kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:57"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:47"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:27"]
Mulla on oikein hauskaa. Aina tietää olevansa vahvoilla väittelyssä, jos vastapuoli sortuu haukkumaan ja kiroilemaan.
[/quote]
Väittelyssä? Missä täällä on väittely?
Täällä ei ole mitään väittelyä. Vain yksi pahasti häiriintynyt hullu-persu-jankkaaja, jonka pitäisi varata aika psykiatrille pahojen vainoharhojen ja todellisuudentajun hämärtymisen takia.
[/quote]
Vallitsevien "totuuksien" kyseenalaistajia on usein haukuttu ties miksi. Suomessa se on tällä hetkellä tämä ruotsinkielisten harrastaman segregaation hyväksyminen, kun ei suomen- ja ruotsinkielisiä lapsiakaan voi laittaa samaan kouluun.
[/quote]
Nyt kuule hajoaa sun kulissit. Taidat oikeasti olla joku mentalcase? Aika hurjalta tuntuu, että joku ihan tosissaan jaksaa nähdä tämmöstä vaivaa. Varmaankin joku asberger kun ihan hienosti osaat kirjoittaa, vaikka toki vain provotarkotuksissa. Oli sun tilanne mikä oli, toivon sulle vähän valosampaa jatkoa elämään.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:01"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:57"]
Vallitsevien "totuuksien" kyseenalaistajia on usein haukuttu ties miksi. Suomessa se on tällä hetkellä tämä ruotsinkielisten harrastaman segregaation hyväksyminen, kun ei suomen- ja ruotsinkielisiä lapsiakaan voi laittaa samaan kouluun.
[/quote]
Nyt kuule hajoaa sun kulissit. Taidat oikeasti olla joku mentalcase? Aika hurjalta tuntuu, että joku ihan tosissaan jaksaa nähdä tämmöstä vaivaa. Varmaankin joku asberger kun ihan hienosti osaat kirjoittaa, vaikka toki vain provotarkotuksissa. Oli sun tilanne mikä oli, toivon sulle vähän valosampaa jatkoa elämään.
[/quote]
Jos vähääkään on seurannut tätä keskustelua, on kyllä voinut huomata, että erottelua pitävät juuri yllä Suomen ruotsinkieliset. Ruotsinkielisille lapsille pitää olla omat koulurakennukset, joissa heidät voi erottaa suomenkielisistä (suomenkielisissä kouluissa on tietenkin ties minkä kielisiä lapsia).
Finländare on 1910-luvulla käyttöönotettu sana, jotta ruotsinkielisiä ei sotkettaisi suomenkielisiin suomalaisiin (ja jota esimerkiksi Mannerheim ei siis halunnut itsestään käytettävän, vaan hän piti itseään suomalaisena).
Ruotsinkieliset pitävät sitä ihan luonnollisena, että 95 % suomalaisista (myös maahanmuuttajat kuten kaverini) lukee heidän kieltänsä, jotta heillä palvelut toimisivat omalla kielellä. Tätä ihmetellään Ruotsissakin ja pidetään aivan järjettömänä.
RKP:n kielivaatimukset ovat aivan uskomattomia, eivätkä todellakaan Suomen valtion, yhteiskunnan tai edes ruotsinkielisen enemmistön edun mukaisia.
Jos vallitsevaa asiantilaa joku kritisoi, hänet hiljennetään haukkumalla persuksi tai juntiksi tai ties miksi, mutta RKP ja muut ruotsinkielisten edustajat saavat halveksua suomen kieltä tai kulttuuria ihan vapaasti. Ne, jotka eivät opi pakkoruotsia haukutaan tyhmiksi (ja myös ne, jotka oppivat, mutta vastustavat pakkoruotsia), mutta ahvenanmaalaiset saavat vapaasti olla lukematta maansa pääkieltä, eikä kukaan hauku heitä siitä. Sekö on sinusta reilua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenruotsalaiset ovat minun mielestäni turhaa porukkaa ja heidät voisi lähettää Ruotsiin vaikka laakeri-, auto- tai suklaatehtaisiin töihin.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:30"]
Suomenruotsalaiset ovat minun mielestäni turhaa porukkaa ja heidät voisi lähettää Ruotsiin vaikka laakeri-, auto- tai suklaatehtaisiin töihin.
[/quote]
Heh, suomenruotsalaiset ovat kuulemma vaatineet Ruotsissa vähemmistöstatusta. Jostain kumman syystä eivät ole sitä saaneet. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestäni suomenruotsalaiset ovat oikein lupsakkaa porukkaa, osallistun aina ilolla heidän shnapsi- ja silli-iloitteluihinsa. Mukavaa hoilata perinnevärssyjä purjeveneen kannella ja hohottaa mukana. En tosin ymmärrä puoliakaan mutta eipä se ole menoa haitannut.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:37"]
Minun mielestäni suomenruotsalaiset ovat oikein lupsakkaa porukkaa, osallistun aina ilolla heidän shnapsi- ja silli-iloitteluihinsa. Mukavaa hoilata perinnevärssyjä purjeveneen kannella ja hohottaa mukana. En tosin ymmärrä puoliakaan mutta eipä se ole menoa haitannut.
[/quote]
Onko suomenruotsalaisissa muuten mitään huonoja puolia? Suomalaisia aina vain haukutaan, mutta ruotsinkielisiä vain kehutaan. Jotenkin omituista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:47"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:37"]
Minun mielestäni suomenruotsalaiset ovat oikein lupsakkaa porukkaa, osallistun aina ilolla heidän shnapsi- ja silli-iloitteluihinsa. Mukavaa hoilata perinnevärssyjä purjeveneen kannella ja hohottaa mukana. En tosin ymmärrä puoliakaan mutta eipä se ole menoa haitannut.
[/quote]
Onko suomenruotsalaisissa muuten mitään huonoja puolia? Suomalaisia aina vain haukutaan, mutta ruotsinkielisiä vain kehutaan. Jotenkin omituista.
[/quote]
En ole huomannut että suomenruotsalaisissa olisi mitään huonoja puolia. Kummallista tosiaan.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:51"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:47"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:37"]
Minun mielestäni suomenruotsalaiset ovat oikein lupsakkaa porukkaa, osallistun aina ilolla heidän shnapsi- ja silli-iloitteluihinsa. Mukavaa hoilata perinnevärssyjä purjeveneen kannella ja hohottaa mukana. En tosin ymmärrä puoliakaan mutta eipä se ole menoa haitannut.
[/quote]
Onko suomenruotsalaisissa muuten mitään huonoja puolia? Suomalaisia aina vain haukutaan, mutta ruotsinkielisiä vain kehutaan. Jotenkin omituista.
[/quote]
En ole huomannut että suomenruotsalaisissa olisi mitään huonoja puolia. Kummallista tosiaan.
[/quote]
Mitä nyt tietysti itsekkyys, mutta sehän kuuluu asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloin muuten se pakkosuomi on lähtenyt suomenruotsalaisilta pois? Ennen ainakin joutuivat koulussa lukemaan suomea, aivan kuten me ruotsia.
Me ollaan kaksikielinen maa, olen joskus miettinyt, että onko muissakin maissa, joissa virallisia kieliä enemmän kuin yksi, näin hiton ahdistunutta?
Mulla on joitain suomenruotsalaisia kavereita ja kyllä ne on oikeasti erilaisen kasvatuksen saaneet kuin mä tai suomenkieliset kaverit. Ollaan usein puhuttukin tästä. Ja molemmissa kasvatuskulttuureissa on myös puolensa. Mutta sen sijaan kaikki suomenruotsalaiset eivät ole rikkaita eivätkä omista edes sitä purjevenettä eli taloudellinen tilanne heillä kaikilla ei ole sama ;-)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:54"]
Milloin muuten se pakkosuomi on lähtenyt suomenruotsalaisilta pois? Ennen ainakin joutuivat koulussa lukemaan suomea, aivan kuten me ruotsia.
Me ollaan kaksikielinen maa, olen joskus miettinyt, että onko muissakin maissa, joissa virallisia kieliä enemmän kuin yksi, näin hiton ahdistunutta?
[/quote]
Ahvenanmaalta lähti 2007. Erohan tässä on tietenkin se, että ruotsinkieliset opiskelevat suomea itseään varten, jotta pärjäisivät suomenkielisessä yhteiskunnassa muuallakin kuin parilla pienellä paikkakunnalla.
Suomenkieliset opiskelevat ruotsia ruotsinkielisten takia, jotta pystyisivät palvelemaan näitä, vaikka eivät koskaan kieltä missään kuulisikaan. Missään muussa maassa ei tietenkään enemmistö opiskele alle viiden prosentin vähemmistökieltä, paitsi ehkä aikoinaan Etelä-Afrikassa, sillä sehän on täysin ajan ja rahan tuhlausta. Ja tietenkin maahanmuuttajat, jotka joutuvat opettelemaan suomenkin alusta, opiskelevat myös ruotsia, jotta hekin pystyvät palvelemaan ruotsinkielisiä, joita ei ehkä heidän paikkakunnallaan asu ainoatakaan.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 04:47"]
Onko suomenruotsalaisissa muuten mitään huonoja puolia? Suomalaisia aina vain haukutaan, mutta ruotsinkielisiä vain kehutaan. Jotenkin omituista.
[/quote]
Ilmeisesti joku ei ymmärrä sarkasmia.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:30"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 19:28"]
Kun puhutte metsäsuomalaisista, mistä puhutte? Mulle metsäsuomalaiset tarkoittaa näitä Ruotsissa ja Norjassa asuneita metsä- eli kaskisuomalaisia, mutta ilmeisesti näistä ei ole kyse...
[/quote]
Ruotsalaiset asuu rannoilla ja suomalaiset metsissä. Samalla varmaan selvisi mitä rantaruotsalainen tarkoittaa.
[/quote]
Hah! Minä olen sitten varmaan sydämmeltäni suomenruotsalainen koska rakastan enemmän merenranta maisemaa kuin metsikköä? Meren äärellä tunnen olevani elossa. Mutta minulla onkin geeniperimässä suomen sukua, saksalaista, norjalaista, ruotsalaista ja itävaltalaista verta.
Ja huomaan kyllä että eniten varmasti viihtyisin lämpimämmässä maassa.
Eiköhän se niin ole että sattumalta synnytään johonkin paikkaan, mutta aikuisena kannattaa valita missä itse nauttii eniten elämästä ja millainen haluaa olla.
Ap:lle sanoisin että kyllä voi olla suomenruotsalainen jos joka päivä kieltä käyttää ja tuntee kulttuurin omakseen.
Itse haaveilen eläväni ranskassa jossain vaiheessa elämääni... Se alue ja ruokakulttuuri on aina kiehtonut minua :) Ja tietysti käytöstavat, ja naisten naisellisuus.
Kaikissa maissa on pakko opiskella oman äidinkielen lisäksi maan virallisia kieliä. Sen katsotaan kuuluvan yleissivistykseen kyseisessä maassa.
Ainoa erotus Suomen ja näiden muiden maiden välillä on se, ettei näissä muissa maissa ole katkeria ja alemmuudentuntoisia sekopää-persuja räksyttämässä.
"Virallisten kielten opetus eri maissa
Virallisten kielten opetus eri maissa on sellaisten kielten opetusta kouluissa, jotka ovat kyseisen maan virallisia kieliä. Vähemmistöasemassa olevien virallisten kielten tai osan virallisista kielistä pakollinen opiskelu on käytäntö useissa monikielisissä maissa. Eri maiden kielipoliittisten tilanteiden vertailu on vaikeaa maiden erilaisten kielisuhteiden ja historioiden vuoksi. Esimerkiksi Kanadan Ontariossa maan toisen virallisen kielen pakollista opiskelua perustellaan myös sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa. Irlannissa puolestaan iirin opetuksen päätarkoituksena on ollut maassa aikaisemmin laajalti käytetyn kielen elvyttäminen.
Sisällysluettelo
2 Etelä-Afrikka
3 Irlanti
4 Islanti
1 Belgia
6 Norja
7 Suomi
8 Sveitsi
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin1973. Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.
Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä.
Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.
Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa.Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla.Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska. Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.
Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.
Suomella on kaksi "kansalliskieltä", suomi ja ruotsi. Lisäksi saamella (käytännössä pohjois-, inarin- ja koltansaame), romanilla ja suomalaisella viittomakielellä on perustuslaissa mainittu erityisasema. Suomen- ja ruotsinkieliset opiskelevat omaa ja toistensa kieltä peruskoulussa (pakollisena 7. luokalta paitsi Ahvenanmaalla), lukiossa ja korkeammissa koulutuslaitoksissa. Muiden kielien puhujat opiskelevat jompaa kumpaa kansalliskieltä joko äidinkielenä, toisena kielenä tai omalle ryhmällä (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) suunnatun opetussuunnitelman mukaan.
Kunnilla on velvollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisten opetus näiden omalla äidinkielellä. Saamen kieltä opetetaan lähinnä saamelaisten kotiseutualueella. Muita perustuslaissa mainittuja kieliä voi opiskella äidinkielenä joissakin kouluissa.
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla englannin alkaessa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa
Kaikissa maissa on pakko opiskella oman äidinkielen lisäksi maan virallisia kieliä. Sen katsotaan kuuluvan yleissivistykseen kyseisessä maassa.
Ainoa erotus Suomen ja näiden muiden maiden välillä on se, ettei näissä muissa maissa ole katkeria ja alemmuudentuntoisia sekopää-persuja räksyttämässä.
"Virallisten kielten opetus eri maissa
Virallisten kielten opetus eri maissa on sellaisten kielten opetusta kouluissa, jotka ovat kyseisen maan virallisia kieliä. Vähemmistöasemassa olevien virallisten kielten tai osan virallisista kielistä pakollinen opiskelu on käytäntö useissa monikielisissä maissa. Eri maiden kielipoliittisten tilanteiden vertailu on vaikeaa maiden erilaisten kielisuhteiden ja historioiden vuoksi. Esimerkiksi Kanadan Ontariossa maan toisen virallisen kielen pakollista opiskelua perustellaan myös sillä, että ranskaa puhutaan laajasti ympäri maailmaa. Irlannissa puolestaan iirin opetuksen päätarkoituksena on ollut maassa aikaisemmin laajalti käytetyn kielen elvyttäminen.
Sisällysluettelo
2 Etelä-Afrikka
3 Irlanti
4 Islanti
1 Belgia
6 Norja
7 Suomi
8 Sveitsi
Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
Etelä-Afrikassa on yksitoista virallista kieltä, joista kaikkia voidaan käyttää koulujen opetuskielenä. Kolmannelta luokalta alkaen oppilaiden tulee opiskella koulun opetuskielen lisäksi vähintään toista virallista kieltä. Lisäksi koulujen tulee edistää maan monikielisyyttä.
Iiri on Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, vaikka sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin1973. Iirin kielenopetuksen tarkoituksena on elvyttää iirin kieltä maassa.
Islannissa oppilaiden on luettava jotain muuta skandinaavista kieltä, joka on yleensä käytännössä entisen emämaan kieli tanska. Muut skandinaaviset kielet eivät kuitenkaan ole virallisia kieliä.
Kanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti. Kanada on liittovaltion tasolla täysin kaksikielinen ja kaikki liittovaltion palvelut on saatavissa molemmilla virallisilla kielillä.
Provinsseista New Brunswick on ainoa täysin kaksikielinen provinssi, jossa opetusta tarjotaan molemmilla virallisilla kielillä kaikilla luokilla, yliopistoissa ja ammattikouluissa.Manitoban julkishallinnon ja viranomaisten palvelut ovat saatavilla molemmilla kielillä ja ranskankielistä opetusta on laajasti tarjolla.Ontariossa ranskankielen opiskelu on pakollista toisena kielenä vain vuosiluokilla 4.–8. Québecissa ainoa virallinen kieli on ranska. Muissa provinsseissa ja territorioissa ranskankielistä opetusta on tarjolla vaihtelevasti.
Norjassa molempien norjan kirjakielen muotojen kirjanorjan (bokmål) ja uusnorjan (nynorsk) opiskelu on pakollista ungdomsskolen (peruskoulun yläluokkien) kahdeksannelta luokalta lähtien. Uusnorjaa käyttää ensisijaisena kirjakielenään noin 10–12 prosenttia norjalaisista.
Suomella on kaksi "kansalliskieltä", suomi ja ruotsi. Lisäksi saamella (käytännössä pohjois-, inarin- ja koltansaame), romanilla ja suomalaisella viittomakielellä on perustuslaissa mainittu erityisasema. Suomen- ja ruotsinkieliset opiskelevat omaa ja toistensa kieltä peruskoulussa (pakollisena 7. luokalta paitsi Ahvenanmaalla), lukiossa ja korkeammissa koulutuslaitoksissa. Muiden kielien puhujat opiskelevat jompaa kumpaa kansalliskieltä joko äidinkielenä, toisena kielenä tai omalle ryhmällä (saamelaiset, romanit ja viittomakieliset) suunnatun opetussuunnitelman mukaan.
Kunnilla on velvollisuus järjestää suomen- ja ruotsinkielisten opetus näiden omalla äidinkielellä. Saamen kieltä opetetaan lähinnä saamelaisten kotiseutualueella. Muita perustuslaissa mainittuja kieliä voi opiskella äidinkielenä joissakin kouluissa.
Sveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti. Saksan- ja ranskankielisillä alueilla opiskelu aloitetaan 9-vuotiaana. Retoromaaninkielisillä alueilla ja Ticinossa opiskellaan oppivelvollisuuden ajan sekä saksaa että ranskaa. Italiankielisessä Ticinossa on nykyisin myös englannin opiskelu pakollista, mutta vastaavasti ranskanopiskelun voi lopettaa 8. luokalla englannin alkaessa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:27"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:21"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 03:19"]
Voivoi, onpa teillä rankkaa. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä selittänyt, mikä ruotsinkieliset ja suomenkieliset suomalaiset sitten kielen lisäksi erottaa, ja miksi ruotsinkieliset haluavat erottautua suomenkielisistä.
[/quote]
NO VOI VITTU. Eikö siihen voi riittää sitten vaan se kieli vaikka, sopiikos se sinulle?
Mene nyt nukkumaan oikeesti. Sulla on aika paskat huvit, säälittävä ihminen.
[/quote]
Mulla on oikein hauskaa. Aina tietää olevansa vahvoilla väittelyssä, jos vastapuoli sortuu haukkumaan ja kiroilemaan.
[/quote]
Voit kieriä siellä nyt suuressa itsetyytyväisyydessä näiden sun järisyttävän fiksujen argumenttien ympäröimänä. Kuule, siinä on pieni ero olla rasittava jankkaaja ja säälittävä provonörtti kuin oikeasti keskustella asiallisesti näkemyksensä perustellen.
Oot outo ihminen kun saat tällasesta kiksisi. No enpä vastaa enää näihin sun idioottimaisiin mussutuksiin.