Onko ”tavallista” että nelikymppisen molemmat vanhemmat on kuolleet?
Kysymys vähän hassu, mutta mietin onko normaalin kuuloista jos sanon kyselijöille että vanhempani ovat kuolleet? Mulla hankala tilanne, toimen vanhempi on julma, vaarallinen narsisti/psyko ja toinen muuten ilkeä, aivan mahdotonta olla tekemisissä ja lapsia ei voi viedä ollenkaan käymään turvallisuussyistä.
Moni kyselee usein että oletko lomalla menossa vanhemmille, käykö lapset mummolassa, oletteko isovanhemmilla joulua jne. Olen alkanut miettimään että helpoin olisi valehdell. Onko tuo valhe joka kuulostaa epäuskottavalta?
Kommentit (100)
"Mulla hankala tilanne, toimen vanhempi on julma, vaarallinen narsisti/psyko ja toinen muuten ilkeä"
Periytyykö nää ominaisuudet?
Mä ihmettelen näitä kysymyksiä, ei multa puolitutut kysy näin henkilökohtaisia asioita. Ja tollasiin voisi vastata, että ei nyt olla menossa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hyvinkin monella alle 40-vuotiaalla molemmat vanhemmat ovat jo kuolleet. Ja vielä yleisempää on se että toinen vanhemmista on kuollut.
Mutta onko tarvetta valehdella? Voi vaan sanoa, että ei mennä, pysytellään kotona/mennään muualle. Jos ei sitä todellista syytä halua kertoa.
Ketjussa moneen kertaan tullut ilmi että se toinen osapuoli ei jätä asiaa tähän. Ei todellakaan. Saman kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsilla isovanhempia isän puolelta? Voithan aina puhua heistä.
Minusta valehtelu on jotenkin julmaa, vaikka en tiedä miksi. Jos en voisi kääntää keskustelua toisiin isovanhempiin, niin sanoisin joko lyhyesti, että eivät mene, olemme kotona tai jos aletaan jankkaamaan, että miksi niin sanoisin suoraan, ettei olla oltu missään tekemisissä x vuoteen. Jos joku alkaa tuosta jankkaamaan niin se on hänen ongelmansa.
Ei ole isovanhempia isän puolelta kuin ehkä teoriassa. On juoppo muori joka vipeltää ties missä eikä pidä yhteyttä, sitten uusiin naisiin mennyt ukki joka soittaa silloin tällöin mutta ei juuri halua nähdä tai tavata, on uuden vainon lumoissa. Ehkä mun pitää sitten vaan kuitata jotenkin kyselyt puhumalla vain miehen isästä, että on yksi ukki lapsilla jonka luona kerta vuoteen piipahdetaan. Ap
Luulisi, että tuo ukki rauhottaisi ainakin joitain kyselijöitä. Isoisät ovat ehkä myös siinä mielessä helpompia, että heidän harvemmin oletetaan hoitavan lapsia lomilla toisin kuin isoäitien.
Vierailija kirjoitti:
"Mulla hankala tilanne, toimen vanhempi on julma, vaarallinen narsisti/psyko ja toinen muuten ilkeä"
Periytyykö nää ominaisuudet?
Mä ihmettelen näitä kysymyksiä, ei multa puolitutut kysy näin henkilökohtaisia asioita. Ja tollasiin voisi vastata, että ei nyt olla menossa.
Ai että kun tuli lämmin joulumieli kun syytät ap:ta psykoksi. Vaikeita kokenut ihminen kaipaa juuri tätä! Että haukutaan lisää.
Tiedoksi. Nuo eivät periydy vaan ovat varhaislapsuuden taphtumien seurausta.
Jospa kuitenkin sanoisit, että korona-aikaan vältät käyntiä? "Vanhempani ovat huonossa kunnossa." Jos haluat valehdella, etkö voi välillä väittää käyneesi vanhemmillasi?
Kuolemien väittäminen saa sinut kuulostamaan sosiopaattiselta. "Isä on nykyään niin hankala" on toki parempi kuin väite "vanhempani ovat kuolleet". Vähän järkeä.
Tuo isovanhemmista tivaaminen on totisinta totta jos sulla on lapsia. Niin vahvassa on myytti siitä että isovanhempien kanssa ollaan läheisiä, vietetään aikaa, kaikki juhlapyhät, lomilla nähdään jne. Kaikki kyselee jatkuvasti, perhekerhossa, leikkipuistossa, töissä. Kysellään siksi kun se on normaalia ja oletusarvoista, ja kun itsellä on joka asiassa isovanhemmat mukana niin tottakai luullaan että kaikilla muillakin lapsiperheillä on.
Muakin ärsyttää helkatisti tuo kysely ja tivaaminen. Meillä välinpitämättömät isovanhemmat, ei vaaralliset, muta täysin piittaamattomat. Koen huonoutta ja häpeää kun näissä keskusteluissa on sitten pakko puhua ja kertoa että esim ei, emme tapaa, ei, isovanhemmat ei koskaan hoida, ei, lapsilla ei ole mummolaa /jne jne
Vierailija kirjoitti:
Jospa kuitenkin sanoisit, että korona-aikaan vältät käyntiä? "Vanhempani ovat huonossa kunnossa." Jos haluat valehdella, etkö voi välillä väittää käyneesi vanhemmillasi?
Kuolemien väittäminen saa sinut kuulostamaan sosiopaattiselta. "Isä on nykyään niin hankala" on toki parempi kuin väite "vanhempani ovat kuolleet". Vähän järkeä.
Korona-aika ei ratkaise asiaa kuin hetkeksi. Ymmärräthän että seuraavat 20 vuottakin pitää selitellä. Korona ei oikein toimi koko aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Jospa kuitenkin sanoisit, että korona-aikaan vältät käyntiä? "Vanhempani ovat huonossa kunnossa." Jos haluat valehdella, etkö voi välillä väittää käyneesi vanhemmillasi?
Kuolemien väittäminen saa sinut kuulostamaan sosiopaattiselta. "Isä on nykyään niin hankala" on toki parempi kuin väite "vanhempani ovat kuolleet". Vähän järkeä.
Niin, en tutuille tietenkään ole koskaan miettinyt valehtelemista vaan uusille tuttavuuksille, puolituntemattomille, leikkipuiston äideille jne. Sellaisille jotka ei mua kummemmin tunne eikä tilannetta voi tarkistaa. Ja sellaisille joille en jaksa/halua selitellä oikeaa asian laitaa. Ap
Onhan se mahdollista, muttei kovin tavallista. En lähtisi valehtelemaan, koska en ymmärrä, miksi pitäisi selitellä kenellekään menemisiään ja perhesuhteitaan. Me ei olla nähty anoppia kahteen ja puoleen vuoteen, eikä sitä ole ihmetellyt kukaan muu kuin mun omat vanhemmat. Ei ole tarvinnut selitellä kenellekään muulle.
Tilanteessasi voisin kyllä esimerkiksi sanoa että "lapsilla ei ole isovanhempia, joiden luokse mennä". Tämähän ei ole valehtelua. Lapsilla ei ole sellaisia isovanhempia, joiden luokse voisivat mennä. Toisenlaiset isovanhemmat kyllä on. En usko että kukaan tuosta ryhtyy tarkempia kyselemään, todennäköisesti kyllä olettaa että ovat kuolleet, mutta se on heidän oletus sitten, ei valehtelua.
Minä sanoisin että ovat huonossa kunnossa tai että asuvat kaukana. Jos on joku jota tapaatte kerran viiteen vuoteen niin mainitse hänestä jotain. Minun ikäni alkoi nelosella kun oli jo isä ja äiti kuollut. En jaksa ihmisiä jotka jauhaa näitä isovanhempijuttuja. Minun lapseni oli alle 10 v kun oli jo 3/4 isovanhemmista haudassa ja se yksi elossa oleva asuu kaukana eikä pidä mitään yhteyttä. Hautajaiset varmaan jossain vaiheessa sielläkin sitten kun hänestä aika jättää.
Ihmiset on välillä todella moukkia inttäessään ja tivatessaan ja vaatiessaan perusteluja. Ikäänkuin asia heille kuuluisi. Suomessa on paljon sellaista pahansuopaa uteliaisuutta - ei niitä tarkennuksia tivata siksi että asia aidosti ja myötätuntoisesti kiinnostaa, vaan siksi että pääsisi arvostelemaan ja kokemaan mielessään ”ylemmyyttä” kun toisella on asiat huonosti.
Tämä pätee muihinkin elämän ongelmiin kuin hulluihin vanhempiin. Vaikka avioero, yrityskonkurssi, sairaus, onnettomuus.
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoisin että ovat huonossa kunnossa tai että asuvat kaukana. Jos on joku jota tapaatte kerran viiteen vuoteen niin mainitse hänestä jotain. Minun ikäni alkoi nelosella kun oli jo isä ja äiti kuollut. En jaksa ihmisiä jotka jauhaa näitä isovanhempijuttuja. Minun lapseni oli alle 10 v kun oli jo 3/4 isovanhemmista haudassa ja se yksi elossa oleva asuu kaukana eikä pidä mitään yhteyttä. Hautajaiset varmaan jossain vaiheessa sielläkin sitten kun hänestä aika jättää.
Lohduttavaa että joku muukin tunnistaa tän isovanhempi-kohkaamisen ja jatkuvat utelut siitä oletteko isovanhemmilla/lähteekö isovanhemmat mukaan/onko lapset hoidossa/auttaako isovanhemmat/tuleeko isovanhemmat teille/jne. Olen s*atana uupunut tähän jankuttamiseen. T. Se toinen joka kokee isovanhempiterrorismia
Valehtelussa on se huono puoli, että siitä jää todennäköisesti jossain vaiheessa kiinni. Parempi on yleensä vain ohittaa asia jotenkin muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kuitenkin sanoisit, että korona-aikaan vältät käyntiä? "Vanhempani ovat huonossa kunnossa." Jos haluat valehdella, etkö voi välillä väittää käyneesi vanhemmillasi?
Kuolemien väittäminen saa sinut kuulostamaan sosiopaattiselta. "Isä on nykyään niin hankala" on toki parempi kuin väite "vanhempani ovat kuolleet". Vähän järkeä.
Niin, en tutuille tietenkään ole koskaan miettinyt valehtelemista vaan uusille tuttavuuksille, puolituntemattomille, leikkipuiston äideille jne. Sellaisille jotka ei mua kummemmin tunne eikä tilannetta voi tarkistaa. Ja sellaisille joille en jaksa/halua selitellä oikeaa asian laitaa. Ap
"Vanhempani ovat huonossa kunnossa." "Käymme sukuloimassa miehen sukulaisilla." Piste. Mille uusille tuttavuuksille muka joudut selittelemään samaa vuosikymmenten ajan? Kai ajan myötä muuttuvat tutuiksi?
Entä jos vanhempasi oikeasti kuolevat ja alat oireilemaan, miten selität asian? Väitätkö "muistelen vuosikymmenen takaista vanhempieni kuolemaa", vaikka kuolivat viikko sitten?
Vierailija kirjoitti:
Valehtelussa on se huono puoli, että siitä jää todennäköisesti jossain vaiheessa kiinni. Parempi on yleensä vain ohittaa asia jotenkin muuten.
No miten muka jää kiinni jos tuntemattomalle puistoäidille tai työkaverille sanoo noin. Ihanko ne tulee tarkistamaan? Mä ainakin valehtelisin, noin paskat vanhemmat ansaitsee olla ”kuolleet”, siinä ei ole tippakaan sosiopattia jos noin sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa kuitenkin sanoisit, että korona-aikaan vältät käyntiä? "Vanhempani ovat huonossa kunnossa." Jos haluat valehdella, etkö voi välillä väittää käyneesi vanhemmillasi?
Kuolemien väittäminen saa sinut kuulostamaan sosiopaattiselta. "Isä on nykyään niin hankala" on toki parempi kuin väite "vanhempani ovat kuolleet". Vähän järkeä.
Niin, en tutuille tietenkään ole koskaan miettinyt valehtelemista vaan uusille tuttavuuksille, puolituntemattomille, leikkipuiston äideille jne. Sellaisille jotka ei mua kummemmin tunne eikä tilannetta voi tarkistaa. Ja sellaisille joille en jaksa/halua selitellä oikeaa asian laitaa. Ap
"Vanhempani ovat huonossa kunnossa." "Käymme sukuloimassa miehen sukulaisilla." Piste. Mille uusille tuttavuuksille muka joudut selittelemään samaa vuosikymmenten ajan? Kai ajan myötä muuttuvat tutuiksi?
Entä jos vanhempasi oikeasti kuolevat ja alat oireilemaan, miten selität asian? Väitätkö "muistelen vuosikymmenen takaista vanhempieni kuolemaa", vaikka kuolivat viikko sitten?
Vanhempieni kuolemaa aikaan tulen ”oireilemaan” ilolla ja helpotuksella. Sen verran hirviöitä ovat olleet. Ap
Taas kerran sivusta seuranneena sanoisin, että hyvät/rakastavat vanhemmat elämän lottoarvonnassa saaneet eivät yhtään ymmärrä millaista on, kun arvonnan lopputulos onkin huono.
Tuollaisen asian selittely uudestaan ja uudestaan on kuin kääntäisi veistä avohaavassa jatkuvasti. Vaikka kuuloistaisi miten ilkeältä ja tylyltä niin on oikeasti helpottavaa sanoa vaan että vanhempia ei ole. Se ei ole edes valhe. Vaan totta. Eihän niitä ole koskaan ollutkaan.
Roskasakilla kuolee vanhemmat nuorina.
Toisaalta roskasakin lapset on usein muita kovempia ja menestyvät paremmin elämässään, koska on niin kovat lähtökohdat.
"Emme ole menossa" ja vaihdat puheenaiheen. Jos kysely jatkuu, niin sanot ettet keskustele syistä ja se siitä.
Kyllä hyvinkin monella alle 40-vuotiaalla molemmat vanhemmat ovat jo kuolleet. Ja vielä yleisempää on se että toinen vanhemmista on kuollut.
Mutta onko tarvetta valehdella? Voi vaan sanoa, että ei mennä, pysytellään kotona/mennään muualle. Jos ei sitä todellista syytä halua kertoa.