Facebook dating - kuulosti hyvältä, mutta...

Mä en kyllä uskalla enää puhua yhdellekään 31-vuotiaalle miehelle. Yksin on varmaan parempi kaikille. N26

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Status quo tuskin pysyy loputtomiin samana ja tuskin miehet kovin nopeasti unohtaa tätä naisten aikakautta. Kannattaisi tosiaan aina miettiä myös omaa napaa pidemmälle.

Siis minun pitäisi nyt ryhtyä väkisin suhteeseen jonkun miehen kanssa, joka ei kiinnosta yhtään, jotta tulevaisuudessa... (jatka tähän, koska multa katkesi tämä ajatusketju nyt ihan täysin. Eli mitä sitten tapahtuu?)

Tulee oikeesti Handmaid's Tale -yhteiskunta? Myös Suomeen?

Vierailija kirjoitti:

Kerrataanpa nyt.

Naisten mukaan 80% miehistä on surkeita.

Silti naisten mukaan naisilla on hulppeat valinnanmahdollisuudet.

Miten tämä on mahdollista???

Olethan ymmärtänyt ettei 500 Tinder-tykkäystä tarkoita 500 miestä jotka jonottavat monogaamiseen parisuhteeseen juuri sinun kanssasi?

En ole koskaan ollut tinderissä enkä ole halunnut parisuhdetta.

Miksi minun pitäisi ryhtyä parisuhteeseen miehen kanssa, josta en ole kiinnostunut? Tai ylipäänsä parisuhteeseen?

Miksi sinä haluat parisuhteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen järkevä ihminen tarkastelee ja on valmis karsimaan omista kriteereistään jos haluaa parisuhteen. Naisilla on tällä hetkellä niin hulppeat oltavat pariutumisrintamalla, että unohtavat tämän vanhan lainalaisuuden.

- ohis

Eli koska meillä naisilla on hulppeat valinnanmahdollisuudet jo nyt, niin meidän pitäisi vielä alentaa rimaa... eh...?

Kerrataanpa nyt.

Naisten mukaan 80% miehistä on surkeita.

Silti naisten mukaan naisilla on hulppeat valinnanmahdollisuudet.

Miten tämä on mahdollista???

Olethan ymmärtänyt ettei 500 Tinder-tykkäystä tarkoita 500 miestä jotka jonottavat monogaamiseen parisuhteeseen juuri sinun kanssasi?

Yhtä suuri mysteeri on se kuinka naisilla on hulppeat valinnanmahdollisuudet, mutta silti valitetaan kuinka miehet vaativat liikoja ja Tinder-miehet ovat sikoja.

Eihän se nyt niin voi olla. Jos kerran naisilla on mistä valita niin ei joku pitkä, komea, menestynyt ja huoliteltu mies voi alkaa vaatimaan hoikkuutta, hyvää takapuolta, nättiä naamaa tai laitettua olemusta. Eikä silloin ole varaa sikailla, vaan mies on heti valmis parisuhteeseen kun tilaisuus koittaa.

Ihan kuin naisilla olisi varaa valita, ja sitten ei olisikaan.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin on tullut noissa nettideiteissä niin monta urpoa vastaan, että ei sit jaksa enää vastata oikein kenelläkään! Siis aluksi ovat vaikuttaneet mukavilta,mut sit alkaa pukkaan ties mitä suihinotto viestiä.Eikä kyseessä ole olleet mitkään rikkaat ja komeat, vaan ihan tavismiehet.Mitä jutellut muiden naisten kanssa niin vähän samaa vikaa.

Sieltä sitten valitettavasti jää hyvätkin miehet huomaamatta,ku on niin totaalisen kyllästynyt siihen jatkuvaan perseilyyn.Tilanne on ikävä ja epäreilu molempien kannalta, näiden deittisovellusten pitäisi jotenkin muuttua. Kuitenkin nykyään aikalailla ainoa paikka missä voi tavata ihmisiä.

N32

Kuten myös.

Niin paljon on tullut totaali-mykkiä vastaan, että yhtään aloitetta keskusteluun en tee. Nainen tehköön, jos kokee aiheelliseksi. Osa mätseistä poistuu, mutta ei väliä, kun omakin panos on siihen mennessä ollut nolla.

Tuo on muuten Tinskussa aivan ihmeellistä. Ollaan etsivinään seuraa, kumpainenkin swaippaa toisensa jatkoon, toisen avatessa keskustelun ei vastata mitään. Siis mitä h€lv€ttiä?

En naisena varmaan tekisi avausta, koska olen lukenut niin monen miehen pyyhkäisevän ensin kaikki oikealle ja sitten vasta miettivänsä, kiinnostaako. Avaukseen tietysti vastaisin, koska itse puolestaan pyyhkäisisin oikealle vain ja ainoastaan todella kiinnostavat.

Eli olet kiinnostunut miehestä, mutta et saa suutasi oma-aloitteisesti auki? Teitä on muuten koko Tinder pullollaan.

Olen lukenut koko ketjun ja mielestäni olisi aika oleellista tietää, minkä ikäistä naista ap etsii. Naispuolisilta ystäviltä kuulee, että jo 40-vuotiaana alkaa se, että nainen ei kelpaa samanikäisille miehille (toki on myös fiksuja poikkeuksia). Eli jos ap etsii kovin paljon nuorempaa, ei ole ihme, ettei ole vientiä. Ja toisaalta on absurdia jankuttaa, että "naisilla" on hurjasti ottajia Tinderissä, kun 40+ naisilla ei ole.

Lisäksi ap:sta (tai kuinka moni mies tässä ketjussa nyt kommentoikaan) saa vahvasti sellaisen mielikuvan, että hän elää kokonaan netissä, mielipiteet ovat nettikeskusteluista, ihan samanlaista settiä kuin netin inceleillä, miesaktivisteilla sun muilla katkeroituneilla. Oikea elämä on kuitenkin aika eri juttu kuin netin keskustelupalstat, katkerien miekkosten kehittämät tasoteoriat, markkina-arvoajattelu sun muu. 

Moni mies joka netissä valittaa nirsoista naisista on myös sitä mieltä, että punavihreä nainen ei käy. Kuitenkin vihreiden äänestäjissä on aika korkea prosentti naisia. Eli sillä jo kaventaa mahdollisuuksiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin on tullut noissa nettideiteissä niin monta urpoa vastaan, että ei sit jaksa enää vastata oikein kenelläkään! Siis aluksi ovat vaikuttaneet mukavilta,mut sit alkaa pukkaan ties mitä suihinotto viestiä.Eikä kyseessä ole olleet mitkään rikkaat ja komeat, vaan ihan tavismiehet.Mitä jutellut muiden naisten kanssa niin vähän samaa vikaa.

Sieltä sitten valitettavasti jää hyvätkin miehet huomaamatta,ku on niin totaalisen kyllästynyt siihen jatkuvaan perseilyyn.Tilanne on ikävä ja epäreilu molempien kannalta, näiden deittisovellusten pitäisi jotenkin muuttua. Kuitenkin nykyään aikalailla ainoa paikka missä voi tavata ihmisiä.

N32

Kuten myös.

Niin paljon on tullut totaali-mykkiä vastaan, että yhtään aloitetta keskusteluun en tee. Nainen tehköön, jos kokee aiheelliseksi. Osa mätseistä poistuu, mutta ei väliä, kun omakin panos on siihen mennessä ollut nolla.

Tuo on muuten Tinskussa aivan ihmeellistä. Ollaan etsivinään seuraa, kumpainenkin swaippaa toisensa jatkoon, toisen avatessa keskustelun ei vastata mitään. Siis mitä h€lv€ttiä?

Ihan samaa miettinyt.

Tinsku2.0 voisi toimia sillai, että saat ilmoituksen: "Uusi mätsisi avasi keskustelun. Vastaa hänelle tai poista hänet, jos haluat jatkaa swaippailua."

Niin...

Tarkoitus on pitää massat(kaikki top10 alta) ärtyneinä ja saada heidät maksamaan tuotteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Nyt kun olet saanut kommentteja Ap, niin kerrotko, onko tämä keskustelu auttanut sinua oivaltamaan, mitä voisit tehdä toisin?

Jos on auttanut, mitä ne asiat voisivat olla?

Jos ei ole auttanut, aiotko avata vielä monta keskustelua samasta aiheesta ja saada taas ne samat vastaukset? Ja mennä sinne nettiin pettymään uudelleen ja uudelleen?

Kauanko aiot jaksaa?

Voisiko jo olla muutoksen aika?

En tarvitse naisten vastauksia oivaltaakseni mikä on tilanne tai mitä minun pitäisi tehdä toisin. Tämä on ajankulua jolla on näppärä todistaa siitä miten naisten puheet ja todellinen käytös ovat ristiriidassa. Paitsi sitten kun vähän pöyhii kompostia niin sieltä alkaakin tulla näitä "emme tarvitse miehiä mihinkään, ottakaa mallia" -lausahduksia joissa ei kuitenkaan ymmärretä sitä, että naisten hyvä tilanne on pitkälti miesten ansioita kollektiivisesti, mutta silti vain huippuyksilöitä kiitetään tai huomataan. Jos yksikin nainen alkaa ajatella asioita laajemmin oman napansa osalta niin ajanmenetys on hyödyn väärti.

Itse ainakin kehitän jatkuvasti itseäni, samoin useimmat muut tuntemani sinkkumiehet. Ongelma vaan on se, että jos yleinen taso nousee jatkuvasti on sieltä yhä vaikeampi erottua positiivisesti. Jostain syystä naiset eivät tätä ymmärrä, eivätkä varmaan tule ymmärtämäänkään koska saavat valitsijan roolissa. Kehityskohteiden pitäisi myös olla ulkoisesti näkyviä eli joko fyysisiä (kovalla motivaatiolla salille...) tai sitten sosiaaliseen asemaan liittyviä (yhteiskunnan päättäviin asemiin on vaikea päästä...) eli pelkkä intohimo johonkin asiaan ei riitä toisin kuin naiset väittävät.

-ap

Kuka nainen on väittänyt, että "pelkkä intohimo johonkin asiaan riittää"? Mitä kicksejä mun pitäisi siitä saada, jos mies on intohimoinen pienoisjunarataharrastaja? Tai harrastaa cross trainingia 7 kertaa viikossa? Tai viettää kaiken ajan rassaten autoja? Tottakai miehellä pitää olla harrastuksia ja muutakin sisältöä elämässään parisuhteen lisäksi (jotta voisi olla siedettävä kumppani),  mutta kyllä siihen itse parisuhteeseen vaaditaan lisäksi aika paljon muutakin kuin miehen harrastus.

En ole väittänyt, että pelkkä intohimo johonkin asiaan riittää, mutta ap tykkää vääristellä ja yhdistellä eri ihmisten kommentteja ihan ikiomaksi totuudekseen, koska hän mieluummin kirjoittaa siitä mitä naiset sanovat/tekevät/ajattelevat kuin tutkailee ihan aidosti ja oikeasti itseään.

Minä olen kirjoittanut useamman kerran intohimon tärkeydestä. Se on liittynyt keskusteluihin, joissa mies on kertonut että on töissäkäyvä ja kunnollinen mutta ei kelpaa naisille, missä vika. Olen lukemattomia kertoja yrittänyt sanoa, että se ei tee miehestä kiinnostavaa, että hän on töissäkäyvä ja kunnollinen. Minua kiinnostaa miehessä "what makes him tick", mikä on hänen intohimonsa, mistä hän innostuu, mitä hän tekee vapaa-aikanaan, mitä hän tekisi kaikkein mieluiten jos työ tai raha ei rajoittaisi.

Oman puolisoni kohdalla sellaisia asioita ovat nikkarointi ja moottoripyöräily. Onneksi myös matkailu. Eli meiltä löytyi yhdistäviä intohimon kohteita. Jos hänen intohimojaan olisi ollut metsästys ja kalastus, emme koskaan olisi tavanneet toista kertaa. Enkä usko, että olisin häntä tavannut ellei hänellä olisi ollut itsestään ja elämästään mitään muuta kerrottavaa kuin mitä hän tekee työkseen.

Juu, ei se ihan hirveästi innosta, jos mies kertoo käyvänsä päivisin töissä ja katsoo illat televisiota. Eli paljon enemmän kiinnostaisi vaikka se innokas junarataharrastaja. Mutta en minä nyt suhteeseen ala miehen kanssa, vain koska hänellä on harrastus.

Mä luulen, että Ap:lla on lukenut nämä tällaiset kommentit niin, että jos se on toivottavaa, että miehellä on yksi intohimo, niin kaksi on vielä parempi. Mtta ei tietenkään niin hyvä kuin kolme... jne. Niin siten Ap on opetellut puhumaan seitsemää kieltä, soittamaan neljää instrumenttia, tanssimaan tangoa ja sambaa, nikkaroimaan sekä maalaan kubistisia tauluja (eli "kehittänyt itseään" ollakseen halutumpi deittimaailmassa). Ja nyt vaikka Ap osaa kaiken tämä, naisia ei silti ole tulossa ovista ja ikkunoista, joten Ap tuntee olonsa huijatuksi. Mua kiinnostaisi tietää onko Ap sydämessään nauttinut ja pitänyt hauskaa itseää kehittäessä, vai onko se tehty verenmaku suussa ja katse tiukasti palkinnossa.

Ehkä ei alennuta "mä luulen" ja "ap varmaan sitä ja tätä" -tasolle. Ap voi ihan itse kertoa, miten hän on kehittänyt itseään.

Juurikin näin. Taas tässä ketjussa naiset heittelevät toisen ihmisen ominaisuuksista mutu-tuntumaan perustuvia mielipiteitä, eivätkä välitä edes kysyä asianomaiselta asioista. Aloittajasta tehty ihme päätelmiä, jotka ei perustu faktoihin. Mieti jos aloittaja olisi nainen ja tänne tulisi miehet samanlaisella, hyökkäävällä asenteella. Olisivat helisemässä, mutta kun kyse on miehestä, niin saa sorsia ihan miten tahtoo.

Kirjoitin itse tuon pyynnön, ettei alenneta arvailutasolle. Mutta, kuten näkyy, keskustelu on kuitenkin hyvin hiljaista, kun odotetaan että ap itse kertoisi asiasta. Etenkin kun toiveena on, ettei hän puolestaan kirjoittelisi naisista ja naisten ajatuksista ja naisten tekemisistä ja tekemättömyyksistä vaan nimenomaan itsestään.

Jatkossa aion itse lukea nämä keskustelut karsimalla sieltä kaikki naisiin liittyvät väitteet ja keskustelemalla vain siitä, mitä sen jälkeen jää jäljelle.

Joku kyseli miten olen kehittänyt itseäni. No tässä toinen listaus:

- opiskelen korkeakoulussa työn ohessa

- seuraan politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita sekä keskustelen näistä ystävieni kanssa

- luen jatkuvasti vaihtelevaa kirjallisuutta

- opiskelen ammattiini liittyviä uusia asioita

Kaupunkilaispoikana ei ole hirveästi ollut nikkarointimahdollisuuksia, mutta tarvittaessa vasara pysyy kädessä ja autoonkin osaan tehdä pieniä korjauksia mitkä perustyökaluilla onnistuvat. En kuitenkaan ole opetellut kitaransoittoa naisia hurmatakseni...

Ja joku kysyi eikö ole mitään muuta mihin voin keskittyä parisuhteen sijaan. No on, mutta ei se sama asia ole. Keskityn työhöni, lapsiini, ystäviini...harrastuksiin. Suurin rajoittava tekijä isoille muutoksille ja itseni kehittämiselle tällä hetkellä ovat lapset ja elatusmaksut. Haluan turvata lapsille niin hyvät lähtökohdat kuin mahdollista enkä koe sitä varsinaisesti rasitteena, mutta se on tosiasiallinen iso vaikuttaja kunnes he ovat täysi-ikäisiä.

-ap

Kyllä tämä lista mulle kelpaisi, paitsi siksi, että sulla on lapsia, mulla ei ja mä olen allerginen uusioperhesotkuille. Tietty tästä ei selviä ollenkaan ne tärkeimmät asiat, kuten että tuoksutko sä mun mielestä hyvälle, onko meillä samanlainen huumorintaju, tykätäänkö me sängyssä samankaltaisista jutuista, omaatko sä sellaiset elmänarvot, että mä voin sua kunnioittaa, halutaanko me samoja asioita elämiltämme jne.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen järkevä ihminen tarkastelee ja on valmis karsimaan omista kriteereistään jos haluaa parisuhteen. Naisilla on tällä hetkellä niin hulppeat oltavat pariutumisrintamalla, että unohtavat tämän vanhan lainalaisuuden.

- ohis

Eli koska meillä naisilla on hulppeat valinnanmahdollisuudet jo nyt, niin meidän pitäisi vielä alentaa rimaa... eh...?

Status quo tuskin pysyy loputtomiin samana ja tuskin miehet kovin nopeasti unohtaa tätä naisten aikakautta. Kannattaisi tosiaan aina miettiä myös omaa napaa pidemmälle.

Ehkä nämä ongelmat johtuvatkin siitä, että me naiset emme vieläkään ole unohtaneet viimeisten vuosituhansien kestänyttä miesten aikakautta;)

Vierailija kirjoitti:

Ja muuten, kuinka tutustuit lastesi äitiin? Missä tapasitte? Mitkä tekijät vaikuttavat parisuhteen muodostumiseen? Millaiset välit teillä on?

Tähän minäkin haluaisin kuulla vastauksen. Nyt kun vaikuttaa tekstiesi perusteella jopa siltä ettet ole ollut pitkässä parisuhteessa (kaikki ne jutut sitouttamisesta) vaikuttaa kieltämättä oudolta kun sanot että sinulla onkin ollut vaimo ja lapsetkin on.

Luultavasti samat ihmiset pyörivät kaikilla deittialustoilla. Ei se mene niin, että kun uusi paikka syntyy, niin yht'äkkiä sinne päätyisi vain ne, jotka eivät missään muualla ole. Siksi tarjonta on ihan sama kaikkialla, ja jos juttu ei synkkaa paikassa A, ei se maagisesti synkkaa paikassa B. 

Ap:kin on varmasti kokeillut useita eri alustoja. Ei hän muutu siinä välillä miksikään. 

Oonkohan ainoa, jonka kokemuksen mukaan Tinder ym. toimii ihan niinkuin pitää. Miinusta omastakin mielestä, että kyllä ne tekee ihmisistä herkästi vähän maanisen pakkomielteisiä tuijottamaan sitä mitä muut ovat paperilla ja löytyiskö sieltä vielä joku ihan 100% täydellinen just tämän päivän tarpeisiini ja tilanteeseen kuin tilanteeseen, särmättömän täydelliseksi hioutunut kumppani (seksiin? Suhteeseen? Kukin tavallaan). Mutta ei niin käy kaikille yhtä räikeästi. Itselleni tuli noissa eronneena parikymppisenä pienten lasten äitinä aivan järjettömästi yhteydenottoja eikä sattunut kukaan ghostailemaan tai jättämään juttua lyhyeen. Olis siellä varmaan sellaisiakin ollut, muttei mitenkään päin sellaisia avauksia tullut. Muita ominaisuuksiani mm. kaunis ulkomuoto, rahatilanne vähän niin ja näin ja suht mielenkiintoiset aikeet. Olihan se ihan selvää että nettituntemattomat ei ole kaikki kultaa, että osa miehistä olisi suunnilleen naamio päässä ollut tulossa panemaan ilman että saa tunnistaa koska vaimo/tyttöystävä kotona (todella tällaisia viestejä sain yllättävänkin paljon). Osa etsi tositositarkoituksella elämänkummania ja haaveili ydinperheestä. No ihan kivoja keskusteluja saatiin silti aikaiseksi. Muutama yli-innokas olisi muuttanut yhteen suunnilleen seuraavana viikonloppuna (juu lapsettomat tehköön vaikka näinkin, mutta ei ihan mun juttu). Mutta en mitään törkimyksiä koskaan tavannut livenä tai joutunut edes paljon sellaisille vastailemaan, vaan muutamat aivan fiksut treffit mukavien miesten kanssa, sellaisten joiden kanssa olin vähän jutskannut etukäteen että kiinnostaako ja kannattaako meidän nähdä. Ja suomimiehistä löytyi kyllä tosi hyvää parisuhdematskua ilman liian nopeaa etenemistä (esim en halua uusioperhettä, eronneita isiä tai veloja treffasin/seurustelin). Tällä hetkellä olen sinkku itsestäni johtuvista syistä eli lähipiirin sairastelun ja kuoleman jälkeen tahdon keskittyä perhesuhteisiin enemmän. Muuttokin on edessä, se pitää saada synkronoitua (ihan oikeasti, ei sarkasmia) erittäin yhteistyöhaluisen exän kanssa, joten en enempää palikoita halua tähän vaiheeseen. Mutta vika nyt ei ole miehissä, ettei kelvollisia löytyisi. Ei muuten tossa eksässäkään muuten ole mitään vikaa paitsi, että nuoren miehen arvomaailma muuttui aika pingottavaksi ja meidän halu jakaa elämämme kahdestaan loppui vähitellen. Helpompi näin kun kummankaan ei ole tarvinnut kahlita itseään väärään ihmiseen loppuiäksi. Taas kolahtaa kun kolahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen järkevä ihminen tarkastelee ja on valmis karsimaan omista kriteereistään jos haluaa parisuhteen. Naisilla on tällä hetkellä niin hulppeat oltavat pariutumisrintamalla, että unohtavat tämän vanhan lainalaisuuden.

- ohis

Eli koska meillä naisilla on hulppeat valinnanmahdollisuudet jo nyt, niin meidän pitäisi vielä alentaa rimaa... eh...?

Status quo tuskin pysyy loputtomiin samana ja tuskin miehet kovin nopeasti unohtaa tätä naisten aikakautta. Kannattaisi tosiaan aina miettiä myös omaa napaa pidemmälle.

Ehkä nämä ongelmat johtuvatkin siitä, että me naiset emme vieläkään ole unohtaneet viimeisten vuosituhansien kestänyttä miesten aikakautta;)

"Me naiset"?

Olette kaikki tuhansien vuosien ikäisiä?

Eivätköhän naiset ole tottuneet ajattelemaan vain naisten etuja tuon tuhansien vuosien ajan. Miehet ovat olleet lähinnä tykinruokaa. Miehen velvolisuus, miehen työ, ei se ole mies joka ei sodi/perusta perhettä/elätä perhettä/jne.

Lähinnä tulee mieleen että naisille kyllä kelpaa miesten edut, mutta ei miesten velvollisuudet.

Kerrataan:

- on naisia ketkä hakemalla hakee rikasta miestä ja viihtyy rikkaiden suosimilla sivuilla.

- on naisia keille kelpaa varaton ja tavallinen

- on naisia mille kelpaa tylsä

Jne.

Miehistä saisi samanlaisen listan. Tosin! Etenevissä määrin haetaan kaunottaria.

Vierailija kirjoitti:

Oonkohan ainoa, jonka kokemuksen mukaan Tinder ym. toimii ihan niinkuin pitää. Miinusta omastakin mielestä, että kyllä ne tekee ihmisistä herkästi vähän maanisen pakkomielteisiä tuijottamaan sitä mitä muut ovat paperilla ja löytyiskö sieltä vielä joku ihan 100% täydellinen just tämän päivän tarpeisiini ja tilanteeseen kuin tilanteeseen, särmättömän täydelliseksi hioutunut kumppani (seksiin? Suhteeseen? Kukin tavallaan). Mutta ei niin käy kaikille yhtä räikeästi. Itselleni tuli noissa eronneena parikymppisenä pienten lasten äitinä aivan järjettömästi yhteydenottoja eikä sattunut kukaan ghostailemaan tai jättämään juttua lyhyeen. Olis siellä varmaan sellaisiakin ollut, muttei mitenkään päin sellaisia avauksia tullut. Muita ominaisuuksiani mm. kaunis ulkomuoto, rahatilanne vähän niin ja näin ja suht mielenkiintoiset aikeet. Olihan se ihan selvää että nettituntemattomat ei ole kaikki kultaa, että osa miehistä olisi suunnilleen naamio päässä ollut tulossa panemaan ilman että saa tunnistaa koska vaimo/tyttöystävä kotona (todella tällaisia viestejä sain yllättävänkin paljon). Osa etsi tositositarkoituksella elämänkummania ja haaveili ydinperheestä. No ihan kivoja keskusteluja saatiin silti aikaiseksi. Muutama yli-innokas olisi muuttanut yhteen suunnilleen seuraavana viikonloppuna (juu lapsettomat tehköön vaikka näinkin, mutta ei ihan mun juttu). Mutta en mitään törkimyksiä koskaan tavannut livenä tai joutunut edes paljon sellaisille vastailemaan, vaan muutamat aivan fiksut treffit mukavien miesten kanssa, sellaisten joiden kanssa olin vähän jutskannut etukäteen että kiinnostaako ja kannattaako meidän nähdä. Ja suomimiehistä löytyi kyllä tosi hyvää parisuhdematskua ilman liian nopeaa etenemistä (esim en halua uusioperhettä, eronneita isiä tai veloja treffasin/seurustelin). Tällä hetkellä olen sinkku itsestäni johtuvista syistä eli lähipiirin sairastelun ja kuoleman jälkeen tahdon keskittyä perhesuhteisiin enemmän. Muuttokin on edessä, se pitää saada synkronoitua (ihan oikeasti, ei sarkasmia) erittäin yhteistyöhaluisen exän kanssa, joten en enempää palikoita halua tähän vaiheeseen. Mutta vika nyt ei ole miehissä, ettei kelvollisia löytyisi. Ei muuten tossa eksässäkään muuten ole mitään vikaa paitsi, että nuoren miehen arvomaailma muuttui aika pingottavaksi ja meidän halu jakaa elämämme kahdestaan loppui vähitellen. Helpompi näin kun kummankaan ei ole tarvinnut kahlita itseään väärään ihmiseen loppuiäksi. Taas kolahtaa kun kolahtaa.

Pitkä sepustus jossa olennaista oli vain nämä kohdat:

parikymppisenä ...

Muita ominaisuuksiani mm. kaunis ulkomuoto

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja muuten, kuinka tutustuit lastesi äitiin? Missä tapasitte? Mitkä tekijät vaikuttavat parisuhteen muodostumiseen? Millaiset välit teillä on?

Tähän minäkin haluaisin kuulla vastauksen. Nyt kun vaikuttaa tekstiesi perusteella jopa siltä ettet ole ollut pitkässä parisuhteessa (kaikki ne jutut sitouttamisesta) vaikuttaa kieltämättä oudolta kun sanot että sinulla onkin ollut vaimo ja lapsetkin on.

Niin minäkin. Lisäksi mua ärsyttää tuo hillitön oikeutuksen tunne mikä Ap:sta huokuu. Oletetaan, että puhuu totta ja on ollut naimisissa ja on lapsiakin. Eli on saanut kokea merkittävän parisuhteen, ollut rakastettu ja lisääntynytkin vielä. Ja nyt valittaa täällä kun liukuhihnalta ei tule uutta suhdetta kun vanha hajosi. Niinku mitä ihmettä?

Mä olen aina kuvitellut, että on ihan normaalia ettei uusia sopivia kumppaneita kasva joka oksalla ja rakastumisien välissä on itsellä ollut aina useita vuosia välissä. Itse olen viimeksi ollut rakastunut vuonna 2016, eikä uutta ole vielä lähimaillakaan.  Välillä mietityttää, että tulenkohan enää koskaan tuntemaan sitä huumaa ja vatsanpohjassa lepattavia perhosia. Mutta jos en, niin eihän sille mahda mitään. Mä nimittäin haluan sen huuman ja ne perhoset, ei siinä muuten ole mitään järkeä.

Mulla ei ole elämässäni tarvetta järkiliitolle. Mutta nillitänkö mä täällä kuinka miehet on perseestä koska eivät anna mulle perhosia? No en tietenkään. Eihän se ole kollektiivisesti miesten vika, että mun elämääni ei hetkeen ole sattunut ketään sopivaa kumppaniehdokasta. Pitäisikö kuitenkin varmuuden vuoksi katkeroitua? No mitä hyötyä siitä olisi? Nautin elämästäni niin paljon kuin pystyn ja keskityn niihin asioihin, jotka tuottaa mulle iloa. Jos joku päivä tapaan taas jonkun spessumman tyypin, niin mahtavaa.

Ei kaikkea tarvitse ottaa niin henkilökohtaisesti ja pitää ymmärtää, että nuo alustat itsessään luovat epärealistisia odotuksia kumppaniehdokkaista kun siellä on sukupuolijakauma aika vino ja suuri osa etsiiä sieltä seksiä tai vain selailee huvikseen. Ei se välttämättä kerro varsinaisesti naisten nirsoudesta mitään, vaan siitä asetelmasta. Jos menisit baariin, jossa 75 % on miehiä, joista suuri osa etsii pelkkää seksiseuraa ja huomattava osa on ukkomiehiä, niin totta kai sieltä on vaikea löytää tosissaan juuri sinun kanssasi naimisiin haluavaa naista. Monet nuoret viehkeät naiset saattavat pelästyä asetelmaa jopa niin, että katoavat baarista seksuaalisen ahdistelun takia. Samanlaista menoa se on noissa deittisovelluksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen järkevä ihminen tarkastelee ja on valmis karsimaan omista kriteereistään jos haluaa parisuhteen. Naisilla on tällä hetkellä niin hulppeat oltavat pariutumisrintamalla, että unohtavat tämän vanhan lainalaisuuden.

- ohis

Eli koska meillä naisilla on hulppeat valinnanmahdollisuudet jo nyt, niin meidän pitäisi vielä alentaa rimaa... eh...?

Status quo tuskin pysyy loputtomiin samana ja tuskin miehet kovin nopeasti unohtaa tätä naisten aikakautta. Kannattaisi tosiaan aina miettiä myös omaa napaa pidemmälle.

Ehkä nämä ongelmat johtuvatkin siitä, että me naiset emme vieläkään ole unohtaneet viimeisten vuosituhansien kestänyttä miesten aikakautta;)

Juuri näin. Naiset ovat saaneet oikeasti valtaa (länsimaissa) vasta noin sadan vuoden ajan. Nyt osa miehistä ei kestä pienintäkään etua mitä naisille on annettu. Muutama vuosikymmen tasa-arvon tavoittelua, ja miehet itkevät kuorossa, kun eivät saa olla itsevaltiaita. Ei mitään suhteellisuuden tajua. Miksi se oma ego on niin heikko?

Ja nuo edelliset kommentit "miehet eivät kovin nopeasti unohda" ja "kannattaisi miettiä omaa napaa pidemmälle" ovat melkein kuin uhkauksia: "ihan kohta me alistamme naiset taas!" 

Miksi kukaan nainen haluaisi olla missään tekemisissä tuollaisten miesten kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen järkevä ihminen tarkastelee ja on valmis karsimaan omista kriteereistään jos haluaa parisuhteen. Naisilla on tällä hetkellä niin hulppeat oltavat pariutumisrintamalla, että unohtavat tämän vanhan lainalaisuuden.

- ohis

Eli koska meillä naisilla on hulppeat valinnanmahdollisuudet jo nyt, niin meidän pitäisi vielä alentaa rimaa... eh...?

Status quo tuskin pysyy loputtomiin samana ja tuskin miehet kovin nopeasti unohtaa tätä naisten aikakautta. Kannattaisi tosiaan aina miettiä myös omaa napaa pidemmälle.

Ehkä nämä ongelmat johtuvatkin siitä, että me naiset emme vieläkään ole unohtaneet viimeisten vuosituhansien kestänyttä miesten aikakautta;)

"Me naiset"?

Olette kaikki tuhansien vuosien ikäisiä?

Eivätköhän naiset ole tottuneet ajattelemaan vain naisten etuja tuon tuhansien vuosien ajan. Miehet ovat olleet lähinnä tykinruokaa. Miehen velvolisuus, miehen työ, ei se ole mies joka ei sodi/perusta perhettä/elätä perhettä/jne.

Lähinnä tulee mieleen että naisille kyllä kelpaa miesten edut, mutta ei miesten velvollisuudet.

Armeijapakkomielteinen löysi paikalle taas kerran. 

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti samat ihmiset pyörivät kaikilla deittialustoilla. Ei se mene niin, että kun uusi paikka syntyy, niin yht'äkkiä sinne päätyisi vain ne, jotka eivät missään muualla ole. Siksi tarjonta on ihan sama kaikkialla, ja jos juttu ei synkkaa paikassa A, ei se maagisesti synkkaa paikassa B. 

Ap:kin on varmasti kokeillut useita eri alustoja. Ei hän muutu siinä välillä miksikään. 

Ei tietenkään.

Saman tyyppiseen miinaan menevät myös naiset.

Mies miettii että flaksi ei käy Tinderissä, kokeillaanpa Facebook-treffejä. Ja yhäkään ei käy flaksi.

Livenä melko näkymätön nainen huomaa että katsos Tinderissä olenkin suosittu, ja alkaa kuvitella tämän tarkoittavan sitä että Tinderissä valinnanvaraa parisuhdekumppanin suhteen on enemmän. No ei tietenkään ole; eivät miehet laske rimaa sen perusteella onko ensikontakti Tinderissä vai K-marketin kassalla. Jos hunksit eivät halua naisen kanssa parisuhdetta livenä, eivät he halua sitä yhtään enempää Tinderissä. Kynnys viestitellä kaikille on vain alempi nettideiteillä.

Kaikkien deittipalvelujen ongelmat ovat samat:

- miehet tykkäävät kaikista ja keräilevät mahdollisimman paljon matcheja, mikä johtaa miesten arvon inflaatioon deittipalvelussa

- miehet laskevat rimaa todella paljon kun kyse on seksistä, kun taas naiset nostavat sitä esim. ulkonäön ja viihdyttävyyden osalta

- naiset tekevät työhakemusprofiileja ja odottavat sitä miehiltäkin, jotka tekevät realistisia profiileja ilman kuvakulmakikkoja, filttereitä ja elämän huippuhetki-mosaiikkikuvia

- miehen kiinnostavuuteen vaikuttaa ulkonäön ja statuksen lisäksi mm. itsevarmuus, jota ei voi demonstroida Tinderissä. Jotta mies olisi naisten silmissä "erottuva", pitää hänen olla todella komea ja profiilin kiiltokuvaa