Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

**Esikoista yrittämässä jo pidemmän aikaa**

14.03.2014 |

Hei,

 

Halusin aloittaa uuden ketjun, koska kaipaan vertaistukea teiltä jotka yrittävät esikoista ja hommat ei vaan mene nappiin. Meillä yritystä takana jo n. 10kk. Turhautuminen, ahdistus, väsymys, vihaisuus,pelko, suru ja muut tunteet eivät ole minulle mitenkään tuntemattomia. Tämä matka ollut pitkä ja kivinen. Ei kuitenkaan vielä niin pitkä kuin joillain, mutta tuntuu jo todenteolla pahalta. Jossain välissä olisi tarkoitus hakeutua tutkimuksiin ja siitä mahdollisesti hoitoihin jos ei nyt luomuna ennen sitä tärppää. Ollaan kahdenkympin puolessa välissä mieheni kanssa ja esikoista ei vain ala kuulumaan. Montaa asiaa on kokeiltu ja alkaa konstit olla vähissä. Yksi alkuraskauden keskenmeno syksyllä ja nyt odotetaan uutta plussaa testiin. 

 

Olisi kiva jos haluaisitte vaihtaa ajatuksia asiasta. Jotkut varmaan tuntevatkin nimimerkkini toisesta ketjusta ja tutut ovat tietysti enemmän kuin tervetulleita. Tälläistä ketjua en nyt tästä kärkipäästä vain löytänyt. Löytyisiköhän sieltä joku samassa tilanteessa oleva mimmi :) ?

Kommentit (647)

Vierailija
621/647 |
07.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mirame: Varaa aika lääkärille terveyskeskuksestasi niin saat varmasti lähetteen paikkakuntasi lapsettomuuspoliklinikalle. Onko sinulla oireita kilpirauhasen vajaatoiminnasta? Mulla on melkein kaikki oireet ja huomenna alkaa onneksi lääkitys, jospa raskautuminenkin olisi sitten mahdolliset. Välillä ei voi itsekään ymmärtää miksi toiset vaan raskautuu vaikkei sitä vauvaa toivo eikä aio sitten edes pitää. Miksei me välillä??

 

Tänään sain siis soitan klinikalta ja huomenna alkaa lääkitys kilpirauhasen vajaatoimintaa. 4-6 viikon kuluttua sitten verikokeisiin, arvojen tulisi olla jotain 0,03-2,5 väliltä, että seuraava PAS voitaisiin tehdä. Toivotaan, että lääkkeet siis auttavat ja päästään taas etenemään asiassa. Tuleehan tähän nyt noin 2 kuukauden mittainen tauko. Katsotaan miten useasti jaksan tänä aikana täällä kommentoida, lukemassa käyn kuitenkin monta kertaa päivässä.

 

anpiainen yk 2v & 5kk

622/647 |
07.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi kaikille! Viikko meni lomareissussa, joten ei ole kauheasti ehtinyt vauva-asioita ajattelemaan. Nyt on lomalta arkeen palattu ja huomasin, että menossa kp31, dpo 13.. eikä menkkoja.. Odotellaan rauhassa.. :) Jonkun verran alavatsalla nipistelyjä, eipä paljon muuta. Ehkä tämä on vain pitkä kierto. : P 

Mukavaa tiistaita ja tsemppiä tasapuolisesti jokaisen vallitseviin tilanteisiin! 

Innu84 kp31/~30

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
623/647 |
07.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kellään ei ilmeisesti oo kokemuksia :(

624/647 |
07.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

PIA87: Mulla ei ole kokemusta, pahoittelen. Aika paljon löytyy Clomeista keskusteluja ihan Googlesta.

On täälläkin varmaan jollain kokemusta?

Kukkaistyttö88 rv 5+5

625/647 |
07.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pia87: Mullakaan ei oo valitettavasti minkäänsortin kokemusta clomeista..

Mirame20: Ensinnäkin pahoittelut menkoista.. :( Mulla on vähän samanlaisia ajatuksia tosta koira-asiasta :) Mekin ollaan ajateltu hankkia koira, ja terrieri on ajatuksissa täälläkin. Luultavammin se tulis olemaan Jackrussel tai Parson. Varmaan keväällä viimeistään otetaan, kun tässä meidän lähellä asuu yks jackrusseli-kasvattaja joka nettisivujen mukaan suunnittelee pentuetta keväälle 2015.. mutta eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka jo ennen sitä otetaan jostain muualta.. ;) Mulla on kerran aiemmin ollut koira, sekarotuinen. Se eli 11 vuotiaaksi, kunnes piti lopettaa kaikenmaailman vanhuuden vaivojen takia tammikuussa 2013.. Nyt alkaisin olemaan valmis uuteen koiraan :)

Kukkaistyttö88: Olenkohan muistanut sua jo onnitella raskauden johdosta? En nyt muista, mutta ONNEA HIRMUSASTI jokatapauksessa!! :)) Sori jos oon unohtanut aiemmin onnitella, täällä on vaan niin paljon porukkaa, uusia tulee koko ajan mukaan ja tekstiä tulee ja itse nykyään enemmän facebookin puolella pölisemässä (tämän foorumin facebook-ryhmä) niin aina ei kaikkea huomaa ja muista :) Onnea tuhannesti ja peukut pystyssä että kaikki menee hyvin :) Kohta teilläkin on ikioma käärö :) <3

 

Tänne ei mitään sen kummempaa. Tänään kp 10. Eilen testasin ekaa kertaa tähän kiertoon ovista, liuskaan tuli jo haalea testiviiva kontrollin lisäksi, mutta digitestiä en vielä saanut hymyilemään. Tänään en ole edes testannut.. Joo, ei tosiaan mitään mainitsemisen arvoista tänne, gelee royalet käytössä meillä molemmilla nyt toista kiertoa, ja mulla lisäks Multivitan raskausvitamiinit. Tokkopa noista nyt mitään hyötyä on..kaikki yhtä ja samaa höpönpöppöä kuitenkin :D Auttaa jos uskoo niihin.. :D Ostin just molemmille 60 kapselin purkit geleetä, eli niitä ois nyt molemmille 2kk ajaks. Jos ei sinä aikana tuu plussaa, niin varmaan unohdetaan ne geleet......tää on tämmönen kokeilu nyt, kun niin paljon on juttua netissä että heti ku on geleet alotettu ni on posahdettu paksuks jne. :D Mut tuskimpa vaan omalle kohdalle sellasta lottovoittoa sattuis... :/

 

Kimallus-84    Kp 10/24-29     Yk 1v.4kk. (Yk 19)    yritystä alkaen 06/2013

626/647 |
07.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetuloa kaikille uusille ja voimia vauvanmetsästykseen mutkien kautta!! <3

 

Anpiaiselle harmittelut, kun siirto meni ohi, mutta toisaalta, nyt jos sais noi kilppariarvot kuntoon, niin sitten pääsisi taas ihan uudella "kropalla" yrittämään!! Hirmu tsempit sinne!!!

Mirame: kannattaa hakeutua julkiselle jonoihin, niitä on vähän enemmän tai vähemmän paikkakunnasta riippuen, mutta kannattaa silti.. vie enemmän aikaa, kuin yksityisellä, jossa kierronkartoitus voidaan jo tehdä yhden kierron aikana... toki, jos on rahaa maksaa, niin miksei myös yksityiselle kannata.. varsinkin jos haluaa saada äkkiä selville, onko jotain selkeää vikaa..joku teillä on pakko olla metsässä, 3+ vuotta on kyllä ihan uskomattoman pitkä aika luomuilla ja toivoa vain.. rohkeesti vain eteenpäin!

Lily: hyvä, että siellä on löydetty syytä tähän odotukseen! Toivotaan, että jatkossa alkaa sujumaan ilman myoomia :O

Henriikka, meillä lapsettomuus aiheutti/aiheuttaa kismaa siksi, että mies on yltiöpositiivi ja sen mielestä mulla on pelkojeni ja epätoivojeni kanssa asenne vamma... mutta olen sitkeesti selittänyt sille, että hänelle tää on ensimmäinen kerta lapsen tekoa, minulle jo perjaatteessa 4...  kyllähän se riitaa saa aikaiseen, mutta puhuminen ois niin tärkeetä.. joskus ulkopuolinen apu saattaa auttaa parhaiten avaa ne solmut, mitkä tulee aikapitkälti näkemys-kokemuseroista.. kyllähän nainen kokee tän ihan eritavalla kuin mies! Toivottavasti ei nyt liikaa ala symppissekoilee kierrot :P

Jonsteri: <3 Ihana kuulla, että voit sinäkin siellä kirjaimellisesti paksusti :) Lisää vaan samanlaisia oloja ja viikkoja. :)

Innu: jospas jospas ne ei vaikka tuliskaan.... 

 

Mä oon kanssa pakoillut kaikkia palstoja melkein, kun näen vaan pahaamieltä ja kauhua jokapaikassa.. google on ihan hirveen kätevä paikka, mutta mä tarttisin google lukon!

Täällä voidaan ihan hyvin, vauva varsinkin. Kotidopplerissa kuuluu sydänäänet, tänään oli nt-ultra ja turvotus oli 1,0mm ja kaikki näytti oikein hyvälle, kovin liikkuvainen vauveli oli.. vuodot olleet tasan kuukaden poissa ja silti pelkään edelleen joka vessakerta, että joko taas... rautavarastot on tässä akassa loppu ja hb lähenee 100 rajaa.. rautatabut ei tuppaa sopia ja jos tätä yhtä vielä kokeiltuani oon näis lukemis saan rautaa suoneen.. sit oonkin aika rautanen ämmä :D Vaan beebe oli kovin kaunis.. ja pitää edelleen äidillään huonoja oloja ja on alkanut saamaan aikaan vaatteiden kutistumista :)

Weebee ja Villikko 12+3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
627/647 |
08.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos paljon Kimallus <3

Kukkaistyttö88 rv5-6

628/647 |
08.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Korjaus, rv5+6 :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
629/647 |
08.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moikka!

Onko kellään kokemusta foolihaposta raskautta yrittäessä? Mä alotin tänää bio-folinin syömisen... Jo lähes 2 vuotta ollaan oltu ilman ehkäiisyä, mutta vasta pari kk sitte ollaan ihan tosissamme alettu yrittämää. Yhtä varhaista keskenmenoa lukuunottamatta mitään ei ole tapahtunut. Toiveissa vauva vuodelle 2015. Mutkia matkaan aiheuttaa se, että ollaan molemmat vuorotöissä. Välillä menee otolliset päivät hukkaan, kun ei yksinkertaisesti olla samaan aikaan kotona... Turhauttavaa! Mieskin totesi, että joidenkin ihmisten täytyy vaa suunnilleen nähdä toisen elimet ja saman tien paksuna. Onneksi lähipiirissämme on myös ihmisiä, joille ei ole ollut helppo tulla raskaaksi. Vertaistukea on siis tarjolla :)

 

Onnea kaikille jo raskautuneille ja toivottavasti kaikki menee hyvin!

 

Werus kp 14/25-29

630/647 |
08.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Foolihappoa suositellaan jo yritysaikana, mitään haittaa siitä ei ole, että anna mennä vaan. Ainakin 400yksikköä/vrk. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
631/647 |
08.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No sieltä se kp 1 alkoi.. Noh, eteenpäin vaan, ei muu auta. Mitään tuntemuksia ei ollut kunnes tänä aamuna kovasti kramppasi ja tadaa! V***tuskäppyrä on taas melko korkealla..

Aiemmin oli keskustelua siitä miten tämä yrittäminen on parisuhteeseen vaikuttanut. Meillä tämän yrityksen vain jatkuttua suhde on kyllä tiivistynyt melkoisesti. Mies jossain vaiheessa sanoi minun olevan kärsimätön (mitä jossain määrin olenkin) ja oli ehkä minun asenteeseeni hiukan kyllästynyt. Itkukohtaukset kierron alussa ovat vähentyneet vain hiljaiseksi pettymykseksi menkkojen alettua. Olen yrittänyt selittää miehelle noita mielialan kipristelyjä silllä, että naisille tuo raskaudettomuuden huomaaminen kuukautisten alettua on vain konkreettisempaa jollakin tasolla kuin miehillä. Joka kerta kun käy vessassa muistaa, että tämäkään ei ollut se onnistunut kerta. Vikaa hakee herkästi itsestä, vaikka onhan testit ja tutkimuksetkin todenneet sen vääräksi. Parasta lääkettä kierron alkuun on ollut miehen rakkaudentäyteinen halaus. Tutkimuksiin ei miestä tarvinnut houkutella, itse hiukan jännitin miten mies suhtautuu kun ehdotin yksityisellä lääkärillä käymistä. Olemme keskustelleet paljon myös siitä, mitä sitten jos raskaus ei koskaan alkaisikaan. On itselle kovin lohdullista tietää ja tuntea se, että mies ei ainakaan jättäisi minua jos emme lasta koskaan saisi.

Lähipiirissämme lähes kaikilla on lapsia tai eivä halua lapsia, joten vertaistukea ei löydy muualta kuin täältä. <3

Innu84 kp1/~30, yk olen mennyt jo laskuissa sekaisin.. eikä edelleenkään minkäänlaista merkkiä raskaudesta..

632/647 |
08.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kukkaistytölle onnittelut <3

 

Anpiainen onneksi sait lääkityksen, toivotaan että kilppariarvot saadaan siten kohdilleen ja pääsette siirtoon ja tietenkin toivon sen tuottavan tulosta, tsemppiä <3

 

Meille ei mitään uutta... Oon käynyt päivittäin täällä lukemassa, mutta en oo saanut aikaseksi kirjoitella. Tää puhelimella näpyttely on vähän vaikeeta... Meilläkin tämä tuntuu parisuhteessa, ite kilahtelen välillä ku tuntuu ettei tuo toinen oikein tahdo ymmärtää miten pitkä tie voi olla vielä siitäkin jos lähdetään hoitoihin saati jos päädytäänkin adoptioon... En tiiä onko tuo mies valmis kumpaankaan... Vähän harmittaa kun tulee tunne etten oo oikein varma haluaako se edes lapsia, kun ei se halua tehdä asian eteen mitään. Samalla tiiän että se haluaa, en tiiä....... No joo ite alan olla jo siinä ajatuksessa ettei meitä vaan ole tarkoitettu vanhemmiksi, eikä meistä sellaisia tulekaan... Luovuttanut olo... No joo, ootteko lukenut kirjaa nimeltä Ei kenenkään äiti? Siinä on tarinoita lapsettomuudesta. Ite luen sitä parhaillaan, aika rankkojakin tarinoita. Auttaa kuitenkin jonkin verran ymmärtämään ja hyväksymään omia tunnemyrskykä tämän asian suhteen. 

Tulipahan taas tarinaa, vähän sekavaa, mutta jospa siitä jotain ymmärtää :)

 

Rima yritys aloitettu 1/2013

Sisältö jatkuu mainoksen alla
633/647 |
08.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Innulle pahoittelut menkoista :(  meillä menossa kp 19/30-> tästä(kään) kierrosta turha odottaa plussaa, kun oon parhaillaan reissussa ja mikäli ylipäätään ovuloin se tapahtunee näinä päivinä... Voimahalaus sulle ja tsempit uuteen kiertoon <3

634/647 |
08.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyn aina joskus lukemassa tätäkin ketjua, vaikka kirjoittelenkin itse tuonne toiseen ketjuun. Jos siitä sattuisi olemaan apua, Pia87, niin minä syön clomifenejä nyt toista kiertoa. Olen kirjoitellut asiasta enemmän tuonne ”löytyykö muita 30-v molemmin puolin” –ketjun jälkipuoliskolle. Yritämme raskautta nyt seitsemättä kuukautta, mutta yksityinen gyne epäili etten ovuloi, sillä kiertoni on täysin epäsäännöllinen ja vuodot olleet olematonta tuhrua.

 

Voin myös vastata, ja kertoa omia kokemuksiani, jos sinulla on jotain kysymyksiä? Minusta yritys tuntuu vähän toiveikkaammalta clomifenien ansiosta, ja kehokin toimivan paremmin, sain tavallisen runsaat kuukautiset ekan clomikierron jälkeen. Nyt alussa toinen clomikierto, kp 3.

 

 

Haluan toivottaa voimaa ja rohkeutta yrittämiseen kaikille tässä ketjussa! Meidän oma yritysaikamme on vielä verrattain lyhyt, ja alan nyt vasta aavistella, millainen epävarmuuden siedon ja kärsivällisyyden jatkokurssi tämä yrittäminen on. Vähän kuin olisi lentokentän odotusaulassa katselemassa kuulutuksia lennoille. Aina joku muu lähtee vierestä ja myöhässä olijoita kuulutetaan, mutta oma lento on jatkuvasti viivästynyt! Sitten täytyy vaan keksiä muuta mielekästä tekemistä odottelun ajaksi. Kippis vaan täältä aulabaarista kanssasisaret, malja teille!

 

Tyttö ja varis

Sisältö jatkuu mainoksen alla
635/647 |
09.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tänään kp 1. Itkuksihan se meni, jotenkin sitä elätteli heti toiveita kun menkat pari päivää myöhässä kierron ollessa aikalailla säännöllinen. Tänään kävin jo reippaalla aamulenkillä tuulettumassa.. 

Ajattelin hakea kirjastosta tuon Ei kenenkään äiti- kirjan, vaikka en haluaisi velloa näissä lapsettomuusajatuksissa koko aikaa mutta voihan sen jättää lukematta jos siltä tuntuu :)

Tsempit aivan kaikille tasapuolisesta!! 

Tirppanen 1/25 yk 13

636/647 |
09.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pahoittelut Tirppanen88.. :( Tilasin itse netistä tuon kirjan "Ei kenenkään äiti" tänä aamuna.. Ajattelin, että jätän sen kesken ja luen sitten taas eteenpäin kun kykenen..

Mies oli sitä mieltä, että pari kiertoa vielä katsottaisiin luomuna, sitten aloitan hormonin. Ihmettelin kun lääkäri määrisi tuolloin ensikäynnillä Letrozole 2,5mg tabletit ovulaation tueksi. Minulla on varsin säännöllinen kierto, enkä ole ihan joka kierrossa ovista testaillut, joten suhtaudun tuohon hormoniin hiukan epäilevästi. Lääke on kuulemma sellainen, ettei pakkausselosteessa lue mitään ovulaatiosta tai kiertohäiriöistä.. Katsotaan nyt aloitanko sen. Onko kellään kokemuksia tuosta Letrozolesta?

Innu84 kp2/~30

637/647 |
09.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa kaikki!

 

Oon lukenu tätä ketjua alusta lähtien, mut jostain syystä en saanu kirjotettua tänne aikasemmin. Me (minä 30v ja mies 32v) ollaan yritetty saada lasta jo reilu pari vuotta.  Ei olla ees yrityskiertoja enään jaksettu laskea. Lapsettomuustutkimukset käytiin läpi tammikuussa kunnalla. Meistä ei löytyny mitään mitään vikaa ja sanottiin et pitäs onnistua ilman mitään kepulikonsteja. Kehotettiin elämään terveellisesti ja laihduttamaan. Sovittiin et me soitetaan, jos syksyyn menessä ei olla onnistutu raskautumaan.

 

Mulla täl hetkellä menossa ehkä kp 1. En o ihan varma laskenko tän kierron vikaks vai jo kierron ekaks päiväks. Mulla on tosi niukat kuukautiset ni välillä on vaikea huomata et, mikä on se oikea kp 1. Meille painotettiin et kp 1 on vast sillon ku vuoto on reilua ja siitä vasta lasketaan. Maanantaina jo alku tuhru ja suunnilleen samanlaista tähän päivään asti.  Kierto on muuten aika säännöllinen 28-30pv ja ovis tuntuu selvästi ja oon välillä tikutellukki et se on sillon ku luulenkin.

 

Nyt siis käynnistyy viimenen kierto, jonka jälkeen me ollaan päätetty soittaa aika naistenklinikalle. Suunnitelma meillä on jo tehny. Ensin 3-4kk tuetaan ovulaatiota lääkkeillä ja sen jälkeen ainaki kahdesti yritettään inseminaatiota. Niin jännää! :)Oon luottavainen et joku päivä meil on lapsi ja todella toivon et noist kevyemmistä hoidoista saatas riittävä apu.

 

Tääl on ollu puhetta kilpirauhasarvoista ni myös mulle on sanottu, että sen pitää olla alle 2.5 ja mieluiten reilusti alle.  Mullaki alotettiin lääkitys ku arvo oli 3.5 puoltoist vuotta sitten. Sillon mulla oli aika paljon oireita ja se toinenki arvo oli ihan rajalla, muistakseeni 10.4. Nyt arvot on kunnossa ja oloki on ihan normaali. 

 

Tsemppiä kaikille!

 

SJO kp1?/29

638/647 |
10.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heipsan haaveilijat!
En ole aikaisemmin kokenut tarpeelliseksi itse kirjoitella omaa tarinaa tai "kohtaloa", mutta nyt kun pari vuotta on näitä palstoja lukenut ja katsellut sivusta etten ole yksin asian kanssa, ajattelin esitellä itseni.

Yritämme siis tuoreen aviomiehemme kanssa esikoista, ollaan yritetty jo kaksi vuotta. Itseasiassa, tässä kuussa taisi tulla tasan kaksi vuotta. Lääkärissä ei ole vielä käyty, mutta se taitaa olla vuoden vaihteen jälkeen edessä mikäli en raskaudu ennen sitä.

Hormonaalista ehkäisyä mulla ei ole ollut käytössä 6 vuoteen, joten siitä tuskin on kyse enää. Vitamiineja on tullut popsittua välillä harvemmin, välillä säännöllisemmin. Tupakoinnin lopetimme molemmat, mutta häästressi viime keväänä sai aloittamaan hetkellisesti uudestaan. Nyt olen taas vähentänyt lähes olemattomiin, mutta masennus siitä kun ei mitään tapahdu on oikeastaan saanut senkin osalta luovuttamaan.

Terveellisiä ruokatapoja ollaan kanssa koitettu pitää säännöllisesti, eli ei noutoruokaa vaan oikeaa kotiruokaa/salaatteja jne muuta mikä on allergioiden puitteissa mahdollista.

Ovulaatiota olen seuraillut jo vuoden päivät, ellei enemmänkin.. Mutta vasta tässä 2-3kk olen tehnyt ihan ovulaatiotestit jotta näkisin, että tapahtuuko semmoista edes. Ihan ajallaan ovat olleet ja meillä on kuitenkin säännöllinen seksielämä, joten pitäisi sieltä suunnalta olla kaikki kunnossa.

Jossain ilmeisesti kuitenkin menee jotain "vikaan" kun näinkin kauan ollaan saatu jännittää joka kuukausi.

Tänään - tai ainakin tänä viikonloppuna - pitäisi alkaa kuukautisten. Yleensä sinä päivänä jolloin pitäisi tulla en niinkään ole nostanut intoa ylös, kun aika herkästi ne sitten sen päivän tai pari myöhästyy ihan vaan sen ajattelun takia.

Mutta tiedän jo etukäteen kuinka maailma romahtaa kun ne menkat sieltä alkaa (jos alkaa, heh). Pahinta siitä tekee se, että mieheni ihan yhtälailla odottaa raskautumista ja sen pettymyksen näkeminen maailman rakkaimman ihmisen kasvoilla ei todellakaan ole helppoa kohdattavaa. Varsinkin kun itsekin on pettynyt, niin on hankala lohduttaa toista ajatuksella "kyllä se tulee kun on tarkoitus."

Tulipa pitkä avautuminen, oho. Mutta, helpottipa edes vähän oloa. :)

639/647 |
10.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervetuloa Lecianne ja Sjo! :)

 

On kyllä todella erikoista että lääkärit on noinkin paljon eri mieltä noista kilppariarvoista :D Mulle sanoi yksityinen gyne siitä mun 3,5 arvosta sillon että ihan on normaali arvo, eikä vaikuta raskaaksituloon millään tavalla. Eikä siis todellakaan ollu lääkityksen kannalla vielä tolla arvolla.

Yksityisen lapsettomuusklinikan (!!) lääkäri taas selitti mulle kesällä että jokaisella ihmisellä se ns."oma arvo", että ei oo olemassa mitään yhtä tiettyä ns."oikeeta arvoa" mikä sen tulisi ihmisellä olla, vaan jokaisella ihmisellä on yksilöllisesti se oma normaali arvonsa, että joillakin se normaaliarvo voi olla 1,7 ja joillakin se normaaliarvo voi olla vaikkapa 4,0..et se on ihan yksilöllistä mikä se kenelläkin on..ja sitä ei oikeen voi tietää et mikä se normaali sit kenelläkin on.. :D et vasta oireet sen paljastaa jos on liian korkee tai liian matala. Sen takia se sano myös siitä mun yli 4:n arvosta että "ei sitä voi tietää että onko se mulle liian korkee arvo kun ei tiedä mikä se mun normaaliarvo on, kun se on jokaisella yksilöllistä.." ja kun mulla ei oo kerta oireita, niin se yli 4:n arvo on mulle ihan normaaliarvo vielä.. :D  o.O   No joo, totta että mulla ei oo oireita vajaatoimintaan viitaten mut silti.. ihme selitys :D  No, toi nyt oli siis väärin mitattu kaikella tapaa muutenkin toi yli nelosen arvo, oon sen selittäny täälläkin tuhannen kertaa miten se tilanne meni, et ei sillä väliä enää..en oikeen jaksais sitä uudestaan tähän kirjottaa kun kaikki on sen jo kuullu loputtomia kertoja :D Veikkaan et mun arvo on lähempänä 3 jos nyt menis mittauttaa oikeella tavalla! Mä haluisinkin tietää et mikä se oikeesti on. Ainakaan se ei oo yli 4.. :D Ei mulla oo mitään oireita vajaatoimintaan viitaten, joten tuskin mulla sitä on, mut olis muuten vaan mielenkiintosta tietää.

 

Tänne ei mitään ihmeellistä. On koitettu hyödyntää ovista, mut saa nähä..tärppää jos on tärpätäkseen. 

Kimallus-84         Kp 13/24-29       Yk 1v.4kk (Yk 19)     Yritystä alkaen 06/2013

Ei plussan plussaa koko yritysaikana..

 

640/647 |
13.10.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Moi!

Kiitos tsempeistä kaikille! <3 Ihanaa kun on tollasia ihmisiä ja ei oo asian kanssa yksin. :) Auttaa tosi paljon. 

Anpiainen: Mulla kanssa kaikki mahdolliset kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet mitä olemassa on. Ja tarkemmin kun ajattelee niin osa oireista on ollut jo kauan mutta viime kuukausina pahentuneet. Oon netistä lukenut oireita ha yhellä tutulla kyseinen sairaus on joten oon ihan varma. Kävin tosiaan siellä verikokeissa 3.10 ja sain tulokset, jotka osoitti arvailut todeksi. S-TSH tyreotropiini oli mulla 5,4 (viitearvo 0,4-4,5) ja S-tyroksiini vapaa oli 12,1 (viite 9-21). Soitin just työterveyteen ja varasin lääkäriajan keskiviikolle. Kuulemma ihan selvä juttu ja lääkitys alkaa mullakin. Toivon siis todella asian tulevan kuntoon ja että tämä olisi se syy lapsettomuuteen ja tulisin raskaaksi heti oikean lääkeannoksen tehottua. Toivon samaa myös sinulle! :)

Ajattelin vielä odottaa noiden lapsettomuushoitojen aloituksen kanssa. Nyt kun mulla on vissiin toi kilpirauhasen vajaatoiminta niin hoidatan sen kuntoon ja sitten saattaakin raskautua paremmin kun sehän vaikuttaa lapsettomuuteen. Jos en tule raskaaksi sittenkään niin hakeudun hoitoihin. 

Meille muutti viime keskiviikkona pikkuinen koiravauva. On sekarotuinen kääpiöpinserin ja mittelpitzin mixaus. Tosi herttainen ja söpö, ihan pikkuinen 8 viikon ikäinen. Nimekseen sai Vili. On kotiutunut tosi kivasti ja nukkuu jopa yksin omassa petissään eikä meidän kanssa makkarissa. Haluttiin opettaa heti nukkumaan erillään kun mulla pikkuisen allergiaa ja menee hengitys vaikeaksi jos on samassa huoneessa yön. Oli oppinut kasvattajalla tekemään tarpeet paperille ja nyt on käynyt meillä ollessa öitä lukuunottamatta ulkona tarpeilla aina. On oppimassa kovaa vauhtia asioita. Tunnistaa jo nimen, tulee luokse kutsuttaessa, tulee ulos kun avaan oven ja osaa jo sanan EI. ihana vauva ja vähän auttaa mun kuumeilua :)

Mirame20 kp 8/28-30 yk 3v ja 2kk