Alhaisinta, mitä olet elämässäsi tehnyt?

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 00:03"]

Kusin tyhjään kaljalasiin baarissa, jätin sen pöydälle ja menin kauemmas katselemaan kun kaljavaras sen hetken kuluttua tyhjensi. 

[/quote]

Minä löysin baarin vessasta puolitäyden siideri lasin lavuaarin reunalta ja kusin siihen lirauksen sekä laitoin sen takaisin paikoilleen.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 00:03"]

Kusin tyhjään kaljalasiin baarissa, jätin sen pöydälle ja menin kauemmas katselemaan kun kaljavaras sen hetken kuluttua tyhjensi. 

[/quote]

Minä löysin baarin vessasta puolitäyden siideri lasin lavuaarin reunalta ja kusin siihen lirauksen sekä laitoin sen takaisin paikoilleen.

[/quote]

Kuka jaksaa käyttää aikaansa tämmöseen...

Panin humalassa poikaystäväni parhaan kaverin kanssa samassa parisängyssä sammuneen poikaystäväni nukkuessa vieressä.

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 11:59"]Kertonut miehen hyvälle naispuoliselle työkaverille luottamuksellisesti yksissä juhlissa sukup.herpestartunnastani, jotta nainen ei koskisi mieheeni. No, jotenkin se erittäin hyvä työkaveruus niiden välillä muuttui ihan tavalliseksi sen jälkeen...

[/quote]

Ei helevetti, tämähän on nerokasta, ei alhaista! :D

Alapeukutus tässä ketjussa on kyllä aika tekopyhää.

Olen valehdellut ystävilleni muuttavani ulkomaille. Olen lyönyt miestäni monta kertaa.

Raskaudenkeskeytys, (lapseni tappo)

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 00:03"]

Kusin tyhjään kaljalasiin baarissa, jätin sen pöydälle ja menin kauemmas katselemaan kun kaljavaras sen hetken kuluttua tyhjensi. 

[/quote]

Toi on kyllä jotain ihan helvetin oksettavaa. Kuka tekee noin? 

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 12:14"]

[quote author="Vierailija" time="25.03.2014 klo 11:36"]Olen aika moraaliton ihminen. Olen tutkinut kylässä paikkoja, availen kaappeja, olen vienytkin jotain tavaraa josta olen tykännyt. Olen teininä varastanut tavaraa ja rahaa muilta, lukenut toisten päiväkirjoja... olen pettänyt, ollut toinen nainen (ja tällöin tutkin kaikki sen miehen tyttöystävän jutut heillä ollessani, kun miehen silmä vältti. Rikoin myös hänen tavaroitaan).

Olen valehdellut useasti, pettänyt lupauksia, kertonut salaisuuksia eteenpäin ja toivonut hyvin monelle ihmiselle kaikkea pahaa (kuten läheisten kuolemaa). Sanon asioita suoraan ihan vain siksi, että haluan loukata. 

Jos joskus on mennyt välit poikki jonkun kanssa, en ole osannut kaivata tätä ihmistä mutta olen ollut vittuuntunut jos minua on kohdeltu väärin. En osaa kiintyä kehenkään, enkä jaksa välittää ihmisistä. Olen itse ollut kaltoinkohdeltu lapsena ja sairastanut masennusta koko ikäni. 

[/quote] hae apua!!!

[/quote]

Olen hoidossa koko ajan. Ei vaan kauheasti kiinnosta välittää ihmisistä, jotka netissä kirjoittelee millaisia luusereita tuilla elävät ja varsinkin tuilla elävät masentuneet on. Miksi minä teistä välittäisin?

Sinullekin toivon vähän vastoinkäymisiä, että silmäsi avautuisivat hieman.

Varastanut, käskenyt jonkun tappaa itsensä, uhannut itse tappaa jonkun, uhkaillut itsemurhalla. Alhaista ja säälittävää.

Kaikenlaista paskaa on tullut tehtyä mutta alhaisinta on se, miten panin useampaa yhden ystäväni säätöä/ihastusta. En koskaan kertonut hänelle mutta välit ovat viilenneet huonon omatuntoni takia - on vaikea katsoa ystävää silmiin.

Niin ja miksi panin? En tiedä. Huonossa elämäntilanteessa, huonolla itsetunnolla ja alkoholilla oli osuutta asioihin, mutta vastuu teoista on minun. Ehkä halusin loukata vaativaa ystävää.

Varastellut olen minäkin, vielä ikävuosien 20-30 välillä. Tämä aikuisiän varastaminen oli kyllä jotenkin sairaanloista, kleptomaniaa, sillä näpistettävä oli vaikka olisi ollut rahaa maksaa. Kun sain pääni kuntoon, varastelut loppuivat siihen. Mutta ei tuo patologisuus siitä yhtään hyväksyttävämpää tee.

Huijannut useammalta mieheltä rahaa, tavallaan "seurusteltiin" ja annoin ymmärtää, että olin rakastunut heihin, ei siis ollut heitä yhtä aikaa, mutta yksitellen, aina kun edellisen lopetin, tuli toinen tilalle jne. Todellisuudessa köyhänä opiskelijana kiinnosti vain heidän rahat. Aina keksin kaikkia syitä mihin tarvin rahaa, vaatteisiin, ruokaan, opiskelutarvikkeisiin. En onneksi mennyt sänkyyn kuin yhden kanssa, mutta oksettaa koko juttu nykyään.

Ei ollut mitään moraalia ja itsearvostusta mulla. Ja inhottaa myös se miten valehtelin noille miehille ja leikin heidän tunteillaan. Olin silloin parikymppinen köyhä opiskelija ja olen onneksi muuttanut tapani tuosta ajasta.

Mieheni ex piinasi minua ja miestäni yli puoli vuotta päivittäin. Nolasi meitä molempia julkisesti netissä, levitti minusta huhuja, yritti tehdä minua mustasukkaiseksi, soitteli pilapuheluita.. Kaikenlaista. Kaiken huippu oli, kun hän alkoi purkaa katkeruuttaan jopa ystäviini. Töni ja huoritteli heitä baarissa. Puoli vuotta kiltisti hiljaa, kunnes napsahti. Tiedän naisen joskus tehneen abortin.. Sanoin, että on tekopyhää olla lapsensa menettäneiden tukiryhmässä. Jälkeenpäin on hävettänyt julmetusti, sillä tiedän, että abortti oli ja on edelleen hänelle kova paikka. Olen tehnyt paljon muutakin alhaista.. Varastellut teini-ikäisenä kaupoista aivan kleptomaanisesti päivittäin, varastanut mummoltani tupakkaa, vanhemmiltani kolikkoja, lukenut poikaystävän tekstiviestejä, pyyhkinyt mulkeron hotelliasiakkaan juomalasit paskaisella rätillä..

Vein opiskeluaikana yhden pojan sandaalit ulos, pissasin niihin ja vein ne takaisin.

18-vuotiaana menin idioottina sänkyyn ystäväpariskunnan miehen kanssa. Lähdimme kaikki yhdessä juhlimaan, mutta jotenkin yöllä tuhannen humalassa tapahtui se, mitä en ikinä koskaan voinut kuvitella tekeväni.

Monen monta kertaa yritin ystävälleni asiasta kertoa, en ikinä saanut sanoja suustani. Tämä ihminen oli mitä ihanin, viattomin ja valloittavin persoona.

Poikaystävälle lopulta paljastin erotilanteen päällä ollessa.

Seuraavana viikonloppuna sain ystävältäni itkuraivo puhelun, se oli kamalaa.
Sen jälkeen en ole hänestä kuullut. Tapahtuneesta on jo vuosia, pariskunta on edelleen yhdessä.

Vielä tänäpäivänä ikävöin ystävääni kamalasti. Paha saa palkkansa, saan nimittäin katua sitä yhtä humalaa koko lopun elämäni.

En kyllä kadu, mutta jos muiden mielipidettä kysytään, niin tämä on varmaan alhaisinta mitä olen tehnyt, eli iskin kaverin, tai oikeastaan puolitutun miehen. Oltiin nähty kerran ja oltiin kavereita Facebookissa (sen kaverin kanssa). Ikääkin oli alle 18 ja miehellä 30, tekee asiasta vielä "hauskemman" :D no jaa, naimisissa ollaan nykyään...

Ostin teininä veljelleni joululahjaksi sipsipussin (joo joo, ite sain häneltä jesarilla vuoratun deotorantinpullon korkillisen viis- ja kymmensenttisiä) ja söin sen itse kun hän nukahti.

Menin naimisiin miehen kanssa jota en enää rakastanut ja sitten jätin hänet 3kk "häiden" (pikainen maistraattikäynti kahdestaan) jälkeen juuri tapaamani toisen miehen vuoksi.

Menin naimisiin päästäkseni kotoa pois....ero reilun vuoden jälkeen. 

Juu eli tästä on aikaa melkein kolkyt vuotta ja en olisi saanut omaa asuntoa ilman.