Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko miehesi ilmaissut suoraan että sinun tulisi laihduttaa?

Vierailija
16.11.2020 |

Onko miehesi kuinka suoraan todennut että sinun tulisi laihduttaa? Ostin perjantaina irtokarkkeja, mieheni totesi että eiköhän se 300 grammaa riitä. Meni viikonloppu piloille.

Kommentit (78)

Vierailija
41/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on oikeassa. 300g on ihan riittävästi herkuttelua vaikka ei olisi tarvetta edes laihtua.

Huvittavaa kuinka miehen vihjailu lihavalle naiselle on ainoastaan psykopaattista alistamista.

Miksi toisen syömisistä pitäisi mitään vihjailla? Ei toisen vartalo ole sen puolison omaisuutta. Keskity sinä ihan omaan karkkipussiisi, minä keskityn omaani.

Terveysriski luulisi kiinnostavan toistakin.

Se ei kuulu toiselle. Ei edes puolisolle. Jokaisen paino on ihan äärimmäisen henkilökohtainen asia. Sitä paitsi, isompi terveysriski se laihdutus on.

Vierailija
42/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On sanonut monestikin, että voisit laihduttaa, kun olit aiemmin niin hoikka, mutta olenkin lihonut kymmenvuotisen parisuhteen aikana yli 10 kiloa. Puolustauduin sillä, että ei voi olettaa minun olevan kolmekymppisenä enää yhtä laiha kuin 20-vuotiaana (jolloin olin siis oikeasti laiha). Kun kävimme seurustelemaan, painoin alimmillani 62kg, mutta valtaosan ajasta paino pyöri siinä 65 kilon tienoilla. Olen 172cm pitkä. Sittemmin lihoin niin, että painoin ennen raskautta 76kg.

Siis sitä painoa tulee jotenkin automaattisesti kilo/vuosi? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on oikeassa. 300g on ihan riittävästi herkuttelua vaikka ei olisi tarvetta edes laihtua.

Huvittavaa kuinka miehen vihjailu lihavalle naiselle on ainoastaan psykopaattista alistamista.

Miksi toisen syömisistä pitäisi mitään vihjailla? Ei toisen vartalo ole sen puolison omaisuutta. Keskity sinä ihan omaan karkkipussiisi, minä keskityn omaani.

Terveysriski luulisi kiinnostavan toistakin.

Se ei kuulu toiselle. Ei edes puolisolle. Jokaisen paino on ihan äärimmäisen henkilökohtainen asia. Sitä paitsi, isompi terveysriski se laihdutus on.

Anteeks mitä? Laihduttaminen on isompi terveysriski?

Vierailija
44/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On, olin 167 cm ja 65 kg ja mies haukkui maanrakoon, että olen niin hirveä läski, ettei kanssani voi harrastaa seksiä. Eipä minuakaan sen jälkeen enää haluttanut hänen kanssaan. Laihdutin ja menin kuntosalille, jossa ihastuin uuteen mieheen.

Exän olisi pitänyt tykätä punkerosta, mikset voinut exää varten laihduttaa?

Vierailija
45/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, eksä on nykysin. Olin normaalipainoinen yhä ja kerännyt "ylimääräisen" painoni lapsiemme myötä.

Nykyisin oon samoissa mitoissa kuin ennen lapsia ja uuden, kivemman miehen kanssa.

Vierailija
46/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On, melkein kaikki miehet, joiden kanssa olen seurustellut tai joita olen tapaillut.

Tuntuu pahalta, kun sanotaan suoraan. Ei ole auttanut. En pysty laihtumaan, jos olen onneton. Syön pitääkseni itseni tyytyväisenä. En ole vuosikausiin kokenut valtavaa onnen kipinää, kaikki on tasaista.

Mulla on sama, että sinkkuna (ja yksinäisenä) sitä haen lohtua syömisestä kun taas ihan vaan jo ihastuneena alan syödä paremmin ja kaikki herkuttelu jää pois. Mulla siis menee niin päin että laihdun ihastuneena/rakastuneena/suhteessa ja lihon yksinollessa.

Mutta niin vaan viimeisinkin ihastus kysyi "viattomasti ohimennen" parin kolmen kuukauden tapailun jälkeen että enkö mä harrasta ollenkaan mitään ryhmäliikuntaa tai salilla käyntiä..? Kyllä siitä tuli harvinaisen selväksi taas kerran että kroppani ei ollut hänellekään mieleen vaikka olin sen tapailun aikana laihtunut reilun viisi kiloa käytännössä ihan itsestään ja olin alkanut taas hölkkäämään osan lenkeistäni..

Enkä siis ole mikään jätti-iso vaan 161/86 ja tässä painoni tuntuu jumittavan ikisinkkuna vuodesta toiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terveysriski luulisi kiinnostavan toistakin.[/quote]

Se ei kuulu toiselle. Ei edes puolisolle. Jokaisen paino on ihan äärimmäisen henkilökohtainen asia. Sitä paitsi, isompi terveysriski se laihdutus on.[/quote]

Terveysriski kuuluu kyllä myös puolisolle, sillä ylipainoisella on huomattavasti normaalipainoista suurempi riski halvaantua, jolloin terve puoliso joutuu konkreettisesti kantamaan toisen läskit avustaessaan päivittäisissä toiminnoissa. 

Vierailija
48/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sanonut monestikin, että voisit laihduttaa, kun olit aiemmin niin hoikka, mutta olenkin lihonut kymmenvuotisen parisuhteen aikana yli 10 kiloa. Puolustauduin sillä, että ei voi olettaa minun olevan kolmekymppisenä enää yhtä laiha kuin 20-vuotiaana (jolloin olin siis oikeasti laiha). Kun kävimme seurustelemaan, painoin alimmillani 62kg, mutta valtaosan ajasta paino pyöri siinä 65 kilon tienoilla. Olen 172cm pitkä. Sittemmin lihoin niin, että painoin ennen raskautta 76kg.

Siis sitä painoa tulee jotenkin automaattisesti kilo/vuosi? 

No niinpä. Ihan helposti voi olla yhtä laiha kolmekymppisenä. Tuo 62 on sitä paitsi juuri ihannepaino 172-senttiselle, ei mikään erityisen laiha.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on oikeassa. 300g on ihan riittävästi herkuttelua vaikka ei olisi tarvetta edes laihtua.

Huvittavaa kuinka miehen vihjailu lihavalle naiselle on ainoastaan psykopaattista alistamista.

Miksi toisen syömisistä pitäisi mitään vihjailla? Ei toisen vartalo ole sen puolison omaisuutta. Keskity sinä ihan omaan karkkipussiisi, minä keskityn omaani.

Terveysriski luulisi kiinnostavan toistakin.

Se ei kuulu toiselle. Ei edes puolisolle. Jokaisen paino on ihan äärimmäisen henkilökohtainen asia. Sitä paitsi, isompi terveysriski se laihdutus on.

Anteeks mitä? Laihduttaminen on isompi terveysriski?

Niin. Laihduttaminen tosiasiassa johtaa helposti syömishäiriöihin (ks. vaikkapa Minnesota study). Sen sijaan olisi tärkeää keskittyä siihen että saa oikeanlaista ravintoa ja tarpeeksi.

Vierailija
50/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Terveysriski luulisi kiinnostavan toistakin.

Se ei kuulu toiselle. Ei edes puolisolle. Jokaisen paino on ihan äärimmäisen henkilökohtainen asia. Sitä paitsi, isompi terveysriski se laihdutus on.

Terveysriski kuuluu kyllä myös puolisolle, sillä ylipainoisella on huomattavasti normaalipainoista suurempi riski halvaantua, jolloin terve puoliso joutuu konkreettisesti kantamaan toisen läskit avustaessaan päivittäisissä toiminnoissa. 

Ei kuulu. Terveys on tasan henkilökohtainen asia. Minulle ei kuulu tippaakaan se että aviomieheni harrastaa lajeja joissa on riski vammautua tai että hän polttaa tupakkaa. Hänelle ei kuulu tippaakaan jos minä syön karkkia tai vaikka painaisin 120kg.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos ei välitä toisesta niin ei sano asiasta.

terveys on tärkeintä aina

Vierailija
52/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloituksesta jäi nyt kokonaan pois se tieto, että onko aapeen mies pyytänyt aapeetä laihduttamaan. Ilmeisesti ei, koska hän ei siitä maininnut. 

Karkkeja nyt ei kannata kilokaupalla kenenkään syödä, oli hoikka tai ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laihdutin ja mieheni sanoi, että en saa enää laihduttaa yhtään. Olin silloin 57kg/164 cm. Laihdutuksen aloitin vain omasta halusta, kun vanhat vaatteet kiristi, kymmenen kiloa putosi helposti ja nyt on paljon sopivia vaatteita ja olen tyytyväinen. Mieheni on aina ennen sanonut minua kauniiksi ja ihanaksi, mutta nyt seksi kiinnostaa kumpaakin joka päivä, ennen ehkä kerran viikossa. Olemme eläkkeellä, joten on aikaa lemmiskellä. Terveys on tärkeintä ja jos puolisosi rakastaa sinua, hän on huolissaan myös terveydestäsi. Ota huomautukset rakkaudenosoituksina.

Vierailija
54/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kuulu. Terveys on tasan henkilökohtainen asia. Minulle ei kuulu tippaakaan se että aviomieheni harrastaa lajeja joissa on riski vammautua tai että hän polttaa tupakkaa. Hänelle ei kuulu tippaakaan jos minä syön karkkia tai vaikka painaisin 120kg.[/quote]

On aivan eri asia olla olla 60-kiloisen kuin 120-kiloisen liikuntarajoitteisen omaishoitaja. Monestakaan syystä sitä puolisoa ei niin vain tungeta johonkin laitokseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On, olin 167 cm ja 65 kg ja mies haukkui maanrakoon, että olen niin hirveä läski, ettei kanssani voi harrastaa seksiä. Eipä minuakaan sen jälkeen enää haluttanut hänen kanssaan. Laihdutin ja menin kuntosalille, jossa ihastuin uuteen mieheen.

ja sitten heräsit fantasiastasi ja tulit voimaantumaan tänne

Vierailija
56/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Olenko mielestäsi lihava tässä asussa?"

"Pidä kompakysymykset poissa minusta." ( löysää kravaattiaan etusormella kaulusta väljentäen )

Vierailija
57/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On, melkein kaikki miehet, joiden kanssa olen seurustellut tai joita olen tapaillut.

Tuntuu pahalta, kun sanotaan suoraan. Ei ole auttanut. En pysty laihtumaan, jos olen onneton. Syön pitääkseni itseni tyytyväisenä. En ole vuosikausiin kokenut valtavaa onnen kipinää, kaikki on tasaista.

Mulla on sama, että sinkkuna (ja yksinäisenä) sitä haen lohtua syömisestä kun taas ihan vaan jo ihastuneena alan syödä paremmin ja kaikki herkuttelu jää pois. Mulla siis menee niin päin että laihdun ihastuneena/rakastuneena/suhteessa ja lihon yksinollessa.

Mutta niin vaan viimeisinkin ihastus kysyi "viattomasti ohimennen" parin kolmen kuukauden tapailun jälkeen että enkö mä harrasta ollenkaan mitään ryhmäliikuntaa tai salilla käyntiä..?

Outoa ottaa tuollainen kysymys kritiikkinä vartaloaan kohtaan. On aika normaalia, että tutustumisvaiheessa kysellään toisen harrastuksista yms. Olet hyvin epävarma, jos otat sen loukkauksena. 

Sama kuin ap:n ajatus, että karkinsyönnin moittiminen olisi jotenkin sama kuin laihdutuskäsky. Eihän niillä ole välttämättä mitään tekemistä keskenään, karkinsyönti nyt vaan on tyhmää.

Lihavat ajattelee eri tavoin, näemmä.

Vierailija
58/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos sinua rakastetaan, sinulle halutaan hyvää. Onko ylipainoisena/lihavana olo hyvää oloa? Ei. Huomauttaminen on tietysi huono keino, mutta jos ei muuta osaa, niin yrittää edes sanoa, että pidä itsestäsi huolta. Varsinkin, jos olet äiti, jolla on alaikäisiä lapsia. Sinulla on velvollisuus huolehtia heistä, ja ylipaino sairastuttaa jossain vaiheessa varmasti sinut. Diabetes, verenpaine, sydänongelmat, masennus, nivelrikko, syövät jne. tulevat jossain vaiheessa.  Ylipaino ei ole vain sinun ongelmasi. 

Vierailija
59/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua rakastetaan, sinulle halutaan hyvää. Onko ylipainoisena/lihavana olo hyvää oloa? Ei. Huomauttaminen on tietysi huono keino, mutta jos ei muuta osaa, niin yrittää edes sanoa, että pidä itsestäsi huolta. Varsinkin, jos olet äiti, jolla on alaikäisiä lapsia. Sinulla on velvollisuus huolehtia heistä, ja ylipaino sairastuttaa jossain vaiheessa varmasti sinut. Diabetes, verenpaine, sydänongelmat, masennus, nivelrikko, syövät jne. tulevat jossain vaiheessa.  Ylipaino ei ole vain sinun ongelmasi. 

Huomauttamalla et sitä saa paremmaksi, pahennat vain. Miksi siis huomautella kenenkään painosta?

Vierailija
60/78 |
16.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole, vaikka minussa on massaa enemmän. Hän on kyllä laiha.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi kahdeksan