Pääseekö kiusaamisesta koskaan yli?
Eivätpä nuo muistot näytä mihinkään katoavan ja henkisesti yhtä hajalla kuin ennenkin. Samoja asioita tulee vatvottua jatkuvasti. Kiusaamisesta on jo aikaa, mutta edelleenkin minulla on pelkotiloja, huonoja muistoja, rikkinäinen psyyke ja jonkinlainen viha jota en onnistu karistamaan.
Kommentit (59)
Yksilöllistä, itse olen päässyt aika hyvin yli vaikka kiusattiin melko rajustikin ala- sekä yläasteella.
Mä vaa unohdin ne pököpäät heti ku koulu loppui
En ole päässyt ja olen siksi syrjäytynyt. Olen kuitenkin oppinut nauttimaan yksin elämisestä enkä halua edes enää palata sosiaaliseen elämään. Hautaan asti tällä tavoin.
Entinen koulukiusaaja, joka kiusaa vanhana hoivakodissa muita hoidokkeja, ei ainakaan ole päässyt yli kiusaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein sulle hikipingolle.
En ikinä ymmärtänyt koulussa miksi oli väärin olla hyvä kouluaineissa. Tavoittteena oli päästä pois siitä sisäsiittoisesta pikkukylästä ja koulutuksen ja ammatin hankkiminen oli mielestäni hyvä suunnitelma. Hikipingoksi haukkujat mädäntyvät siellä edelleen
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein sulle hikipingolle.
Eli et ole päässyt kiusaamisesta yli.
En pääse jos muistelen, anteeksi pyydän jos olin idiootti ja joilekkin olin, minua ei juuri ole koskaan kiusattu ei koulussa eikä aikuisena kai olen liian neutraali moiseen asiaan.
Pääsee, kun ei jää siihen vellomaan eikä määrittele itseään kiusatuksi tulemisen kautta. Moni selittelee elämässä kaikkea saamattomuuttaan "mutkun mua kiusattiin".
Kyllä pääsee! :) Ylitse pääseminen on osaksi asenteesta ja ajatus malleista kiinni.. toki jokainen on yksilö. Se mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella. Jotkut voi tarvita pitkän terapian ja psykiatrin apua. Maiseman vaihdoskin voi auttaa. Itseä auttoi kun otti vaan asenteen että elää sitten vaikka ihsn muiden kiusallakin. Ei anna heille sitä iloa että oman elämänsä päättäisi vain koska he eivät pidä sinusta.
T: 11v. Koulukiusattu
Pääsee, mutta ongelmani on joutua usein ja uudelleen kiusatuksi joten joku noidankehä tämä on.
Minä pääsin yli sillä hetkellä, kun näin entiset kiusaajani narkkarideekuina paikallisessa puistossa. Huomasin, miten reppanoita ihmisraunoita ovat ja tajusin, etteivät voi enää satuttaa minua mitenkään. Melkin jopa säälin heitä.
Osittain pääsee ja osittain oppii elämään asian kanssa, mutta kyllä se pysyvät jäljet jättää.
tuskin pääsee. Mummini, 91v, muistaa vieläkin, kuinka koulussa kiusattiin. Muistaa jopa kieusaajiensa nimet, vaikka paljon muuta on unohtunut
Jos voi jäsennellä asioita ja tehdä jotain konkreettista, ottaa asia vielä esiin taholle, joka voi jotenkin vaikuttaa. Jos et siellä enää työskentele(?), niin ota sinne yhteyttä ollen huolissasi muiden puolesta, koska siellä on tällainen epäterve meininki. Pallo on ainakin sitten poissa sinulta, vaikka se joku säilöisi sen komeroon.
Enemmän vaan perehtymistä siihen että miksi ihmiset käyttäytyy tietyillä tavoilla. Ei se tarkoita sitä, että sinä unohtaisit kaiken, mutta ymmärryksesi asioihin voi lisääntyä ja sen avulla ehkä sen asian yli pääseminenkin helpottuu. Sen kivun voi muuttaa ymmärryksesi tai sen alle voi murskaantua, ihmisen oma valinta kumpaa reittiä lähtee kulkemaan.
Minua on työpaikkakiusattu, vainottu ja ahdisteltu. Ja silloin kun oli sosiopaattien havaitsema vaikea aika. Ihmisyen PAHUUS on lähes rajaton. Samat hullut jatkaa puuhiaan. Laskekaa pelkojanne kiusaajat!
Vierailija kirjoitti:
tuskin pääsee. Mummini, 91v, muistaa vieläkin, kuinka koulussa kiusattiin. Muistaa jopa kieusaajiensa nimet, vaikka paljon muuta on unohtunut
Se, että muistaa asioita, ei tarkoita, ettei olisi päässyt niistä yli. Muistiaan ei voi tyhjentää, mutta siihen voi vaikuttaa antaako muistojen määritellä omia ajatuksia vai ei.
Riippuu tosi paljon ihmisen omista selviytymismekanismeista, sekä siitä, miten vakavaa, rajua ja pitkäkestoista kiusaaminen on ollut. Jotkut on selvinneet tosi pahoistakin kiusaamisen aiheuttamista traumoista terapian, ystävien, anteeksiannon ym. avulla. Ja siis huom, anteeksi antaminen ei todellakaan tarkoita, että hyväksyisi teon, vaan se helpottaa omaa elämää, kun ei kanna raskasta kaunaa loppuelämäänsä.
Ei siitä pääse.