Mies ei halua naimisiin!!
Niin otsikossa se tuli jo. Mies jonka kanssa olen seurustellut jo yli kuusi vuotta ei halua kanssani naimisiin. Olen jo vuoden ajan vakavasti miettinyt, että haluaisin sitoutua ja "mennä eteenpäin" elämässä. Olemme molemmat 26-vuotiaita, työelämässä olevia ja koulunsa jo käyneitä.
Kysyin sitten suoraan mieheltä, että haluaako hän kanssani naimisiin. Sanoi, että ei usko avioliittoon, koska hän on ateisti ja "vastaan" tuollaisia uskonnollisia juttuja. Yritin selittää hänelle oman näkökulmani ja sen miksi asia on minulle tärkeä. Minulle avioliitto merkitsee lopullista sitoutumista, rakkautta, luottamusta ja perustaa perheelle. Tottakai perhe ja sitoutuminen on yhtä mahdollista myös avoliitossa, mutta minulle avioliitto olisi silti tärkeä asia. Kerroin miehelle, että naimisiin voisi ihan hyvin mennä vaikka maistraatissa kahdestaan, mutta ei kuulemma vaikuta asiaan :(
Eli vastaus oli ehdoton ei.. En tiedä mitä ajatella. Olen lapsellinen varmasti kun ajattelen näin, mutta asia vaivaa minua. Lapsista ollaan joskus juteltu, niitäkin mies haluaa "ehkä joskus kymmenen vuoden päästä". Huoh silloinhan olen jo 36 joten voipi olla lasten hankkiminen hankalaa..
Piti vain saada avautua, kiitos jos jaksoit lukea. Miten tästä eteenpäin... :(
Kommentit (86)
Miehesi on piilohomo.Ota ero äläkä tuhlaa aikaa.
Oikeasti naiset, älkää tuhlatko aikaa miesten kanssa, jotka eivät tule haluamaan naimisiin ja isäksi. Se on väärin ennen kaikkea teitä itseänne kohtaan, sillä teidän lisääntymisikkunanne on niin paljon pienempi meihin miehiin verrattuna. Aikuinen mies kestää kyllä sen, jos nainen jättää etsiäkseen perhesitoutuneemman siipan.
Hedelmällisiä vuosia ei kannata tuhlata miehen kanssa, joka ei niitä arvosta eikä aiokaan arvostaa. Mitä itse miessukupuolta näin sitä itsekin edustavana tunnen voisin sanoa että "Joskus sitten lapsia" tarkoittaa käytännössä "haluan lapsia ehkä 35-45-vuotiaana".
T. Miesnäkökulma.
Luulen, ettet ole Se oikea miehelle. Tai mies Sinulle.
""
Miten se muka tällaista osoittaa? Avioliiton voi kuitenkin purkaa ihan ilmoitusluonteisesti, ja todella usein niin myös tehdään. On monta kertaa suurempi sitoumus muuttaa jonkun kanssa yhteen tai ottaa yhteinen asuntolaina kuin solmia avioliitto. Tässä taitaa nyt olla taustalla joitakin romanttisia prinsessakuvitelmia."
Tuota noin... yhteen muuttaminen on sun mielestä iso askel, mutta eroaminen kakunpala? :D
Jätä se! Minusta 2-3 v asumista yhdessä on tarpeeksi pitkä aika tutustua toiseen ja tehdä päätökset . Jos kävisi ilmi, etten kelpaa, niin en tuhlais enempään aikaan
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 18:09"]
Oikeasti naiset, älkää tuhlatko aikaa miesten kanssa, jotka eivät tule haluamaan naimisiin ja isäksi. Se on väärin ennen kaikkea teitä itseänne kohtaan, sillä teidän lisääntymisikkunanne on niin paljon pienempi meihin miehiin verrattuna. Aikuinen mies kestää kyllä sen, jos nainen jättää etsiäkseen perhesitoutuneemman siipan.
Hedelmällisiä vuosia ei kannata tuhlata miehen kanssa, joka ei niitä arvosta eikä aiokaan arvostaa. Mitä itse miessukupuolta näin sitä itsekin edustavana tunnen voisin sanoa että "Joskus sitten lapsia" tarkoittaa käytännössä "haluan lapsia ehkä 35-45-vuotiaana".
T. Miesnäkökulma.
[/quote]
Miesnäkökulma on oikeassa. Itsekin elin avoliitossa miehen kanssa, ketä rakastin aivan äärettömästi. Mies ei halunnut naimisiin, eikä lapsia. Mutta kuvittelin, että kun nyt niin rakastan, niin tässä odottelen sitten, että miehen mieli muuttuu.
No ero tuli sitten vähän kaikenlaisista syistä muutaman vuoden yhdessäasumisen jälkeen. Mies löysi jonkin ajan perästä naisen, kenen kanssa meni pikaisesti naimisiin ja teki lapsia. Minä sitten myöhemmmin.
Olemme jälkeen päin puhuneet, että oli oikea ratkaisu, että emme edeneet suhteessa- Emme olleet kumpikaan oikeita toisillemme, vaikka olimme toisiin rakastuneet. Se rakkaus nyt ei vain riitä, jos ei paljon muuta yhteistä ollut. Mies ei halunnut minun kanssani perhettä ja oikeastaan minäkään en halunnut miehen kanssa perhettä. Mutta kun se nyt oli tapana, että asutaan yhdessä ja määrätyn ajan päästä mennään naimisiin ja tehdään lapsia.
Kumpikin olemme nykyään onnellisia oman perheemme kanssa ja hyviä kavereita ja tyytyväisiä, että emme perustaneet yhdessä perhettä.
Tee lapsi ja ottakaa asuntolaina. Ne sitoo miehen paremmin, kuin avioliitto. Lapsen takia mies ei pääse sinusta ikinä eroon ja asuntolaina aikalailla takaa sen, että rahan takia on pakko pysyä yhdessä.
Avioliitosta on paljon helpompi erota.
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 14:11"]
Mun mies on "kosinut" mua eli kihloissa ollaan. Mutta naimisiin ei halua, kun pelkää oman suojatun sukunimensä puolesta. Eli siis jos erotaan, niin voisin olla niin pahis ja pelottava että nimi jäisi mulle tai mun lapsi voisi ottaa tän huippuhienon nimen etc. Tää asia tuli ihan puskista esille ja ilmoitin, että naimisiinmenosta ei sitten tarvitse enää keskustella. Naurettavaa.
[/quote]
Avioliitossa ei tarvitse ottaa toisen sukunimeä.
Hei haloo, sulla on vaan yksi elämä! Ei mitään järkeä tuhlata sitä mieheen joka ei halua sinuun sitoutua avioliiton kautta. Jos se on sulle tärkeää niin sinua rakastava mies kyllä haluaa naimisiin. Niitä todellakin löytyy :) Ihminen joka ei halua sun kanssa samoja asioita isoista linjoista kuten lapset tai avioliitto ei ole sulle oikea ihminen. Se on just niin yksinkertaista. Mutta kun sitä ja mutta kun tätä on niin turhaa, sä satutat vaan itsesi siinä odottaessa. Se on nähty niin monta kertaa että miehillä se avioliittojahkailu on vaan väärän ihmisen merkki mutta sen oikean kanssa pikakihlat on luontainen jatkumo. Kukaan mies ei vaan kehtaa tunnustaa ku naiset alkaisi vaatia avioliittoa eikä se takaovi oliskaan enää avoinna. Tästä ollaan itseasiassa ystävämiesten kanssa puhuttu ja myöntäneet että sitä se on. Miehelle kun usein riittää se että nainen on ihan kiva ja yhdessä on ihan kivaa. Semmosen ihan kiva-naisen kanssa voi olla kymmenenkin vuotta yhdessä ja hankkia lapsia vaikkei nainen olekaan se oikea. Sen elämää suuremman rakkauden sitten HALUAA kihlata ja julistaa koko maailmalle että he ovat yhdessä. Tsemppiä ja halit, usko itseesi ja siihen että sä olet paremman miehen arvoinen :) <3
Itse kristittynä sanoisin, että avioliitto ei ole mikään pelkkä kristillinen instituutio - se on ollut olemassa kaikissa kulttuureissa, uskonnoissa ja kansoissa kaikkina aikoina missä vain ihmisiä on ollut. Se on täysin yleismaailmallinen instituutio eikä liity uskontoon. Jopa monet eläimet - esim. joutsenet - ovat yksiavioisia. Suomessakin on pidetty häitä ja menty naimisiin jo ennen kristinuskon rantautumista - Kalevalan kansanrunoissakin kerrotaan Pohjan neidon kosinnasta. Kirkkohäät ovat vasta myöhempi keksintö, eikä niillekään ole suoranaista esimerkkiä Raamatussa - Raamatussa kuvatut häät olivat pitkälti sukujuhlia.
Minä pidän avioliittoa myös uskonnollisena asiana, haluan tosiaankin perustaa perheen, mutten mennä naimisiin
-N
Vierailija kirjoitti:
Tee lapsi ja ottakaa asuntolaina. Ne sitoo miehen paremmin, kuin avioliitto. Lapsen takia mies ei pääse sinusta ikinä eroon ja asuntolaina aikalailla takaa sen, että rahan takia on pakko pysyä yhdessä.
Avioliitosta on paljon helpompi erota.
Heh, lapsen voi jättää aina äidilleen jos ei enää kiinnosta ja asuntolainastakin voi päästä eroon parissa vuodessa jos asunto menee kaupaksi ja ei tarvitse maksaa myyntivoittoveroa.
Miehiä on näköjään erilaisia, joillekin avioliitto ei ole niin tärkeä ja jotkut voivat mennä naimisiin ilman enempiä ongelmia. Tuskin se, että mies ei halua naimisiin tarkoittaa ettei hän rakasta sinua. Avioliitto ei ole tae yhdessäolosta.
Miksi sitten niin suuri osa liitoista päättyy eroon.
Itsekin olen miettinyt, että olisi kiva jos olisi saanut häät ja juhlat, mutta ei niiden odotuskaan olisi kivaa jos toinen on vasten tahtoaan menossa naimisiin.
Sitten pitää miettiä , onko mies muuten sellainen, että arvostaa sinua, jos on epäilys, että ei halua naimisiin kun pelkää jotain tms. niin voi miettiä kannattaako jatkaa.
En ole ikinä arvostanut avioliittoa. En kaipaa hyväksyntää kirkolta tai valtiolta paperinpalan muodossa. Jokainen voi erota avioliitosta koska vain. Se ei sido tosiasiassa ketään mihinkään. Olen ilmoittanut että kun olen varma että haluan viettää loppuelämäni eukon kanssa voin ostaa haluamansa sormuksen ja ns häämatka tehdään ilman muuta. Eli avioliiton sijaan annan sanani joka on aina emännälle pitänyt ja pitää jatkossakin. Sitoutuminen ja uskollisuus eivät ole ongelmia. Uskonnot ja instituutiot ovat.
Mä erosin tollasesta miehestä. Nyt parin vuoden päästä hän on menossa naimisiin toisen naisen kanssa. Eipä vissiin vaan halunnut MINUN kanssani avioon.
Kun elokuvissa tai dokumenteissa ihmiset menevät naimisiin, tulee itselleni jotenkin haikea olo. Olen itse seurustellut mieheni kanssa kuusi vuotta ja hän ei halua mennä naimisiin, koska hän on nähnyt monia huonoja esimerkkejä siitä, kuinka puoliso voi erotessa viedä ns. kaiken (mies on kotoisin muualta Euroopasta). Olemme kuitenkin hyvin onnellisia, ja itse haluaisin naimisiin, koska pidän sitä rakkauden juhlana ja se tekee byrokratian helpommaksi elämän varrella. Lisäksi haluaisin suunnitella pienimuotoiset ja kauniit juhlat perhelle, lähisuvulle ja muutamalle hyvälle ystävälle. Jään paitsi tästä kauniista juhlasta mutta en halua alkaa painostamaan miestäni asialla. On ihan hyvä näinkin.
Voi olla parasta jatkaa eteenpäin erillään, mikäli naimisiin meno ja lapsiasia ovat sinulle tärkeitä. Kymmenen vuotta on pitkä aika.
Itse olen ateistinen agnostikko ja en avioliiton uskonnolliseen puoleen usko, mutta se on myös juridinen sopimus ja julistus että haluaa olla yhdessä, joten hyvinkin toivon löytäväni jonkun jonka kanssa aikanaan mennä naimisiin ja perustaa perhe.
-yks agnostikko vaan
Meillä samaa... Mies kysyy, että mitä se muuttaisi elämäämme mitenkään... Kumpikaan meistä ei kuulu kirkkoon ja hän pitää maistraattivihkimistäkin ihan vastenmielisenä ajatuksena... Kysyy, että olisinko hänen kanssaan onnellisempi, jos saisin ystäville ja sukulaisille esitellä sormusta...
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 17:28"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 17:22"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="04.04.2014 klo 17:06"]
Mitä hyötyä miehelle olisi avioliitosta?
[/quote]
Pitääkö siitä olla jotain hyötyä? Yleensä kun ihmiset rakastavat toisiaan ja haluavat olla yhdessä loppuelämän, niin se avioliitto ja sitoutuminen on tärkeää.
[/quote]
Avioliitto on juridinen järjestely. Naurettava ajatus, että se rakkaus jotenkin paranisi siitä, että mennään naimisiin. Jos sopimuksesta ei ole mitään hyötyä, miksi solmia se? Ap:n mies ei selvästikään pidä avioliittoa mitenkään arvona sinänsä.
[/quote]
Eihän kukaan sanonut että rakkaus siitä paranee. Mutta osoittaahan se että on tosissaan kun tämmöisen juridisen sopimuksen uskaltaa jonkun kanssa tehdä.
[/quote]
Voin tietysti olla vähän naivi, mutta luulisi senkin nyt jotain merkitsevän kun julkisesti lupaa rakkautta ja kunnioitusta puolisoaan kohtaan. Jos ihminen ei pysy omissa lupauksissaan, niin mikä hänen arvonsa loppujen lopuksi on ?