Itku tulee, kun luen vähävaraisten lapsiperheiden joululahjatoiveita
Kurahousut, sadetakki, lämpimät rukkaset, talvikengät, sukkia, villahaalari, jouluruokaa jne Lahjoitankin heti ihan uudet tyttöjen talvikengät, jotka eivät olleetkaan omalle tytölle hyvät.
Kommentit (1734)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä palstalla paheksutaan sitä, jos köyhille/pienituloisilla on Netflix? Sehän on aika halpa, vajaa 8 eur/kk halvimmillaan, ja elokuvia ja sarjoja voi katsoa miten paljon haluaa. Itse en ole köyhä, eli ei tämä osunut henkilökohtaisesti, mutta ainakin meillä on tapana pitää lasten kanssa leffailtoja, ja esiteinin kanssa leffojen katsominen on ollut hyvä tapa pitää yllä yhteistä tekemistä. Kirjastosta saa toki lainattua myös (ja sitäkin tehdään), mutta aina välillä otetaan kuukaudeksi tai kahdeksi Netflix.
En tykkää katsoa ihan mitä vaan, eli pelkästään telkkarin tarjonta ei todellakaan riitä, ja Netflixissä on myös laadukkaita, hyviä sarjoja. Sanoisin, että kulttuurista pitävälle Netflix on aika halpa tapa harrastaa - tuolla yhden kuukauden Netflix-hinnalla ei saa edes yhtä elokuvalippua teatterista tai oopperasta puhumattakaan, ja kuitenkin tuolla hinnalla voi koko perhe katsoa samaan hintaan.
Joten jos perheen teinillä on jokin sarja, jota haluaisi katsoa kun kaveritkin katsovat ja haluaisi päästä osalliseksi kaveriporukan yhteisestä jutusta, niin ei se Netflix ihan mahdottoman hintainen tuollaisesta kokemuksesta ole.
Itse kyllä ymmärrän, että otetaan joku suoratoisto, koska nykytelkkarin tarjonta on jokseenkin kuraa. Sitä en ymmärrä, että niitä on yhtäaikaa monta. Muistan kun luin jotain maksuvaikeuksista kertovaa blogia ja sinne oli kiinteisiin kuluihin listattu Netflix, Viaplay, HBO, Storytel ja Bookbeat. Olin kyllä ihan suu auki sen jälkeen. Ei tarvinne ihmetellä mistä ne vaikeudet tuli. Itse käytän kerralla yhtä palvelua, vaikka olen keskituloinen. Noita on niin helppo vaihdella, että kun jonku tarjonta kyllästyttää lopettaa sen ja ottaa jonkun toisen.
Joo, tästä olen itsekin samaa mieltä, että turha roikottaa useampaa suoratoistopalvelua samaan aikaan. Mutta en usko, että ehkä tällainen tilanne olisi se kaikkein tavanomaisin, vaan tuossa on kyse jostain ei-niin-käyhästä, joka vaan ei osaa käyttää sinänsä hyviä tulojaan järkevästi, vaan tuhlailee sinne ja tänne, kun on sellaiseen elämäntyyliin oppinut. Köyhyys ja pienituloisuushan onkin sitten asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
ei se köyhyys ole rahakysymys, tukia voisi nelinkertaistaa ja suurin osa ois edelleen aivan yhtä persaukisia tai vastaavasti alentaa neljösosaan ja edelleen osivat hengissä valittamassa. Se on vaan pehmeäsydämistä pelleilyä kuvitella että voisi hoitaa köyhyyttä tuilla.
Tässä kommentissa konkretisoituu juuri se, kuinka ajatellaan, että köyhyys on omaa syytä. Sulla menee nyt termit sekaisin. Köyhyys määritellään nimenomaan tulojen perusteella. Suomessa on olemassa ihan tuloraja, jonka alapuolelle jäävät määritellään köyhiksi. Jos tienaa sen yli, eivätkä rahat siltikään riitä, ei ole kyse enää köyhyydestä, vaan taloudenhallintaongelmasta. Ne ovat kaksi eri asiaa, eikä kaikilla köyhillä ole ongelmia hallita rahankäyttöä. Omat tuloni ovat alle tonnin kuussa ja lasken aina viikkobudjetin, jotta raha riittää koko kuuksi. Köyhyys ei estä minua ajattelemasta järkevästi.
Rahankäytön hallinnan ongelmia voi olla ihan yhtä lailla työssäkäyvillä, ja omassa kaveripiirissäkin on keskipalkkaisia, jotka eivät osaa säästää, vaan lainaavat kaverilta yllättävän menon tullen, ostavat huonekalut osamaksulla ja kuluttavat baareihin satasia. Itse joudun olemaan aina se tylsimys, joka ei lähde baariin, leffaan tai syömään, koska tiedän, mihin on varaa ja mihin ei.
Yleistämistä kannattaa välttää. Ei ole olemassa yhtä homogeenista joukkoa köyhiä, aivan kuin ei ole ulkomaalaisia tai homoseksuaalejakaan. Yksi yhdistävä piirre, kuten köyhyys tai homoseksuaalisuus ei vielä aiheuta tietynlaista käyttäytymistä, vaan kyse on ihmisen temperamentista ja persoonallisuudesta.
Tässä keskustelussa en näe köyhiä, jotka ruikuttavat toisilta rahaa. Sen sijaan näen paremmin toimeentulevia ihmisiä, jotka kokevat oikeudekseen arvostella heikommassa tilanteessa olevia. Se on julmaa, ja sen vuoksi en lue keskustelua enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä palstalla paheksutaan sitä, jos köyhille/pienituloisilla on Netflix? Sehän on aika halpa, vajaa 8 eur/kk halvimmillaan, ja elokuvia ja sarjoja voi katsoa miten paljon haluaa. Itse en ole köyhä, eli ei tämä osunut henkilökohtaisesti, mutta ainakin meillä on tapana pitää lasten kanssa leffailtoja, ja esiteinin kanssa leffojen katsominen on ollut hyvä tapa pitää yllä yhteistä tekemistä. Kirjastosta saa toki lainattua myös (ja sitäkin tehdään), mutta aina välillä otetaan kuukaudeksi tai kahdeksi Netflix.
En tykkää katsoa ihan mitä vaan, eli pelkästään telkkarin tarjonta ei todellakaan riitä, ja Netflixissä on myös laadukkaita, hyviä sarjoja. Sanoisin, että kulttuurista pitävälle Netflix on aika halpa tapa harrastaa - tuolla yhden kuukauden Netflix-hinnalla ei saa edes yhtä elokuvalippua teatterista tai oopperasta puhumattakaan, ja kuitenkin tuolla hinnalla voi koko perhe katsoa samaan hintaan.
Joten jos perheen teinillä on jokin sarja, jota haluaisi katsoa kun kaveritkin katsovat ja haluaisi päästä osalliseksi kaveriporukan yhteisestä jutusta, niin ei se Netflix ihan mahdottoman hintainen tuollaisesta kokemuksesta ole.
Itse kyllä ymmärrän, että otetaan joku suoratoisto, koska nykytelkkarin tarjonta on jokseenkin kuraa. Sitä en ymmärrä, että niitä on yhtäaikaa monta. Muistan kun luin jotain maksuvaikeuksista kertovaa blogia ja sinne oli kiinteisiin kuluihin listattu Netflix, Viaplay, HBO, Storytel ja Bookbeat. Olin kyllä ihan suu auki sen jälkeen. Ei tarvinne ihmetellä mistä ne vaikeudet tuli. Itse käytän kerralla yhtä palvelua, vaikka olen keskituloinen. Noita on niin helppo vaihdella, että kun jonku tarjonta kyllästyttää lopettaa sen ja ottaa jonkun toisen.
Kiinteitä kuluja maksulliset tv:t ja kirjat?? Mitä hemmettiä? Mulla ei ole koskaan elämässä ollut mitään muuta kuin tavalliset tv-kanavat ja lähes joka päivä löytyy jotain katsottavaa. Elokuvia, kirjoja ja musiikkia saa kirjastosta ilmaiseksi kun vaan viitsii peppunsa nostaa penkistä ja mennä hakemaan. Kenelläkään maksuvaikeuksissa tai ulosotossa olevalla EI KUULU OLLA mitään näitä maksullisia palveluja! Niitä ei kuulu maksaa toimeentulotukena, ainoastaan nettimaksu koska se on pakollinen asioiden hoitamisessa. Minulta ei tipu senttiäkään sympatiaa köyhyyttään/nälkäänsä valittavalle joka maksaa satoja euroja jostain kanavapaketeista vuodessa. Röyhkeäksi mennyt tämä nykymaailma, en muuta sano.
Niin no ei tietysti maksuvaikeuksissa kannata ensimmäisenä tilata jotain suoratoistopalvelua, mutta jos haluaa nähdä esimerkiksi palkitun, kiitetyn sarjan, joka löytyy vain Netflixistä, ei ehkä tunnu mielekkäältä korvata sitä jollain Ensitreffit alttarilla. Ja kaikkia kirjoja ei myöskään saa kirjastosta, koska osa kirjoista on vain maksullisina e-kirjoina. Ja jos kovasti kirjoja harrastaa, voi hyvinkin olla, että haluaa lukea vaikka lempikirjailijaltaan kaiken.
Sanot, että noihin ei kuuluisi saada toimeentulotukea, vaan ainoastaan nettimaksu. Arvaapa mitä - toimeentulotukea ei makseta sen enempää suoratoistopalveluihin kuin nettimaksuunkaan. Eli kaikki tuo menee siitä perusosasta. Eli turha luulla, että sossu maksaa netin tai Netflixin jollekin.
Vierailija kirjoitti:
Löytyykö jotain järjestöä, jolle voi tehdä lahjoituksen? Siis suomalaisille vähävaraisille
mies52v
Lastensuojelun keskusliitto on taho, jolle minä lahjoittaisin rahaa. Sieltä voi mm. tilata Lapsen maailma-lehden, mistä näkee liiton arvomaailma hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ei itketä yhtään. Kaikki perheet saa tt-tukea, työkkäriä, asumistukea, lapsilisää ja yh't elatusmaksuja. Miten ei ole varaa kurahousuihin tai ruokaan?
Taikaseinän rahat menee alkoon, lasten vaatteet haetaan kierrätyksestä.
En usko, että kaikilla vähävaraisilla asia menisi näin. Ja jos menisikin, eikö se ole vielä surullisempaa sen lapsen kannalta?
Ja lapsi tulisi iloiseksi, kun joululahjapaketista löytyisi kurahousut?
- eri -Mä olen aina ostanut lapselle myös jonkun vaatteen lahjaksi. Ihan vain opettaakseni, että vaatekin voi olla lahja. En tosin kurahousuja, mutta yökkäri on ollut aika normi joululahja ja ihan onnellisena lapsi on sen aattoiltana päälleen laittanut. Toki hän on saanut niitä lelujakin lahjaksi.
Onkin vähän eri asia antaa lahjaksi yöpaita kuin kurahousut. Kyllä minäkin annan lapsille vaatteita, mutta teen sen kyllä niin, että sukkapaketista löytyy myös karkkia, tai sitten yöpaidassa on lapsen suosikkihahmon kuva, vaikka Lego Ninjago. Se on ihan eri asia kuin saada kurahousut.
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta muuten kantaa täytyy sanoa vautsi vau taas suomalaisten auttamishalua. KUKAAN ei pakota antamaan rahaa tai tavaroita avuntarvitsijoille mutta täällä taas joukoin vingutaan tukien suuruudesta ja niputetaan kaikki köyhät alkkis tai muu-ongelmaisiksi. Mikä helvetti teitä vaivaa..
Ai niin, nenäpäivä ja ah köyhäafrikka-keräyksiin kyllä tungetaan rahaa eikö vain?
Nenäpäivä-keräyksen sais lopettaa kokonaan, kerätyt rahat ei todellakaan mene perille sinne minne piti. Miksei suomaisille ole samanlaista keräystä, vain keräyksiä lapsiperheille.On niitä muitakin avun tarvitsijoita kun lapsiperheet.
Viime jouluna puolituttu isä selitti kuinka heillä kolme säkillistä lahjoja lapselleen ja silti kortti joulupuu-keräyksessä. Vaikka minkä tukien parissa ovat, pentu harvoin edes kotona vaikka oikein helpon oloinen perusterve leikki-ikäinen. Myös muuta juttua kuullut vastaavien avustusten väärinkäytöstä. Itse harkitsimme hankkivamme jotain lahjoja vähävaraisille, mutta jäi sitten hankkimatta kun tällaisesta kuulin. Itse saimme mll:n joulumieli-lahjakortin ruokakauppaan, eli köyhemmästä päästä myös meidän perhe. Omasta vähästä olisimme mielellämme antaneet vielä huono-osaisemmille. Meillä on aivan tarpeeksi kaikkea. Nyt menee lahjoitukset luonnonsuojeluun, enemmän luottoa siihen hommaan. Tsemppiä kaikille oikeasti köyhille.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomi on nykyään täynnä näitä vähävaraisia lapsiperheitä. Taitaa olla elämänhallinta ja sitä myöten rahat hukassa. Olen sitä mieltä, että vastuu elämästä kuuluu yksilölle ei yhteiskunnalle. Yhteiskunnan tehtävä on auttaa silloin kun on vaikeuksia, mutta nämä vaikeudet eivät saa olla peliriippuvuus, alkoholin loputon juominen, huumeriippuvuus jne. Minua ärsyttää tämä "vähävaraisten ihmisten paapominen". Eiköhän heidän ole aika ottaa itse vastuu omasta elämästään.
Onko todella niin, että ihminen on vähävarainen kun ei ole kallista älypuhelinta ja merkkivaatteita ja kalliita harrastuksia, kalliita leluja ym. Ensinnäkin nämä edellä mainitut tavarat kuuluvat sellaisille joilla on rahaa, jos on vähävarainen sitten pitää tyytyä siihen mitä saa niillä vähillä rahoilla. Olen itse 100 prosenttinen yksinhuoltaja, pienipalkkainen, rahani riittävät oleelliseen mutta ei luksukseen, en ole kuitenkaan kerjäämässä lahjoja missään vähävaraisten lasten keräyspajoilla lapselleni jouluksi, vaan ostan sellaista mihin minulla on varaa. Syömme myös sellaista mihin on varaa, joulupöytämme ei notku herkkuja, miksi pitäisi.
Ärsyttää tämä nykyajan valitus, suomalaiset ovat ihme valittajia, viinaan kyllä aina löytyy ja pelaamiseen rahaa, mutta mites laskujen maksaminen, ei kiinnosta näitä "vähävaraisia".
Yhteiskunnan paapominen saisi loppua, Amerikan malli Suomeen, suomalaiset ovat lihotettuja syöttöporsaita aina valittamassa joka asiasta ja vähävaraisia siellä ja täällä. Lopettakaa se ulina ja menkää töihin.
Hyvin kirjoitettu, se on juurikin näin.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen kysyn: kuka auttaa yksinäisiä vanhuksia, yksineläjiä joilla ei ole sukua, ei perhettä, kuka auttaa yksinäistä vakavasti sairasta, kuka välittää mielenterveys, masennuksesta yms asioista kärsiviä,, ei kukaan, aina vaan lapsiperheet sitä ja lapsiperheet tätä, vaikka he saavat yhteiskunnalta kaiken mahdollisen tuen, niin rahallisesti kuin sosiaalisesti
Kokemukseni mukaan ei ole niin mustavalkoinen asia. Tiedän omasta kokemuksesta että kukaan ei halua auttaa, oli tilanne mikä tahansa. Ihmiset on todella ilkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Mua ei itketä yhtään. Kaikki perheet saa tt-tukea, työkkäriä, asumistukea, lapsilisää ja yh't elatusmaksuja. Miten ei ole varaa kurahousuihin tai ruokaan?
Teillä on suuret luulot noista tt-tuesta ja työkkäristä. Voi kumpa voisin teitä vähän valaista asiasta, miten tiukkaa noilla on elää! Ihan yksinelävälläkin.
Eikä kiinnosta teidän "tiedän himpulapimpulablondin joka heitteli satasia ympäriinsä ja sai vielä sängynkin"-jutut.
Ja turha edes alapeukuttaa.
Aivan sairasta tuo tt-kateus!
Vierailija kirjoitti:
Varmaan osalle pienituloisia ja köyhiä vääristyy se näkemys, mitä "hyvätuloiset" tai ylipäänsä paremmin pärjäävät ostavat jouluksi. En usko, että kovinkaan monessa ns. normaalituloisessa perheessä ostetaan niille lapsille iPhone+uus läppäri+merkkivaatteita+lahjakortteja. Mainokset ja kaikenmaailman pikavippifirmat varmaan luo aika harhaanjohtavan kuva siitä, millaisia lahjoja ja paljonko "pitäisi" tai "olisi normaalia" ostaa.
Toki ajatkin on muuttunut 90-luvusta, mutta vaikka meillä oli molemmat vanhemmat töissä, niin ei meille lapsille mitään lahoja sadoilla tai tuhansilla markoilla ostettu, vaan lahjat oli juurikin pyjamasetti+villasukat+ aku ankan taskukirja ja joulukonvehti -linjaa. Ja ne oli aivan riittävät. Sama kaveripiirissä. Varmasti oli sitten niitä juppiperheitä, joissa lapset sai merkkicollegea yms. Sitä en tiedä, vertasiko köyhät itseään sitten jo tuolloin noihin kaikkein jupeimpiin.
Ehkä tän oman "luokkataustan" vuoksi mun korvaan särähtää aina, jos joku (kehtaa) valittaa, että ei saanut tarpeeksi kallista tai "hyvää" lahjaa. Sen ymmärrän, että mitään ryönäisimpiä kirppislöytöjä ei kuulu lahjaksi antaa, mutta juurikin se, että natistaan että ku kosmetiikaksi saatiin Herbinaa ja Lumenea, eikä Cliniqueta tai Estee Lauderia, tai lapselle Tokmannin "merkitön" purulelu eikä "Sophie la Giraffea". Sitä en tajua.
Höpöhöpö. Kyllä hyvinkin moni varakas ja vain keskituloinenkin nimenomaan ostaa lapsilleen merkkivaatteita, läppäreitä, yms. Luuletko, että nykyisenlainen kulutuskulttuuri pysyisi pystyssä, jos ei kuluttajia olisi? On ihan harhakuvitelmaa ja tekopyhää tarinointia, että varakkaat ostaisivat lapsilleen joululahjaksi vain yöpaidan ja käpylehmiä.
stop kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottamatta muuten kantaa täytyy sanoa vautsi vau taas suomalaisten auttamishalua. KUKAAN ei pakota antamaan rahaa tai tavaroita avuntarvitsijoille mutta täällä taas joukoin vingutaan tukien suuruudesta ja niputetaan kaikki köyhät alkkis tai muu-ongelmaisiksi. Mikä helvetti teitä vaivaa..
Ai niin, nenäpäivä ja ah köyhäafrikka-keräyksiin kyllä tungetaan rahaa eikö vain?
Nenäpäivä-keräyksen sais lopettaa kokonaan, kerätyt rahat ei todellakaan mene perille sinne minne piti. Miksei suomaisille ole samanlaista keräystä, vain keräyksiä lapsiperheille.On niitä muitakin avun tarvitsijoita kun lapsiperheet.
Valtaosa lapsiperheiden keräyksistä on ihan yksityishenkilöiden alulle panemia. Kuten Jouluapua -keräyskin. On niitä muitakin. On ollut alussa keräyksiä tavaraan ja ruokaan, mutta myöhemmin on perustettu toimintaa varten yhdistys ja haettu sille rahankäeräyslupa. Miksi muille kuin lapsiperheille ei ole keräyksiä? Koska ketään ei kiinnosta ryhtyä perustamaan sellaista keräystä. Mutta onhan meillä kuitenkin Hursti (sekin alkujaan yksityishenkilöiden perustama) sekä Pelastusarmeija.
Vierailija kirjoitti:
Vai vielä itku tulee. Sinne Alkoon ne rahat riittää. Auttakoon viralliset auttajat.
Meinaatko että lapset tuhlaavat perheen rahat Alkoon, ja sen takia eivät ansaitsekaan saada kurahousuja tai rukkasia tai mitään joululahjoja?
Tai että jos vanhemmat tuhlaavat, niin lasten pitäisi jotenkin pystyä estämään se, tai muuten on oikeinkin, että jäävät ilman lahjoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peku kirjoitti:
Muakin itkettää nuo toiveet. Etenkin tämän perheen toiveet
Tyttö 6v: lelut, leggingshousut koko 158-164cm. Saa olla melkoisesti ylipainoa että tarvitsee tuossa iässä noin isoja vaatteita. Tuon ikäisillä lapsilla on pituutta normaalitilanteessa 100cm - 130cm. Eli mikään muu ei selitä tuota vaate kokoa kuin ylipaino.
Tyttö 9v: lelut, leggingshousut koko xl. Mitä helvettiä. Xl kokoa käyttää liki kaksimetrinen mieheni koska muissa koko vaihtoehdoissa ei hihan pituudet riitä. Alakoulu ikäiselle tuo vaatekoko ei voi missään tilanteessa olla normaali.
Äiti: leveälestisiä kenkiä, vaatteita koossa xxl / 2xl
Käyttäisivät vähemmn rahaa ruokaan niin jäisi rahaa enenmmän leluihin.
No ensinnäkin ihmisiä on ihan eri mallisia. Esim omalla lapsellani (8v tytöllä) on selkeästi samanmallinen vartalo kuin minulla, eli tiimalasi. Meillä on iso takapuoli, isot reidet mutta pieni vyötärö. Iso osa leggareista on sen mallisia että ne eivät peitä persvakoa hänellä vaikka vyötärö iso olisikin. On siis helpompi ostaa isoja leggareita joihin laittaa uuden kuminauhan tai pienentää vyötäröstä, kunhan ne vain riittävät peittämään sen persvaon liikkuessakin, kun lapsi sattuu olemaan hyvin liikunnallinen. Oma lapseni ei ole tippaakaan ylipainoinen, mutta voin kuvitella että jos olisi hiukankin ylipainoa (ja joillain lapsilla joissain vaiheessa on, vaikkei aikuisena lihava olisikaan), tarvitsisi isompaa kokoa.
Ja jos tähän lisätään vielä se tosiasia että köyhät ovat useimmin ylipainoisia kuin paremmin toimeentulevat, ei tämä ihmetytä laisinkaan. Köyhällä kaikki energia menee siihen että pysytään jotenkin pinnalla. Se on huomattavasti helpompaa kiinnittää huomiota ruokavalioon ja jaksaa vaikka tehdä itse salaatti tuoreista aineksista kun ei joudu kantamaan jatkuvaa huolta toimeentulosta ja pinnistelemään. Tämä pinnistely ja psyykkinen väsyminen aiheuttavat sitten sitä että tulee ahmittua ja sorruttua epäterveelliseen ruokaan. Ei suinkaan mikään “periytyvä tyhmyys” tai vain laiskuus.
Näen tämän jo omasta äidistäni, kun olimme lapsia, hän jäi laman myötä työttömäksi ja meillä oli rahasta ihan hiton tiukkaa. Hän painoi yli 100kg ja oli aivan uupunut. Kun hän sai töitä, odotushorisontti kasvoi taas normaaliksi ja ei tarvinnut koko ajan miettiä millä kaiken maksaa, hän laihtui normaalipainoiseksi.
Eli auttaako tähän tippaakaan se että joku jeesustelee että noin ne köyhät hassaavat rahansa ja lihovat = no ei. Se pahentaa tilannetta joka tavalla.Tuota noin. 8-vuotiaalla ei vielä pitäisi olla selkeää, korostunutta tiimalasia. Minun 8-vuotiaani on kyllä perinyt toisen vanhempansa kookkaan takapuolen ym. ominaisuuksia, mutta ei hänellä mitään "muotoja" ole. On pari kiloa ylipainon puolella painoindeksin mukaan, silti pukeutuu ikäistensä vaatteisiin eikä koskaan ole ollut ongelmaa että housut eivät menisi tarpeeksi ylös.
Ps. Tiimalasi ollakseen pitäisi olla myös isot rinnat. Tiimalasit eivät yleensä ole kovin reiteviä, päärynöillä sen sijaan riittää reittä ja persettä.
Tiimalasi nimenomaan viittaa vartalon muotoon esim vaikka takaapäin katsoessa, eli X:n muotoinen kroppa. Siinä on korostuneen kapea vyötörö, yleensä iso takapuoli ja isot reidet. Päärynöillä ei ole kapeaa vyötäröä.
Päärynöillä on kapea vyötärö suhteessa lantioon, tiimalaseilla tämän lisäksi isot rinnat.
Olen ERITTÄIN ILAHTUNUT että listalla ei ollut yhtään kånkeneita tai jopoja.
iPhonet ovat toki ällöttäviä myös, koska massalammastoiveet.
Nää on nyt taas näitä. Tekisi mieli monellekin pätijälle sanoa, että haista huilu!
Kyllähän sitä köyhyyttä ja tiukilla olemista kestää hyvinkin, jos se on väliaikaista, ja on edes jotain näköaloja tai toiveita paremmasta. Muutama kuukausi tai muutama vuosikin menee varmaan ok.
Mutta entä jos sitä köyhyyttä kestää vuodesta toiseen, kenties vuosikymmeniä, jopa koko elämän? Eikä koskaan saisi olla mitään ns. ylimääräistä, mitään mistä saa iloa ja mielihyvää, aina vain se aivan minimi ja kaikkein välttämättömimmät, mitä saa hankkia?
Veikkaan, että suurimmalla osalla kommentoijista hajoaisi pää viimeistään 10. vuoden jälkeen, monella jo paljon sitä ennen. Mutta on se helppo huudella, kun ei ole mitään todellista kokemusta (pitkään jatkuneesta) köyhyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä ihmettelen näitä tapauksia, vaikka olen itsekin vähävarainen. Meille tuli yllättävä tilanne, kun mies joutui viime vuonna onnettomuuteen ja se vei hänen työkykynsä, joten menetti työnsä. Itse olin silloin raskaana ja vaikea ja pieleen mennyt synnytys vei minulta työkyvyn, joten jäin itsekin työttömäksi.
Olihan se iso pudotus ja meillä oli tiukkaa, mutta pärjättiin silti. Pystyimme jopa pitämään auton, joka tosin on pakollinen kun täällä ei ole julkista liikennettä. Silti lapset ovat saaneet aina lahjoja jouluisin ja syntymäpäivinä. Ennakointi on tärkeää kun rahat ovat vähissä. Ja kaikkien turhien kulujen karsiminen. Kun tilanteemme muuttui, heti katkaistiin Netflix-tilaus, se olikin ainoa ylimääräinen lasku. Loput laskut koostuvat jätekuljetuksesta, sähköstä, vedestä, vakuutuksista, netistä, puhelimista ja vuokrasta.
Luultavasti monien näiden perheiden ongelma on se, että rahaa käytetään turhuuksiin, monien mielestä esim. se Netflix on välttämättömyys. Ja joillakin tietysti päihteet, kauneudenhoitotuotteet ym.
Onhan meilläkin usein tiukkaa ja pitää miettiä mitä ostaa, mutta nälkää ei kyllä ole nähty. Toki myös teemme itse ruoan, emmekä osta valmista. Eikä ole pikavippejä, ulosottoa tmv. riesana.
Uskon samoin. Tietenkään kulujen karsiminen riittävästi ei aina ole helppoa ja paljosta voi joutua luopumaan. Mutta joskus se vaan on niin. Uskon kuitenkin, että tosi moni on "sokea" sille, mikä on välttämätöntä. Samoin ei osata katsoa pidemmälle, eli kaikki rahat käytetään, vaikka ei olisi pakko. Toki osalla kaikki menee ihan pakolliseenkin, mutta väitän, että useampi vaan luulee niin. Ymmärrän tavallan myös sen, että joskus on kiva pistää rahaa johonkin kivaankin. Mutta toisaalta niin tiukassa tilanteessa on priorisoitava todella kauaskantoisesti.
Toisella keskustelupalstalla eräs vähävarainen valitti siitä, kun ei ole varaa mihinkään ikinä. Sitten samassa tekstissä kertoi, että heidän viikon kohokohta on se, kun perjantaisin menevät koko perhe (4hlö) pizzalle. Siis joka viikko. Moni ehdotti, että voisiko siitä säästää ja ehdotettiin monenlaisia vaihtoehtoisia ja halvempia tapoja joilla korvat osa näistä pizzakäynneistä. Mutta ei, kun se oli ihan pakollinen juttu. Näitä juuri tarkoitan. Kertaostoksena 4-henkisen perheen pizzeriakäynti ei ole hurjan suuri, mutta kuukaudessa jo todella huomattava. Vaikka ajattelisi, että saa pizzan ja juoman 10€:llä (mikä ei välttämättä todellisuudessa edes riitä), niin se on 40€/viikko. 160€/kuukausi. Ihan jäätävä summa käyttää ulkona syömiseen kuukaudessa mun mielestä, enkä ole edes vähävarainen. Ymmärrän, että halutaan siellä pizzalla käydä, mutta olisko vaikka kerran kuussa tai max joka toinen viikko. Sitten muina perjantaina vaikka kirjastosta joku leffa tai peli ilmaiseksi ja pizzan leipominen itse kotona. Kivaa yhteistä tekemistä, mutta huomattavasti edullisempaa!
Moni varmasti vetää tästä herneet nenään, mutta vetäkää rauhassa.
No ei kympin pitsa ja juoma ole mikään "jäätävä summa" ulkona syömisestä. Itse asiassa jos yhden henkilön osuus on kympin, se on tosi vähän - ulkona syömisestä. Mutta muuten olet tietenkin oikeassa, että jos rahasta on tiukkaa, voisi olla fiksumpaa käydä vaikka vain kerran kuussa siellä pitsalla ja muina perjantaina korvata vaikka pari kertaa itse tehdyllä tai kaupan pitsalla. Ei se kotona syötykään ruoka ihan ilmaista ole. Itse ainakin tykkään laittaa kotona tehtyyn pitsaan paljon täytteitä, ja jos siihen ostaa juoman, niin ei se sen halvemmaksi tule kuin jos ostaisin pitsan pakasteesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Suomi on nykyään täynnä näitä vähävaraisia lapsiperheitä. Taitaa olla elämänhallinta ja sitä myöten rahat hukassa. Olen sitä mieltä, että vastuu elämästä kuuluu yksilölle ei yhteiskunnalle. Yhteiskunnan tehtävä on auttaa silloin kun on vaikeuksia, mutta nämä vaikeudet eivät saa olla peliriippuvuus, alkoholin loputon juominen, huumeriippuvuus jne. Minua ärsyttää tämä "vähävaraisten ihmisten paapominen". Eiköhän heidän ole aika ottaa itse vastuu omasta elämästään.
Onko todella niin, että ihminen on vähävarainen kun ei ole kallista älypuhelinta ja merkkivaatteita ja kalliita harrastuksia, kalliita leluja ym. Ensinnäkin nämä edellä mainitut tavarat kuuluvat sellaisille joilla on rahaa, jos on vähävarainen sitten pitää tyytyä siihen mitä saa niillä vähillä rahoilla. Olen itse 100 prosenttinen yksinhuoltaja, pienipalkkainen, rahani riittävät oleelliseen mutta ei luksukseen, en ole kuitenkaan kerjäämässä lahjoja missään vähävaraisten lasten keräyspajoilla lapselleni jouluksi, vaan ostan sellaista mihin minulla on varaa. Syömme myös sellaista mihin on varaa, joulupöytämme ei notku herkkuja, miksi pitäisi.
Ärsyttää tämä nykyajan valitus, suomalaiset ovat ihme valittajia, viinaan kyllä aina löytyy ja pelaamiseen rahaa, mutta mites laskujen maksaminen, ei kiinnosta näitä "vähävaraisia".
Yhteiskunnan paapominen saisi loppua, Amerikan malli Suomeen, suomalaiset ovat lihotettuja syöttöporsaita aina valittamassa joka asiasta ja vähävaraisia siellä ja täällä. Lopettakaa se ulina ja menkää töihin.
Niinhän se meneekin, että vähävaraisen on ostettava sen mukaan, mihin rahat riittävät. Mutta näissä keräyksissähän onkin ideana, että jos joku itse haluaa, hän voi vapaaehtoisesti antaa lahjan toiselle ihmiselle. Ei ole siis kyse siitä, että yhteiskunta pitää kaikki merkkivaatteissa. Ihan samalla lailla, jos sinä osaat ommella napin takkiin, mutta naapurisi ei osaa, voit halutessasi auttaa häntä ja ommella sen napin. Mikään pakko tai velvollisuus ei ole tehdä niin. Nämä keräykset eivät myöskään velvoita ketään mihinkään.
Mikä on
Koronalisällä saa itse kyllä ostettua kivoja joululahjoja. Eikös vähävaraiset yleensä tt-asiakkaita ole.
Nillle ratkaisee, jotka osaavat toimia suunnitelmallisesti. Olen avustanut tuntemattomia vähävaraisia jo 10 vuoden ajan, yleensä käymällä heidän kanssaan yhdessä kaupassa. Todella usein on tullut puheeksi juuri se, miten erilaista on tehdä ostoksia, kun pystyy hyödyntämään kaikki tarjoukset ja kilohinnat. Tehdä parin viikon ostoksetkerralla eikä niin, että aina muutama päivä kerrallaan. Kun voi ostaa parin kuukauden vessapaperit ja pyykinpesuaineet tarjouksesta. Joku tuote voi olla vaikka 3 kpl tarjouksessa, mutta jos ei ole mahdollisuutta ostaa kuin niistä yksi, tulee yhden hinnaksi enemmän kuin yhden hinnaksi silloin, jos olisi ostanut tarjouksen mukaisesti kolme.