Lue keskustelun säännöt.
Hallituksen ehdotus: eroperheissä lapsilisä ja elatusmaksut jaettaisiin puoliksi
27.11.2020 |
Lisäksi lapsi ja eropuoliso otettaisiin huomioon molempien asumistuessa:
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei kyllä ole otettu huomioon lasta joka kärsii tästä. Lapsi ei muutu nimittäin yhtään sen edullisemmaksi kasvattaa vaikka molemmat vanhemmat maksavat toisilleen elareita ja saavat puolikasta lapsilisää.
No mikä on lapselle parasta: vähän pienempi paikka molempien vanhempien luona vai ei ollenkaan tilaa toisen vanhemman luona?
Tuo johtaa vain tilanteeseen jossa lapsella EI OLE tilaa kummankaan vanhemman luona. Onko se sinusta parempi vaihtoehto kuin se että lepsella olisi paikka ja koti edes vähintäänkin sen yhden vanhemman luona?
Mikäli lapsi viettä tasan 50/50 vanhemmilaan, niin onko mielestäsi oikein, että lapsi kuluttaa saman verran vanhempiensa luona asuessaan, mutta vain toinen vanhempi saa tähän rahallista apua?
Jos esim. lapsesi asuisi 50/50 sinun ja exäsi luona niin tämän lisäksi esim. sinä erikseen vielä laittaisit exäsi tilille rahaa! Mikä järki tässä olisi?
Ei varmasti mikään, mikäli etä ostaa omaan kotiinsa lapselle omat koulutarvikkeet, polkupyörät, luistimet, vaatteet, puhelimet ja liittymät ja muut vastaavat ja lisäksi maksaa puolet vakuutusmaksuista, hoitomaksuista, harrastusten vuosimaksuista, iltiksestä, lapsen lemmikin kuluista ja kaikesta muusta. Lapsen elatus kun on aika paljon muutakin kuin asunto ja ruoka.
Miksi etän pitäisi maksaa puolet lemmikin kuluista?
Koska lemmikki on lapselle tärkeä, ja etä kuuluttaa omien sanojensa mukaan lapsen oikeuksia ja hyvinvointia?
Tähän sinun kysymykseesi kiteytyy juuri se ongelma, joka tästä jakamisesta tulee: etä voi halutessaan kiristää lapselta pois kaiken, mikä ei ole aivan elintärkeää.
Miksi lapsen pitäisi saada pitää rakas koiransa? Miksi lapsen pitäisi saada jatkaa tutussa jalkapalloseurassa? Miksi lapsen pitäisi päästä opintomatkalle lukioryhmänsä kanssa? Miksi lapsen pitäisi päästä kielikurssille? Miksi lapsen pitäisi päästä oikomishoitoon yksityiselle hammaslääkärille? Miksi lapsen pitäisi saada käydä kampaajalla? Miksi lapsen pitäisi saada uudet talvikengät? Miksi lapsen pitäisi saada ylipäätään yhtään mitään muuta, kuin vähän ruokaa, pari vaatekertaa ja patja huoneen nurkassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se vuoroviikkosysteemi joillain muka toimii, ja kaikilla on niin kivaa, niin miksi ihmeessä ikinä erositte??
Täh?? No just siks, että yhdessä ei ollut kivaa. Pitäskö kaikilla olla eron jälkeen kurjaa?
Lapset kanssa samaa mieltä, että kivaa on?
No niihän sinä sanoit, että "kaikilla on niin kivaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mun pitäisi antaa puolet lapsilisästä lapsen isän omiin menoihin?
Elareita en saa senttiäkään koska vuoroviikot.Eihän ne lapsen isän omiin menoihin mene, mikäli lapsi on 50/50 isänsä luona niin onhan isällä samat kulut lapsesta kuin sinullakin. Meinaatko, että isän ei tarvitse esim. ostaa lapsellesi ruokaa kun lapsi on isällään?
Isä ei ole ikinä ostanut vaatteita, kenkiä, lääkkeitä tms. Minä ostan kaiken.
Se, että lapsesi isä ei osta mitään ei tarkoita sitä, että kukaan "etä" isä ei haluaisi huolehtia lapsestaan tasavertaisesti, mikäli siihen annettaisiin mahdollisuus!
Aina on ihmisiä jotka eivät toimi kuten yhteyskunta haluaisi!
Eikä osta mitään, kun kokee kaikkien tukien menevän toiselle vanhemmalle. Jos jatkossa vanhempia pidettäisiin tasavertaisina, niin varmasti isätkin enemmän pystyisivät ja haluaisivat osallistua lastensa menoihin.
Ihan sama mitä hallitus päättää, ei kuule vaikuta mitenkään jos isä ei periaatteesta osta mitään ja maksattaa kaiken toisella.
Olen varmaan poikkeus, kun eron jälkeen en halunnut enkä vaatinut mitään exältä. Koska olin eron haluava osapuoli koin, että minun moraalinen ja eettinen vakaumus estää vaatimasta mitään. Ei ositusta, ei mitään.
Keräsin talostamme mukaani vain omat tavarani ja jätin exälle kaiken muun. Ja olen tyytyväinen että toimin noin.
Silti pärjäsin omillani ja selvisin lapsen kanssa, joka on nyt aikuinen. Hyvä omatunto on paras päänalunen- sanotaan.
Olemme olleet väleissä vuosien ajan, mutta aina vaan vähemmän jo syystä, että ex tapasi leskirouvan ,jonka luokse sitten myöhemmin muutti. Kuulema heillä menee hyvin ja sitä toivoinkin, että myös ex saa elämänsä kuntoon.
Ydinperheenä ollessamme isällä oli se sama mahdollisuus hankkia ne kumpparit, talvihanskat ja haalarit ja pyörät ja luistimet. Ei kiinnostanut tuolloin. Maksoin omasta palkastani kaiken tietenkin.
Nyt eron jälkeem kiinnostaa koska halu kontrolloida jatkuu avioeron jälkeenkin. Tuosta tulee yksi tapa kiusata minua jos lapsilisät puoliksi. Ei hanki omallaan mitään. Lapsen puute sattuu vain äitiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tarvitsee ja maksaa muutakin kuin asuminen ja ruoka.
Esim. vaatteet, päivähoitomaksut, harrastukset, vakuutukset, matkakulut, lääkkeet, kengät, polkupyörät parin vuoden välein, sukset jne.
Jos vuoroviikkojako, niin oletuksena nuo jaetaan kahtia. Vaatteiden osalta meillä kummassakin kodissa on vaatteet, mitä lapsi viikon aikana tarvitsee. Mahdollisimman vähän pitäisi olla tarvetta siirtää vaatteita kodista toiseen,
No ei ole kyllä mikään oletus :D Lapseni ovat etäisällään puolet ajasta, mutta isä kustantaa vain lasten ruuan ja asumisen tältä ajalta.
Se on jo aika paljon, kun ajattelee, että sinä saat kaikki tuet lapsista.
Joo, saan sen lapsilisät eli 300 euroa, kun pelkät päivähoitomaksut ovat 500 euroa. En saa elatusmaksuja enkä asumistukea tai muita yhteiskunnan tukia. Kyllä tässä etävanhempi jää rankasti voitolle taloudellisesti.
Kelan maksaman elatustuen varmaan kuitenkin saat? Jos etää ei ole velvoitettu maksamaan elatusapua, se tarkoittaa sitä, että hänellä ei ole varaa maksaa niitä. Jos sinulla taas on päivähoitomaksuja, se tarkoittaa sitä, ettet itse ole mikään köyhä, vaan sinulla on sitten huomattavasti paremmat tulot. Sori, mutta minun on vaikea ymmärtää, miten parempituloinen on taloudellisesti huonommassa asemassa kuin köyhä?
En saa kelan elatustukea. Ei se tipahda automaattisesti lähivanhemman tilille. Emme ole tehneet tapaamis- ja elatussopimusta (joka siihen elatustukeen vaadittaisiin), sillä lasten toisella vanhemmalla on ajoittain mt-ongelmia, jolloin lasten on viisainta olla kokonaan luonani, vaikka lasteni isä ei sitä niinä hetkinä ymmärrä (miehen äiti ja sisko ilmoittavat minulle, kun exäni vointi on huono. Exä kyllä toivuttuaan on itsekin sitä mieltä, että lasten on ollut hyvä olla tautijaksoajan kokonaan luonani).
Olen kyllä onnellinen, että minulla on sekä terveys että kyky elättää lapset yksinkin.
Siis tämä on sinun tulkinta, ettei kannata sopimusta tehdä? Otapas asia esille sosiaalityöntekijän kanssa ja kysy neuvoa tilanteeseen.
Jos on tapaamissopimus, niin lasten isä voi haetuttaa lapset luotani vaikka poliisivoimin, kun lasten sopimuksen mukaan kuuluisi olla hänellä. Ainoa mahdollisuus olisi tehdä tapaamissopimus, jonka mukaan isä ei tapaa lapsia ollenkaan tai vain silloin, kun minä näen sen sopivaksi. Tällaista sopimusta taas lapsen isä ei suostu allekirjoittamaan.
Haasteellisessa tilanteessa on ihan normaalia, ettei lähivanhempi saa edes elatustukea. Yksi tuttavani ei saa elatustukea, koska hänen eksänsä uhkailee vahingoittavansa lapsia, jos tuttavani tekee niin. Tuttavani ei uskalla riskeerata lastensa hyvinvointia elatustuen vuoksi ja poliisi vaan kohottelee olkapäitään ja kehottaa sopimaan riidat eksän kanssa.
Kauheeta tää intersektioonalinen feministi, jota meidän punaviherhallitus harjottaa, siitähän voi olla miehillekkin jotain etuja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroasumista ei tule edistää, sillä se on haitallista lapsen kasvulle. Lapsen etu on se, että hänellä on yksi KOTI. Tällaisilla kikkailuilla yritetään edistää vain sitä, että aikuisilla olisi parempi mieli.
Tämä on köyhien ankea tapa ajatella. Meille parempiosaisille on itsestään selvää, että ihmisellä voi olla ydinperheessäkin kaksi kotia. Esim. meillä oli lapsuudenperheessäni kakkosasunto maalla, ja se tuntui ihan yhtä lailla kodilta kuin kaupunkikoti. Uskoisin, että omat lapseni kokevat myös samalla lailla - meillä siis myös loma-asunto.
Niin ja sun edustaa rikkaiden tapaa ajatella? Meillä on asiat kunnossa, niin muista viis. Miten tuo edistää lasten asiaa?
Sille, joka ihmetteli lasten lääkäri- ym.kuluja: Ei nykylapsissa sen enempää vikaa ole, yhteiskunta on vaan muuttunut aika paljon tässä välissä.
Kun minä olin lapsi, kuljin koulussa collegeasuissa, uusia vaatteita sai jouluna ja syntymäpäivänä. Kenellekään ei tullut mieleenkään kiusata tai jättää pois leikeistä lapsellisten vaatteiden takia, saati soittaa lasua, vaikka lapsella oli tahroja paidassa ja housunpolvet kuluneet. Lisäksi vaatteet valmistettiin materiaaleista, jotka kestävät kulutusta vuosikausia. Koulun yhteydessä oli hammaslääkäri ja oppilaat haettiin tarkastukseen vuosittain, ja siellä putsattiin, fluorattiin ja hoidettiin kaikki. Oikomiset ym. kuuluivat itsestäänselvästi hoitoon jos vaan tarve oli. Lääkäriin pääsi samana päivänä ja lääkärillä oli aikaa tutkia potilas, ei käsketty "laita siihen bepanthenia!". Lapsista ei peritty maksua lääkärissä ja omasta terveyskeskuksesta sai hyvin pitkälti kaiken hoidon mitä tarvitsi, jopa täällä pikkukylässä. Koulun jälkeen lapset olivat kavereilla ja pitkin kyliä, vanhemmille kerrottiin 2 kertaa vuodessa, miten koulu sujuu.
Nykyään hammaslääkäri katsoo kerran 1,5 vuodessa hampaat minuutissa läpi, oikominen on vain ääritapauksissa kunnallisella, ja silloinkin sitä pyritään venyttämään mahdollisimman pitkälle. Aikoja saa vuoden-parin päähän, jos ei ole akuuttia särkyä. Jos on, niin laitetaan nopeasti väliaikainen paikka. Vain yksityisellä saa hoitoa, jos on varaa. Sama juttu lääkärissä. Kaikki toiminta paitsi päivystys on lopetettu paikallisesta, pitää matkustaa keskussairaalaan pitkälle saadakseen mitään hoitoa. Päivystyksen hoitaa suomea puhumaton lääkäri, joka ei tunnu tietävän mistään mitään. Paitsi että lähetettä hän ei mielellään kirjoita keskussairaalaan, vaan otetaan särkylääkettä ja levätään kotona. Päivystysaikoja ei saa, aamulla pitää soittaa tasan klo 8, jotta saa jätettyä soittopyynnön. Vastaanottovirkailija soittaa sitten muutaman tunnin päästä, ja kertoo, että aikoja ei ole ja jos tilanne pahenee, niin illalla voi yrittää mennä keskussairaalan päivystykseen juoppojen sekaan.
Koulussa herää huoli välittömästi, mikäli lapsi ei ole pukeutunut muodikkaisiin vaatteisiin, tai muuten sovi yleiseen kuvaan. Sopiakseen joukkoon lapsella on oltava paitsi tietynlaisia vaatteita, myös älypuhelin, pelejä, harrastuksia jne. Muuten kiusataan ja jää ilman kavereita.
Koulun jälkeen pitää olla paitsi harrastuksia (ohjattuja, ei mitään omaa puuhailua) ja lapsen pitää olla valvottuna koko ajan. Iltis (ja joissakin tapauksissa myös aamis) ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Vanhempien pitää myös osallistua lapsen koulunkäyntiin kasvatuskumppanuuden mukaisesti, eli tarkistaa päivittäin tehtävät, osallistua toimintaan, pitää vanhempainvartteja, keskusteluja (luonnollisestikin työaikana, palkattomalla vapaalla), osallistua, lukea ja kuitata wilmaa ja täytellä sen satamiljoonaa lappua ja raporttia.
Long story short: lapset eivät ole muuttuneet mihinkään, mutta yhteiskunta on monilta osin mennyt ihan hulluksi, ja valitettavasti se kaatuu lasten ja vanhempien niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauheeta tää intersektioonalinen feministi, jota meidän punaviherhallitus harjottaa, siitähän voi olla miehillekkin jotain etuja...
Miehille etuja, että nekin saa juosta alennusmyynneissä haalimassa lapsille tuiki tärkeitä vaatteita, kuten toppahaalareita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroasumista ei tule edistää, sillä se on haitallista lapsen kasvulle. Lapsen etu on se, että hänellä on yksi KOTI. Tällaisilla kikkailuilla yritetään edistää vain sitä, että aikuisilla olisi parempi mieli.
Tämä on köyhien ankea tapa ajatella. Meille parempiosaisille on itsestään selvää, että ihmisellä voi olla ydinperheessäkin kaksi kotia. Esim. meillä oli lapsuudenperheessäni kakkosasunto maalla, ja se tuntui ihan yhtä lailla kodilta kuin kaupunkikoti. Uskoisin, että omat lapseni kokevat myös samalla lailla - meillä siis myös loma-asunto.
Mitä ihmettä selität? Puhut aivan eri asiasta.
Selitän sitä, että ihmisellä todellakin voi olla kaksi kotia. En minä ainakaan ole koskaan kärsinyt siitä. Kumpikin kodeista tuntuu yhtä lailla kodilta. Samalla lailla vuoroviikkolapsilla on kaksi kotia, jotka tuntuvat yhtä lailla kodeilta. En itse näe mitään pohjaa noilla "ihmisellä pitää olla vain yksi koti" -puheilla, koska jokainen, jolla on rakas kesämökki, tietää sen höpöpuheeksi.
Vertaat mökkeilyä vanhempien avioeroon, ja siitä seuraavaan vuoroasumiseen. Selvä. Missä olitkaan töissä?
Kulttuurialalla olen töissä. Miten se tähän liittyy? Enkä verrannut mökkeilyä vuoroasumiseen, vaan otin kantaa siihen, voiko ihmisellä olla kaksi kotia. Miksi tämä tilanne olisi jotenkin erilainen vanhempien eron jälkeen? Yhtä lailla siinä ollaan itselle rakkaiden vanhempien kanssa.
Ja sinä lapsena asuit näissä teidän kahdessa talossanne vuoroviikoin? Toisessa talossa oli isä ja toisessa äiti, ja nämä ei voineet asua yhdessä, joten sinä reissasit vuoroviikoin näiden kahden talon väliä?
Jos et viitsisi nyt. Kirjoitat ihan eri asiasta, kuin erolapsen elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei kyllä ole otettu huomioon lasta joka kärsii tästä. Lapsi ei muutu nimittäin yhtään sen edullisemmaksi kasvattaa vaikka molemmat vanhemmat maksavat toisilleen elareita ja saavat puolikasta lapsilisää.
No mikä on lapselle parasta: vähän pienempi paikka molempien vanhempien luona vai ei ollenkaan tilaa toisen vanhemman luona?
Tuo johtaa vain tilanteeseen jossa lapsella EI OLE tilaa kummankaan vanhemman luona. Onko se sinusta parempi vaihtoehto kuin se että lepsella olisi paikka ja koti edes vähintäänkin sen yhden vanhemman luona?
Mikäli lapsi viettä tasan 50/50 vanhemmilaan, niin onko mielestäsi oikein, että lapsi kuluttaa saman verran vanhempiensa luona asuessaan, mutta vain toinen vanhempi saa tähän rahallista apua?
Jos esim. lapsesi asuisi 50/50 sinun ja exäsi luona niin tämän lisäksi esim. sinä erikseen vielä laittaisit exäsi tilille rahaa! Mikä järki tässä olisi?
Ei varmasti mikään, mikäli etä ostaa omaan kotiinsa lapselle omat koulutarvikkeet, polkupyörät, luistimet, vaatteet, puhelimet ja liittymät ja muut vastaavat ja lisäksi maksaa puolet vakuutusmaksuista, hoitomaksuista, harrastusten vuosimaksuista, iltiksestä, lapsen lemmikin kuluista ja kaikesta muusta. Lapsen elatus kun on aika paljon muutakin kuin asunto ja ruoka.
Miksi etän pitäisi maksaa puolet lemmikin kuluista?
Koska lemmikki on lapselle tärkeä, ja etä kuuluttaa omien sanojensa mukaan lapsen oikeuksia ja hyvinvointia?
Tähän sinun kysymykseesi kiteytyy juuri se ongelma, joka tästä jakamisesta tulee: etä voi halutessaan kiristää lapselta pois kaiken, mikä ei ole aivan elintärkeää.
Miksi lapsen pitäisi saada pitää rakas koiransa? Miksi lapsen pitäisi saada jatkaa tutussa jalkapalloseurassa? Miksi lapsen pitäisi päästä opintomatkalle lukioryhmänsä kanssa? Miksi lapsen pitäisi päästä kielikurssille? Miksi lapsen pitäisi päästä oikomishoitoon yksityiselle hammaslääkärille? Miksi lapsen pitäisi saada käydä kampaajalla? Miksi lapsen pitäisi saada uudet talvikengät? Miksi lapsen pitäisi saada ylipäätään yhtään mitään muuta, kuin vähän ruokaa, pari vaatekertaa ja patja huoneen nurkassa?
Ei vaan mietin vaan sitä, että eikö osa hankinnoista kuitenkin voida katsoa olevan toisen vanhemman omalla päätöksellä hankittuja. Tottakai lemmikki on tärkeä, mutta niin on esim. lomamatkat vanhemman kanssa tai kesämökkeily. Kuitenkaan toisen vanhemman ei tarvitse maksaa myöskään näitä kuluja. Itse katsoisin lemmikin hankkimisen niihin asioihin, joista kumpikin vanhempi voi maksaa tahollaan. Esim. jos toinen ottaa hevosen kokoisen koiran ja toinen jonkun pienen gerbiilin, niin en kuitenkaan sanoisi, että gerbiilin omistajan täytyy maksaa puolet ison koiran kuluista.
Ja käsittääkseni lemmikkien kuluja ei oteta huomioon myöskään lastenvalvojalla tehdyssä elatussopimuksessa, kuten ei muuten esim. lapsen matkavakuutustakaan. Itse rajaisin puoliksi maksettavat asiat niihin, jotka nykyisin laksetaan mukaan vanhempien menoihin lastenvalvojan luona. Näitä ovat elinkustannukset, asuminen, terveydenhuoltomenot, osa vakuutuksista, harrastukset, iltapäiväkerho, yms. Muut menot (kuten lemmikit, matkat, yms) olisivat kummankin vanhemman itse päätettävissä ja maksettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tarvitsee ja maksaa muutakin kuin asuminen ja ruoka.
Esim. vaatteet, päivähoitomaksut, harrastukset, vakuutukset, matkakulut, lääkkeet, kengät, polkupyörät parin vuoden välein, sukset jne.
Jos vuoroviikkojako, niin oletuksena nuo jaetaan kahtia. Vaatteiden osalta meillä kummassakin kodissa on vaatteet, mitä lapsi viikon aikana tarvitsee. Mahdollisimman vähän pitäisi olla tarvetta siirtää vaatteita kodista toiseen,
No ei ole kyllä mikään oletus :D Lapseni ovat etäisällään puolet ajasta, mutta isä kustantaa vain lasten ruuan ja asumisen tältä ajalta.
Se on jo aika paljon, kun ajattelee, että sinä saat kaikki tuet lapsista.
Joo, saan sen lapsilisät eli 300 euroa, kun pelkät päivähoitomaksut ovat 500 euroa. En saa elatusmaksuja enkä asumistukea tai muita yhteiskunnan tukia. Kyllä tässä etävanhempi jää rankasti voitolle taloudellisesti.
Sulla on sitten paremmat tulot, jos isää ei ole määrätty maksamaan elatusmaksuja.
Niin onkin paremmat tulot, kyllähän noista täysistä päivähoitomaksuistakin näkee, että olen hyvätuloinen, mitä yllättävää siinä siis on? Miksi oletat automaattisesti, että sekä etä- että lähivanhempi olisivat jotain tukiloisia, kun yleensä vuoroviikkoasumiseen päätyvät hyvätuloiset?
Se on yllättävää, että sinä vingut parempituloisena isän maksamisista. Kun isä ei maksa elatusmaksuja, niin se kyllä myös kertoo elatuskyvyn eroista vanhemmilla.
En vingu mitään, oikaisen vain luutuneita käsityksiäsi siitä, että lapsen lähivanhempi olisi aina "saamapuolella". Pystyn elättämään lapseni yksinkin.
No jos sinulla ei ole rahasta puutetta niin eikö silloin mielestäsi olisi hyvä, että exäsi saisi osan tuista, että lapsilla olisi myös hänen luonaan ollessaan tarpeeksi kaikkea?
Vai onko se sivuseikka ja haluat vain ilkeänä evätä exältäsi tuet, lapsista viis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei kyllä ole otettu huomioon lasta joka kärsii tästä. Lapsi ei muutu nimittäin yhtään sen edullisemmaksi kasvattaa vaikka molemmat vanhemmat maksavat toisilleen elareita ja saavat puolikasta lapsilisää.
Kerrotko miten lapsi tästä kärsii??? Sama summa rahaa jakaantuu tasaisesti, kuten hoitovastuukin. Eli kaikki hyötyvät, paitsi se lähi, joka on voinut noukkia rusinat pullasta tähän mennessä.
Ensinnäkin, etävanhemman velvollisuuksia ei olla muuttamassa, eli aivan kuten tähänkin saakka, voi etä koska tahansa jättää lapset ottamatta täysin ilman mitään vastuuta tai korvausvelvollisuutta. Vasta, jos etä ei ota lapsia kuukausiin, on mahdollista päästä lastenvalvojalle muuttamaan sopimusta. Ja silloinkin etä voi halutessaan kieltäytyä, jolloin tulee taas lisää kuukausien odotusta, jos tahtoo asiaa lähteä ajamaan oikeudessa.
Toiseksi, mitä ihmeen rusinoita? Elatusmaksut lasketaan lapsen menojen mukaan ja niillä katetaan tasan tarkkaan lapsen elämiseen menevät kulut. Ja mitä tarkoitat sillä, että kaikki hyötyvät, paitsi lähi? Jos lähivanhemman tulot tippuvat, siitä kärsivät sekä lähi että lapsi. Eli toisinsanoen ainoastaan etävanhempi hyötyy tuosta, kun taas lähi ja lapsi joutuvat kärsimään.
Kenen etua tässä nyt oltiinkaan ajamassa?
Miksi sinä käytät koko ajan termiä ETÄ -vanhempi? Nyt on kyse siitä, että molemmat ovat lähivanhempia 50/50. Silloin molemmat vastuussa kaikesta tasapuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se vuoroviikkosysteemi joillain muka toimii, ja kaikilla on niin kivaa, niin miksi ihmeessä ikinä erositte??
Koska parisuhde oli päättynyt ja yhdessä asuminen ei sujunut enää.
Rakkauden huuma ei kestä ikuisuuksiin. Ei sen uudenkaan kanssa. Jos tätä ei voi hyväksyä, niin saa aika monta kertaa vaihtaa. Parisuhde muuttaa muotoaan matkan varrella.
En puhunut ensihuuman loppumisesta. Olimme yhdessä yli 16 vuotta. Puhuin parisuhteen päättymisestä ja siitä, että yhdessä asuminen ei sujunut enää. Tämä on ihan eri asia.
En tiedä, mistä "uudesta" puhut, mutta itse en ainakaan aio muuttaa enää yhteen kenenkään kanssa. Jos seurustelenkin, niin se tapahtuu erillään asuen ja ei-niin-tiiviisti, koska en halua uusperhekuvioita enkä muutenkaan sekoittaa lasteni elämään uusia aikuisia. Eroon ei liittynyt kolmansia osapuolia.
Vaaditaanko tosiaan tähän Kelan maksamaan elatustukeen joku tapaamis- ja elatussopimus vanhempien välillä?
No miten sitten tehdään niitten lasten kohdalla, joiden isää ei tiedetä? On niitä sellaisiakin, kas kun mun lähipiirissä oli tapaus, missä lapsi oli ns. ulkomaan tuliainen. Isä jäi täysin tuntemattomaksi. Kyllä tämä yh-äiti sai jonkun elatustuen, en nyt voi muistaa enkä taida tietääkään, mistä se maksettiin, mutta kyllä jokin yhteiskunnan tuli siihen tuli, kyllä me siitä hänen kanssaan puhuttiin. Lapsi on nyt jo aikaihminen, joten onhan tästä jo aikaa.
Minun ymmärtääkseni Kela maksaa aina silloin, kun etävanhempi ei maksa. Kela sitten perii maksun myöhemmin tältä etältä. Mutta olenko väärässä?
Vierailija kirjoitti:
Sille, joka ihmetteli lasten lääkäri- ym.kuluja: Ei nykylapsissa sen enempää vikaa ole, yhteiskunta on vaan muuttunut aika paljon tässä välissä.
Kun minä olin lapsi, kuljin koulussa collegeasuissa, uusia vaatteita sai jouluna ja syntymäpäivänä. Kenellekään ei tullut mieleenkään kiusata tai jättää pois leikeistä lapsellisten vaatteiden takia, saati soittaa lasua, vaikka lapsella oli tahroja paidassa ja housunpolvet kuluneet. Lisäksi vaatteet valmistettiin materiaaleista, jotka kestävät kulutusta vuosikausia. Koulun yhteydessä oli hammaslääkäri ja oppilaat haettiin tarkastukseen vuosittain, ja siellä putsattiin, fluorattiin ja hoidettiin kaikki. Oikomiset ym. kuuluivat itsestäänselvästi hoitoon jos vaan tarve oli. Lääkäriin pääsi samana päivänä ja lääkärillä oli aikaa tutkia potilas, ei käsketty "laita siihen bepanthenia!". Lapsista ei peritty maksua lääkärissä ja omasta terveyskeskuksesta sai hyvin pitkälti kaiken hoidon mitä tarvitsi, jopa täällä pikkukylässä. Koulun jälkeen lapset olivat kavereilla ja pitkin kyliä, vanhemmille kerrottiin 2 kertaa vuodessa, miten koulu sujuu.
Nykyään hammaslääkäri katsoo kerran 1,5 vuodessa hampaat minuutissa läpi, oikominen on vain ääritapauksissa kunnallisella, ja silloinkin sitä pyritään venyttämään mahdollisimman pitkälle. Aikoja saa vuoden-parin päähän, jos ei ole akuuttia särkyä. Jos on, niin laitetaan nopeasti väliaikainen paikka. Vain yksityisellä saa hoitoa, jos on varaa. Sama juttu lääkärissä. Kaikki toiminta paitsi päivystys on lopetettu paikallisesta, pitää matkustaa keskussairaalaan pitkälle saadakseen mitään hoitoa. Päivystyksen hoitaa suomea puhumaton lääkäri, joka ei tunnu tietävän mistään mitään. Paitsi että lähetettä hän ei mielellään kirjoita keskussairaalaan, vaan otetaan särkylääkettä ja levätään kotona. Päivystysaikoja ei saa, aamulla pitää soittaa tasan klo 8, jotta saa jätettyä soittopyynnön. Vastaanottovirkailija soittaa sitten muutaman tunnin päästä, ja kertoo, että aikoja ei ole ja jos tilanne pahenee, niin illalla voi yrittää mennä keskussairaalan päivystykseen juoppojen sekaan.
Koulussa herää huoli välittömästi, mikäli lapsi ei ole pukeutunut muodikkaisiin vaatteisiin, tai muuten sovi yleiseen kuvaan. Sopiakseen joukkoon lapsella on oltava paitsi tietynlaisia vaatteita, myös älypuhelin, pelejä, harrastuksia jne. Muuten kiusataan ja jää ilman kavereita.
Koulun jälkeen pitää olla paitsi harrastuksia (ohjattuja, ei mitään omaa puuhailua) ja lapsen pitää olla valvottuna koko ajan. Iltis (ja joissakin tapauksissa myös aamis) ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Vanhempien pitää myös osallistua lapsen koulunkäyntiin kasvatuskumppanuuden mukaisesti, eli tarkistaa päivittäin tehtävät, osallistua toimintaan, pitää vanhempainvartteja, keskusteluja (luonnollisestikin työaikana, palkattomalla vapaalla), osallistua, lukea ja kuitata wilmaa ja täytellä sen satamiljoonaa lappua ja raporttia.
Long story short: lapset eivät ole muuttuneet mihinkään, mutta yhteiskunta on monilta osin mennyt ihan hulluksi, ja valitettavasti se kaatuu lasten ja vanhempien niskaan.
Missä oikein asut? Minä asun Helsingissä keskiluokkaisella alueella. Vanhempi lapsi kulkee H&M-vaatteissa, nuoremmalle on ostettu vaatteet pääasiassa Prismasta, Tokmannilta ja kirppikseltä. Lastensuojeluilmoituksia ei ole koulusta tullut, vaikka lapsilla ei merkkivaatteita ole. Toisaalta edes esiteini ei ole merkkivaatteita halunnutkaan. Päiväkotiaikana lapsilla oli kirppikseltä ostetut vaatteet, mutta lasu-ilmoituksia ei tehty silloinkaan.
Omat lapseni ovat kyllä saaneet hammaslääköäriaikoja kohtuullisella ajalla, jopa koronakeväänä sain kiireellisen ajan lapsen hampaan hoitamiseen. Samoin terveyskeskus on toiminut todella hyvin lasten kohdalla. Joskus soitin vasta iltapäivällä, jolloin lääkäriaikoja ei enää ollut, mutta sain ajan hoitajalle, ja lääkäri tuli sinne tsekkaamaan tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Lasteni isä ei lapsia tapaa eikä osta mitään, ja minä en enää jaksa jatkuvaa hakurumbaa elatusavun haussa, kun isän tulot muuttuu jatkuvasti. Se saatava summa on naurettavan pieni. Sitten pitäisi puolet lapsilisästä antaa isälle uuden lain mukaan? Varmaan otettaisiin pois yh - korotuskin. Se kai taustalla onkin. Saadaan otettua se yh - korotus pois, kun vanhemmista tehdään muka tasavertaisia huoltajia.
Mikä tässä on nyt niin vaikea ymmärtää?
Tämä ei koskisi sinua kun teillähän lapsi ei asu molempien luono 50/50! Ei sinulta kukaan ole viemässä mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vaaditaanko tosiaan tähän Kelan maksamaan elatustukeen joku tapaamis- ja elatussopimus vanhempien välillä?
No miten sitten tehdään niitten lasten kohdalla, joiden isää ei tiedetä? On niitä sellaisiakin, kas kun mun lähipiirissä oli tapaus, missä lapsi oli ns. ulkomaan tuliainen. Isä jäi täysin tuntemattomaksi. Kyllä tämä yh-äiti sai jonkun elatustuen, en nyt voi muistaa enkä taida tietääkään, mistä se maksettiin, mutta kyllä jokin yhteiskunnan tuli siihen tuli, kyllä me siitä hänen kanssaan puhuttiin. Lapsi on nyt jo aikaihminen, joten onhan tästä jo aikaa.
Minun ymmärtääkseni Kela maksaa aina silloin, kun etävanhempi ei maksa. Kela sitten perii maksun myöhemmin tältä etältä. Mutta olenko väärässä?
Jos isä ei ole tiedossa, silloin lastenvalvojalla tehdään asiasta jokin paperi Kelaa varten ja Kela maksaa elatustuen yksinhuoltajalle.
Eikä osta mitään, kun kokee kaikkien tukien menevän toiselle vanhemmalle. Jos jatkossa vanhempia pidettäisiin tasavertaisina, niin varmasti isätkin enemmän pystyisivät ja haluaisivat osallistua lastensa menoihin.