Lue keskustelun säännöt.
Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?
Omalla kohdallani hyödyttömin oli ehkä se, kun kotitaloustunnilla opeteltiin, miten sisäelimistä (siis muistakin kuin maksasta) tehdään ruokaa. Ikinä ei ole tullut mieleenkään valmistaa kieltä tai sydäntä ruoaksi.
Myös kemialliset merkit ovat jääneet hyvin vähälle käytölle.
Kommentit (467)
Olen hyötynyt lyhennelistasta tosi paljon sekä työssäni että siivilielämässä Raamattua lukiessa! Kannatti opetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fysiikan laskut oli turhia, enkä ole derivoinutkaan sitten lukiosta päästyä. Äidinkielestä, historiasta ja kielistä taas on ollut iloa.
Ketju, jossa tyhmyydestä iloitaan. Wau!
Historian oppitunnilta Ranskan vallankumous 1789. Boooooring
Ei paljon koulussa mikään napannut, kuin historia. Liikaa tavaraa. Liian pitkä koulutusputki. Opetustehtävissä olin edelleen tätä mieltä. Toisaalta minne lapset laitettaisiin kuin kouluun. Kehitysmaissa usein vaihtoehtoisesti tuottavaan työhön. Tai sekä että - ja kellon ympäri päivien pituus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki erilaiset asiat auttavat meitä muovaamaan aivojamme ja ajattelukykyämme. Opimme oppimaan. Opimme ratkomaan ongelmia. Opimme pitkäjännitteisyyttä ja kärsivällisyyttä.
Ellemme menisi tuon myllyn läpi, olisimme kehitysmaa. Sellaisia ihmisiä mitä tänne tulee muualta. Sillä tietotasolla ei pyöritetä yhteiskuntaa ja näin hyvää maata kuin Suomi on. Perssuillekin tiedoksi kun he innostuvat tällaisesta "koulu on turhaa" -mantrasta.
Tämä!!!
Kansaa voidaan hallita tarjoamalla heille vain rajallinen määrä sivistystä ja kykyä ajatella itse. Olemme onnekkaita, että Suomessa on demokratia ja kansalle halutaan tarjota sivistys, jotta heillä olisi kyky ajatella, ymmärtää asioita suuremmassa kontekstissa ja siten pystyä tekemään itse päätökset elämänsä päätökset.
Erinomainen esimerkki on Trevor Noahin kirjassa "Laiton lapsi". Trevor syntyi 1984 apartheidin ollessa vielä vallalla Etelä-Afrikassa mustan äidin ja valkoisen sveitsiläisisän lapseksi. Siihen aikaan siitä olisi kiinni jäädessään joutunut vankilaan. Trevor kävi sekä mustien, että myöhemmin valkoisten koulua ja näki miten mustien koulussa mustat opetettiin juuri-ja-juuri lukemaan ja laskuja tasoa Suomen 1-2 luokat.
Lisäksi oppiaineina oli mm. maanviljelystä. Valkoisten koulussa olikin jo ihan toinen mentaliteetti...
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsi.
Itsekin pidin tuota turhana aikoinaan. Kun jäin eläkkeelle ja olin kuitenkin kirjoittanut ällän ruotsinkielestä, ajattelin huvikseni sitä ruveta elvyttämään, vaikka en täällä pohjoisessa oikeastaan koskaan ruotsinkieltä tarvitse.
Nyt jo luen sujuvasti ruotsalaisia lehtiä ja katson telkkarista ruotsinkielisiä ohjelmia ilman tekstitystä.
En olisi kyllä uskonut kun aikoinaan sitä kouluruotsia vähän väkisin pänttäsin.
Kaikenlainen,, myös turhaksi koetun opiskelu saa aivosolut liikkeelle ja lisää kykyä yhdistellä asioita poikkitieteellisesti, jos on mahdollisimman monesta asiasta edes alkeet hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostavaa. Vaikka opetuksen taso ja painotukset ovat varmasti vaihdelleet koulujen ja opettajien kesken, niin kiinnostavaa, että uskonto on saanut niin paljon negatiiivisa kommentteja.
Varmasti elämänkatsomustieto on uskontoa parempi vaihtoehto, mutta ainakin omana aikanani uskonto oli oppiaineista nimenomaan se, joka kehitti omaa-ajatelua, kriittisyyttä, kokonaisuuksien hahmotuskykyä jne. Vaikka se osaltaan alakoulun alemmilla luokilla oli myös ulkoaopettelua jne. Kuitenkin uskonto tarjosi alustan myös omille näkemyksille ja niiden perusteluille.
Vrt. Historia taas keskittyi vuosilukujen ulkoa opetteluun ja oli sotakeskeistä, vain hyvin vähäisellä tilanteiden taustoituksella.
Vaikea ottaa kantaa mikä on turhaa opetusta, mutta meidänkin koulujärjestelmässämme on ja on aina ollut ongelmansa, opetettavat aineet ja niiden sisällöt vain yhtenä osana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musiikintunnit tuntuivat turhilta, koska olin ja olen erittäin epämusikaalinen enkä yrityksestä huolimatta oppinut soittamaan mitään soitinta tai laulamaan edes siedettävästi.
Tavallaan sama. Lähinnä tuo johtui kyllä opetuksen sisällöstä. Miksi ihmeessä pitää opetella soittamista maailman hirveimmällä soittimella? Suorastaan rakastan musiikkia. Siis sen kuuntelua. Musiikkitunneilla olisi voinut olla enemmän vaikka maailman musiikin kuuntelua, levyraateja, eri genrejä jne. Eikä sitä saatanan nokkahuilua.
Ajattelin koulussa, ettei nokkahuilun soitosta ole mitään iloa ikinä. Sitten kuitenkin keksinkin parikymppisenä alkaa soittaa rokkia nokkahuilulla ja olihan se ihan hauskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saksaa en ole koskaan tarvinnut, ranskaakin todella vähän.
Molemmat valinnaisaineita, miksi valitsit, jos et ole matkustellut?
Ruotsi. Kunnes sitten 23 - vuotiaana muutin ruotsiin muutamaksi vuodeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin kielen pakko opiskeleminen. Olen liki kolmekymppinen, enkä ole kertaakaan, edes työelämässä tarvinnut ruotsin kieltä, mutta englantia sitäkin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on tietysti yksilökohtaista, mutta käsitöitä, fysiikkaa tai kemiaa en ole tarvinnut ikinä mihinkään.
Jos ajattelinkin, niin jo seuraavana ajatuksena sitten sen, että pirustako minä koululainen tiedän mitä eleämässä vielä eteen tulee ja mistä silloin on hyötyä ja mistä ei. Aika erikoinen olisi myös ajatus, että opetusta antavalla olisi ollut selkeä ja täysin tarkka kuva siitä mikä tieto ja taito minun olisi hyvä oppia ja mikä ei ajatellen tulevaisuuteni tarpeita. Alla olikin siksi toki jo aikoja sitten tehty oivallus, ettei koulussa ja luokassa opeteta pelkästään minulle rääälöityjä asioita minun tulevaisuuteni ideaalia ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No historian opiskelua ihmettelin. Että miksi näitä asioita pitää opetella ulkoa. Enkä ole koskaan niitä tietoja tarvinnut.
Kun opiskelee historiaa, on helpompi ymmärtää sitä, miksi asiat ovat nykyään sellaisia kuin ne ovat, siis minkä takia ne ovat kehittyneet sellaisiksi. Monet aatesuuntaukset ja tapahtumat ovat myös ihan samanlaisia kuin menneisyydestä, ja menneisyyden tapahtumista voi oppia, kun suhtautuu tämän päivän tapahtumiin.
Kyllä. Historia on yksi tärkeimmistä. Tarkkojen vuosilukujen tankkaaminen on kyllä yleensä tarpeetonta, kunhan muista suunnilleen milloin mikäkin olellinen asia tapahtui ja mikä oli tärkeiden tapahtumien järjestys ja syy-seuraussuhteet.
73v jouduin puna fasisti opettajan luokalle hän toi joka asiassa neuvosto liiton ihanuutta esiin. sitten keski koulu joka oli perus koulu myllerryksessä täyttä huu haata opettajat aivan pihalla. lopetin heti kun täytin 16v oli hyvä päätös. tuusulan kansan opistossa suorritin keski koulun 6kk . 8.5 keski arvolla
Oli paljon asioita jotka ei kiinnostanu eikä niitä tarvinnu mutta kyllä ne oli ihan syytä opetella että ajatusmaailma avartuu edes jotenkin.
Aika monelta tuntuu menneen täysin ohi se, että kysymys oli leikkimielinen.
Perusasioiden rutiininomainen hallinta, automatisointi, vapauttaa aivokapasiteettia luovuutta vaativien asioiden tekemiseen ja suurempien kokonaisuuksien hahmottamiseen. Siksi kertotauluja edelleen opetellaan ulkoa.