Jätin mieheni muutama kuukausi sitten ja hänellä on jo uusi parisuhde

Hyvät miehet kelpaavat heti käyttöön.

Näin juuri!

Vierailija kirjoitti:

Sinä et halunnut jatkaa hänen kanssa ja hän otti sitten ensimmäisen kiinnostuneen asumaan luokseen. Se on tapa selvitä erosta ja hyvin tyypillinen toimintatapa miehille. Sanotaan että erossa mies löytää uuden naisen ja nainen löytää itsensä. Keski-ikäinen parisuhdekelpoinen mies on kuin maahan pudonnut 100 euron seteli jonka joku heti nappaa. Toki saatat itsekin vielä löytää jonkun jos olet nätti ja sinulla on mukava luonne.

Kun aikaa kuluu, sopeudut. Kohtaat itsekin uuden kiinnostuksen kohteen vaikka nyt ei siltä tuntuisi. Myöhemmin tajuat että on hyvä että miehellä on uusi kumppani, teidän kaikkien kannalta. Jos hän olisi jäänyt yksin ja alkanut juoda kuten usein tapahtuu asiat olisivat paljon hankalammin.

Toivottavasti sinulla ja uudella naisella on asialliset välit, pyri omalta osaltasi siihen, vaikka se tarkoittaisi pelkkää tavatessa moikkaamista. Ystävystyä teidän ei tarvitse. Usko pois, asiat ovat kannaltasi ihan hyvin.

On se kumma, että ensin jätetään ja sitten ulistaan kun jätetty jatkaakin elämäänsä ja löytää uusia ihmisiä ja uuden rakkaan. Mikä hlvetti siinä on? Kuinka itsekäs joku oikein voi olla? Keskity omaan elämääsi, itse lähdit.

Sinä jätit hänet joten olisi lähinnä reilua, että hakisit ne omat vaatteesi pois sieltä kaapeista ja antaisit tilaa sen uuden tavaroille. Kuvainnollisesti ja konkreettisesti. Vaikka se koti on sinun sisustama, niin sinä siitä luovuit joten se ei ole sinun enää.

Ei voi samalla syödä kakkua ja säästää sitä. 

Samalla kun ymmärrän sinun prosessia mitä käyt läpi, samalla ärsyynnyn exäsi puolesta. 

Nainen 42-v, eronnut, jättäjäosapuoli (ja elämänsä rakkauden kohdannut alle kuukauden kuluttua erosta -prosessi oli henkisellä tasolla menossa jo muutamia vuosia)

Olin tyytyväinen, koska itse laitoin eron vireille. Hän meni sitten vuoden seurustelun jälkeen jo uusiin naimisiin. Vaikutti tosi onnelliselta, kun viimeksi näimme. Uusi vaimo on kaikin puolin minun vastakohtani ja olen varma, että hän on nyt se oikea kumppani. 

Suurin osa miehistä toimii noin, jos vain onnistuu naisen saamaan. Olen varma, että mieheni toimisi samalla tavalla, jos eroaisimme. 

Kieltämättä tällaisia aloituksia lukiessa ajautuu ajattelemaan, että miten asia olisi ap:n mielestä "kuulunut" mennä? Ilmeisesti olisit itse halunnut löytää ensin uuden kumppanin ja saada elämäsi raiteilleen. Kaikkea ei kuitenkaan voi kontrolloida, eikä sen takia pidä mieltään pahoittaa. Onnelliset vanhemmat ovat lapsillesi parempi vaihtoehto kuin katkeroituneet tai mustasukkaiset vanhemmat.

Ongelmana on ehkä se että ajattelit että mies on joku muu kuin mikä hän sitten olikaan? Ellei tuo ole sitten ikään kuin "vain" kriisistä johtuvaa toimintaa (tosin kertoohan sekin ihmisestä miten kriisissä toimii, ainakin jotain). Ymmärrän että se satuttaa, satuttaisi minuakin. Itse olen myös ruoskinut itseäni erojen jälkeen siitä että millaiseen ihmiseen tulikaan haksahdettua. Tsemppiä, joudut ehkä käsittelemään asiaa jonkin aikaa, ei siihen muu taida auttaa.

Itse kävin saman ihmettelyprosessin läpi kuin ap. Asia ei minulle kuulunut, mutta olisin suonut että ex olisi käynyt edes jonkinmoisen henkisen prosessin läpi ennen kuin uuteen suhteeseen syöksyi. Sitten laittoi itkuisia sähköposteja vuotta myöhemmin, että analysois nyt vähän, mikä meillä meni pieleen.

Sitä en enää hänen puolestaan mennyt tekemään.

Aikoinaan kun tapasin nykyisen mieheni, hänen ex-vaimonsa oli ottanut eron muutama vuosi aiemmin. Hän oli lapsineen jäänyt asumaan lähelle, jotta olisi helpompaa tehdä vapaa-ajan reissuja ym. kun mies ottaisi lapset luokseen muulloinkin kuin sovittuina aikoina.

Mutta sitten tulin minä kuvioihin ja sotkin exän hyvinsuunnitellut kuviot. Meidän yhteinen talo löytyi noin 20 km päästä, joten lasten tapaamisesta tuli suunnitellumpaa. Lapsia, jotka tuolloin olivat jo teinejä, asia ei haitannut. Uusperheemme tuli hyvin toimeen, mutta tämä ex-vaimo soitti melkein päivittäin miehelleni ja haukkui tämän, koska elämästä tuli niin hankalaa. Ihan järjetöntä enkä koskaan ymmärtänyt tätä logiikkaa. Tämä jos mikä on sitä kakun säästämistä ja syömistä mielestäni.

Tuollainen ongelma ei voi olla oikea, on pakko olla keksitty tai sitten lääkitys on vaan väärä.

Keskimäärin miehet eivät kaipaa niin paljoa omaa aikaa ennen uutta suhdetta. Tuntuu, että naiset haluavat olla jonkin aikaa yksin riippumatta siitä olivatko jättäjän vai jätetyn roolissa. Eikä kaikki edes tarvitse mitään erityistä aikaa toipuakseen erosta. Sen uudenhan voi tavata ihan hyvin vaikka kuukaudenkin päästä erosta kuin vaikka kymmenen vuoden. Mehän emme voi tietää, onko tämä miehen uusi nainen enemmän laastari vai onko mies ihan oikeasti nyt vaan sattunut nopeasti löytämään uuden paremman puolison. Vaikka sinulle ehkä suhteen lopussa korostuivatkin miehen huonot puolet, niin uusi kumppanihan ei tällaisia näe vaan näkee ne hyvät puolet miehessäsi, johon sinäkin aikoinaan rakastuit. Mielestäni sinun tulisi olla onnellinen, että mies on päässyt nopeasti elämässä eteenpäin. Itse en kestäisi, jos itse jättäisin kumppaninin ja vielä vuosienkin päästä hän olisi yksin. Tällaista kohtaloa en toivoisi kenellekään. Totta kai haluaisin, että kumppanini löytäisi nopeasti uuden rakkauden.

Minun ex-mieheni löysi myös hyvin nopeasti uuden naisen ja muutti tämän kanssa yhteen. Ei se kauan kestänyt ja lapsiraukat joutuivat aikamoisen ylimääräisen tunnevyöryn läpi. Minulle olisi ollut ihan ok, että ex alkaa deittailla ja puuhaa mitä haluaa lapsettomilla viikoilla, mutta sydäntä särki, kun ukko sekä lähetteli minulle kaipausviestejä että rakensi uusperhettä samaan aikaan.

Kakkossuhde on onneksi kestänyt vähän pidempään, mutta hän siihenkin lähti tunteita paetakseen ja koska ei osaa olla yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvät miehet kelpaavat heti käyttöön.

Muutaman viikon ja kuukaudenkaan jälkeen toista ei edes tunne vielä!

Kukaan ei muuta asumaan samantien uuden tapailukumppanin luokse asumaan. Jos uusi nainen asui miehen luona jo parin kuukauden päästä, niin tottakai miehellä oli ollut jänen kanssaan sivusuhde jo pitkään. Luultavasti sivusuhteen takia teidän avioliittonne oli niin huono loppuaikoina. Tietenkään mies ei kysyttäessä tunnusta, että hänellä oli ollut toinen nainen. Päivänselvä ja klassinenkin tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen ongelma ei voi olla oikea, on pakko olla keksitty tai sitten lääkitys on vaan väärä.

Naisille lankeaa luonnostaan toisen parhaaksi toimiminen, sen uhalla että joutuisi itse kieltämään tunteensa, mutta yleensä ei ole tuollatavoin lopullista, vaan asiaa vatvotaan niinkauan että toinen osapuoli oivaltaa menneensä liian pitkälle julkilausumattomissa toiveissaan. Vähänkö tätä tulee televison saippuasarjoissa. 

Minun ex jätti minut kesälomalla ja joulun jälkeen esitteli uuden naisen.

Minulle ero oli todella raskas.

Itse kuvittelin nainen oli 1 syy eroon.

He menivät naimisiin ja saivat lapsen, nopeasti erosivat.

Meni puoli vuotta ja oli uusi naisystävä.

He nuorenevat ja nykyiselläkään ei ole lapsia. Ex nro 2 vaatii kun heidän lapsi on ex.llä, minun lapset eivät ole isällään. Liiton 1 lapset ovat viikko - viikko ja liitto 2 lapsi joka 2.n vkonloppu.

Itse kävin 2 v eron jälkeen paljon nettitreffeillä. Mutta taloudellinen tilanne oli heikko. Se hankaloitti asioita.

Ex äni on hyvin komea. Käymme yhdessä lasten kanssa jossain max 2 krt vuodessa ja näen kuinka hän saa huomiota naisilta jatkuvasti.

Minun ex meni Tinderiin elokuun alussa kun olimme vielä suhteessa. Uusi eukko löytyikin nopeasti (jälkeenpäin on selvinnyt).

Olihan meidän suhteessa loppuaikoina karikkoista mutta olisin odottanut sen verran suoraselkäisyyttä että jos Tinder/ uudet naiset houkutti niin olisi sitten pistänyt poikki ja touhuillut vasta sitten.

No, eikö se niin ole että mies lähtee suhteesta vasta kun uusi eukko on jo katsottuna ja hyvin koeajettuna!?

Tää oli kiinnostava ketju. AP, yllätyin siitä, kuinka paljon ihmettelyjä sait osaksesi. Näyttää siltä, että osa kommentoijista ei ymmärrä, että tunteiden kanssa pitää tehdä töitä ja että ne eivät aina tottele "loogisuutta". Ja pohtia saa, todellakin. Eli ymmärrän täysin kirjoittamasi, ja kiva, että uskalsit kirjoittaa tänne. Asioiden läpi käyminen ja niistä keskusteleminen varmasti auttaa omalla elämänpolulla eteenpäin. Tsemppiä ja hyvää syksyn jatkoa!