Suomen kielen vanhahtavat sanat ja ilmaisut

Tekokuu= satelliitti

Maitokauppa katosi katukuvasta 1960-luvulla, mutta yhdessä yhteydessä sana elää edelleen: pitäisikö viiniä myydä maitokaupassa? Vähiin jäisi myynti, kun Valio sulki viimeiset maitokauppansa tosiaan jo 50 vuotta sitten.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 22:51"]

Listataan vanhahtavia suomen kielen ilmaisuja tähän. Laitetaan perään myös nykyaikainen vastine.

Itselle uutena tuli verbi myödä, joka on yleinen Itä-Suomen murteissa. Yleiskielen vastine on myydä.

[/quote]

Itä-Suomen vastine on kylläkin myös "myydä", mutta murteellinen äänneasu on "myö". Yleiskielessä on oikein taivuttaa myydä-verbiä sekä "myi" että "möi". Toinen on itäinen versio, toinen läntinen.

Juomari - juoppo, holisti, alkkis

Anoppi käyttää vieläkin pakastekalasta "jääkala"-nimitystä. En ole ikinä kuullut muiden käyttävän tuota nimitystä. 

pari = 2 kpl 
tikkuri = 10 kpl (lähinnä oravannahkojen mittaamiseen) 
tusina = 12 kpl 
tiu = 20 kpl 
toltti (lautoja) = 12 kpl 
kiihtelys = 40 kpl (lähinnä oravannahkojen mittaamiseen) 
krossi = 144 kpl 

wikipedia

Toisesta keskusteluskanavasta lainattua:

VITUKKEET

Pillun päreitä käytettiin vielä 1800-luvulla, ennen laudeliinojen keksimistä, saunoissa naisten alapään suojana. Ymmärrettävistä syistä olosuhteet maaseudulla olivat tuolloin hygienian kannalta erittäin puutteelliset, eivätkä miehet yleensä käyneet "esipesussa" ennen lauteille istumista. Lauteet siis suorastaan kuhisivat erilaisia mikrobeja ja bakteereita, varsinkin koliformisia bakteereita.

Pillun päreet eli "vitukkeet", kuten niitä tuolloin kutsuttiin, tehtiin tavallisista männyistä vuolluista päreistä muotoilemalla ne naisen omien muotojen ja käyttötarkoituksien mukaan. Luonnollisesti ne olivat alussa puunvärisiä, mutta muuttivat sitten väriään mitä enemmän niitä käytettiin. Ihan pärekaton harmaiksi ne eivät sentään ehtineet.

Sanonta "Tuhannen pillun päreiksi" on syntynyt luonnollisesti siitä, kun miehet ovat arvioineet puun kokoa ja sen riittävyyttä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Naisille varattiin tietysti oma puu vitukkeisiin eli pillun päreisiin. "Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi", oli tuttu arvio puun koosta pohojammaalla.

Paskanmarjat oli myös tuon ajan sanontoja. Nimitys tuli eläinten jätöksissä olleista ehjistä marjoista. Se laajeni tarkoittamaan myös miesten ?perskarvoissa? killuvia pieniä ?kakkakikkareita?. Helsingin seudulla samaa asiaa on tarkoittanut nimi Kackelbergin marjat.

Pillunpärettä käytettiin istuinsuojana vain muutama kerta, koska kasteltuna se ei kauan kestänyt. Sen jälkeen se jätettiin kuivumaan ja sitten heitettiin saunanpesän sytykkeisiin. Päreitä oli tuohon aikaan (1800-luvulla) runsaasti saatavilla ja ne olivat halpoja, joten tähän tarkoitukseen niitä riitti.

http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/491214-kaytosta-poistuneet-sanat-rikastuta-ilmaisuasi-4.html

Kureliivit/kureuuma= (luu)korsetti

Uuma= vyötärö

Hipiä= iho

Impi= nuori nainen

Urho= nuori mies, sankari

Syleillä= halata

Leninki= mekko

Puurtaa= työskennellä ahkerasti (rankasti, kovasti)

Parjata/herjata= haukkua, puhua pahaa

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 16:24"][quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 16:17"]

Kuolemantauti. Käytän tuota sanaa.

[/quote]

Kuolemantaudin voi saada desinfisioimattomista tuotteista.

[/quote]

Isä käytti tuota. Johtuu vanhoista ajoista jolloin oikeasti jotkut taudit oli kuolemaksi.

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 16:26"]Maitokauppa katosi katukuvasta 1960-luvulla, mutta yhdessä yhteydessä sana elää edelleen: pitäisikö viiniä myydä maitokaupassa? Vähiin jäisi myynti, kun Valio sulki viimeiset maitokauppansa tosiaan jo 50 vuotta sitten.

[/quote]

No kun mää sanon vieläkin joskus meneväni maitokauppaan.

50-lukua en ole nähnyt.

"On kesän kirkas huomen ja suvisunnuntai, ei liiku lehti tuomen, on lintunenkin vait" Siinä se on huomen, suvi eli kesä ja vait(i) = hiljaa

Pitskoja tarvittiin, kun piti tehdä tulet liittaan, että sai sumpin pihisemään. Eli tulitikkuja tarvittiin, että saattoi sytyttää tulen hellaan, että sai kahvin kiehumaan.

Paa töppöset jalkaan ja tupposet käteen, jos mänet pihalle. Eli pane huopikkaat jalkaan ja lapaset käteen, jos menet pihalle.

Putsaa metlal töppöseis, enne ku tuut sisään. Eli töppöset piti puhdistaa (lumesta) luudalla ennen sisälle tuloa.

Etelä-Pohjanmaalla on sanottu ja jotkut vanhemmat ihmiset sanoo edelleen "myidä" ( = myydä). Tuli mieleen tuosta Itä-Suomen versiosta. :) Mutta taitaa mennä jo murreasiaksi.

Monesti vanhoissa runoissa ja lauluissa käytetään sa = sä ja ma = mä.

Runoissa ja lauluissa myös sanan viimeisen kirjaimen korvaaminen heittomerkillä, jolloin sanotaan ikään kuin puhekielisesti, mutta saa ehkä sitten paremmin rimmaamaan tms. tai lieneekö ollut vain muotia ja hienostunutta. :-D

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 16:27"]

[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 22:51"]

Listataan vanhahtavia suomen kielen ilmaisuja tähän. Laitetaan perään myös nykyaikainen vastine.

Itselle uutena tuli verbi myödä, joka on yleinen Itä-Suomen murteissa. Yleiskielen vastine on myydä.

[/quote]

Itä-Suomen vastine on kylläkin myös "myydä", mutta murteellinen äänneasu on "myö". Yleiskielessä on oikein taivuttaa myydä-verbiä sekä "myi" että "möi". Toinen on itäinen versio, toinen läntinen.

[/quote]

Itse olen Pohjois-Karjalan ja Savon rajalta enkä ole koskaan kuullut muotoa "myödä". Täällä se on "myydä", "myyä", "myyvä" tai jotain sinnepäin.

Myö = me

Entäs kun meilläpäin sanotaan suutuspäissään "multa palaa päreet", mistä tulee?

Entäs sanonta "pötyä pöytään tai pöytä pellolle"?

armeijan hevosyksikössä on vieläkin käytössä komento:

"nyt kaikki lavalle hevosia panemaan"

kun lastataan hevoset autoon

Ukkini kommentoi aivastuksia näin

Yksi aivastus: terveydeksi

Kaksi aivastusta: rikkaudeksi

Kolme aivastusta: rakkaudeksi

Neljä aivastusta: kuolemaksi

[quote author="Vierailija" time="20.03.2014 klo 08:31"]

Mihin on kadonneet iltamat? ja kuka on ollut musiikkilisissa soiréessa? Ja kuka ennä on skribentti?

[/quote]

Ei ole iltamat kadonneet. Pohjois-savossa oli ainakin pari vuotta sitten kiertävä teatteriporukka jonka esitykset oli aina jotain iltamia.

Hönni=lapsenvahti :)

[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 23:07"]Ranstakka= tulen kohennin takkaan tai leivinuuniin, röökynä=hieno neiti, hantuuki= pyyhe, hellakoukku= hellanrenkaiden siirtelyyn, tulukset= tulen tekoon, pruutta= ruisku, muuretteri= porkkana.

[/quote]

Nämä tulee ruotsinkielestä ja käytetäänkin länsi-rannikolla.

[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 03:44"]Vampu = pesusieni

prötätä = pillata, sotata

Ja kyllä meillä ainakin on kahvelit (ja kihvelit) käytössä.

t. Turku

[/quote]

Maillä vamppu, Pohjois-Pohjanmaa.

Ja merkityksessä myös. Minä lähden ja. Minä lähden myös/mukaan jne.