Lue keskustelun säännöt.
Paras oivalluksesi tavaran karsimiseen?
Eli mikä oivallus on auttanut sinua eniten kun olet karsinut tavaroita? Olen siis toki lukenut konmarit ja muut alan tuoreet teokset ja seuraan aiheeseen liittyviä instatilejä jne, mutta haluaisin kuulla minkä asian ymmärtäminen on auttanut juuri sinua eniten?
Kommentit (550)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun vielä joku kertoisi, että miksi niitä tavaroita pitäisi karsia?
Pidän olennaisempana sitä, että ei hanki turhia tai heikkolaatuisia tavaroita.
Niin, tämä !
Jos olet esim vaatteen ostanut niin eikö olisi enemmän oikein lusia sen kanssa sen elämänkaari loppuun ja olla ostamatta enää siihen viereen toista, ennenkuin on ihan pakko?
Mulla yksi kaveri konmaritti (FB täynnä kuvia "taas lähti 9 jätesäkkiö kiertoon") - ja aika pian "ihanaa kun on "taas aito tarve" ostaa uusi juhlamekko pikkuserkun rippijuhliin tmv.
Tai kun joku ehdotti täällä: jos sulla on kolme kattilaa, pärjäisimme kahdella? - ehkä, juuri nyt, mut jos sen kolmannen laittaa kiertoon niin silloin vain aikaistaa sitä, että on taas pakko ostaa uusi kun toinen niistä säilytetyistä tärvääntyy (ja kyllä, jopa kattilat tulevat elinkaarensa päähän).
Täsmälleen samaa olen ihmetellyt! Tavaran karsiminen tuntuu olevan joku itseisarvo ja paremman ihmisen merkki, vaikka tosiasiassa se saattaa olla ihan ympäristökatastrofi, kun heitetään ihan hyvää kamaa kasoittain roskiin "tämä ei tuota minulle iloa" ja sitten kohta uutta tilalle. Joku kultainen keskitie kaiken jemmaamisen ja hillittömän konmarituksen välillä pitäisi löytyä, jokaiselle se omanlainen.
Koriste-esineiden, maljakoiden, vanhojen koulukirjojen ja kerran käytetyn popcornkoneen ym karsimisen sen sijaan ymmärrän oikein hyvin ja se on viisasta. Käyttötavaroitten suhteen pitää miettiä tarkemmin. Jos kaappiin mahtuu viisi kattilaa niin miksi ihmeessä pitäisi yrittää pärjätä kahdella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun vielä joku kertoisi, että miksi niitä tavaroita pitäisi karsia?
Pidän olennaisempana sitä, että ei hanki turhia tai heikkolaatuisia tavaroita.
Niin, tämä !
Jos olet esim vaatteen ostanut niin eikö olisi enemmän oikein lusia sen kanssa sen elämänkaari loppuun ja olla ostamatta enää siihen viereen toista, ennenkuin on ihan pakko?
Mulla yksi kaveri konmaritti (FB täynnä kuvia "taas lähti 9 jätesäkkiö kiertoon") - ja aika pian "ihanaa kun on "taas aito tarve" ostaa uusi juhlamekko pikkuserkun rippijuhliin tmv.
Tai kun joku ehdotti täällä: jos sulla on kolme kattilaa, pärjäisimme kahdella? - ehkä, juuri nyt, mut jos sen kolmannen laittaa kiertoon niin silloin vain aikaistaa sitä, että on taas pakko ostaa uusi kun toinen niistä säilytetyistä tärvääntyy (ja kyllä, jopa kattilat tulevat elinkaarensa päähän).
Toi se varmaan just on, että rajoittaa ostamista kaikin keinoin. Silleen tavaraa ei tarvitse valmistaa niin paljoa.
Ja toiselle se tavara ei ole enää ollenkaan arvokas, eli se heitetään pois nopeammin koska se on ollut ostaessaan halpa. Tuo kierrättäminen on oikeastaan kauheaa itselle valehtelua, jos ostaa kuitenkin uutta tilalle.
Kaikki mikä herättää huonoja tunteita/ muistoja sekä pitkään käyttämättä olleet ja epähyödylliset tavarat heitä pois.
Me muutimme tähän asuntoon 3,5 vuotta sitten. Nyt on ehkä taas muutto näköpiirissä. Autotallissa ja varastossa on pari jätesäkillistä jotain tavaraa, jotka vietiin sinne muuton yhteydessä enkä ole niihin sen jälkeen koskenut. Varmaan tosi tarpeellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun vielä joku kertoisi, että miksi niitä tavaroita pitäisi karsia?
Pidän olennaisempana sitä, että ei hanki turhia tai heikkolaatuisia tavaroita.
Niin, tämä !
Jos olet esim vaatteen ostanut niin eikö olisi enemmän oikein lusia sen kanssa sen elämänkaari loppuun ja olla ostamatta enää siihen viereen toista, ennenkuin on ihan pakko?
Mulla yksi kaveri konmaritti (FB täynnä kuvia "taas lähti 9 jätesäkkiö kiertoon") - ja aika pian "ihanaa kun on "taas aito tarve" ostaa uusi juhlamekko pikkuserkun rippijuhliin tmv.
Tai kun joku ehdotti täällä: jos sulla on kolme kattilaa, pärjäisimme kahdella? - ehkä, juuri nyt, mut jos sen kolmannen laittaa kiertoon niin silloin vain aikaistaa sitä, että on taas pakko ostaa uusi kun toinen niistä säilytetyistä tärvääntyy (ja kyllä, jopa kattilat tulevat elinkaarensa päähän).
Täsmälleen samaa olen ihmetellyt! Tavaran karsiminen tuntuu olevan joku itseisarvo ja paremman ihmisen merkki, vaikka tosiasiassa se saattaa olla ihan ympäristökatastrofi, kun heitetään ihan hyvää kamaa kasoittain roskiin "tämä ei tuota minulle iloa" ja sitten kohta uutta tilalle. Joku kultainen keskitie kaiken jemmaamisen ja hillittömän konmarituksen välillä pitäisi löytyä, jokaiselle se omanlainen.
Koriste-esineiden, maljakoiden, vanhojen koulukirjojen ja kerran käytetyn popcornkoneen ym karsimisen sen sijaan ymmärrän oikein hyvin ja se on viisasta. Käyttötavaroitten suhteen pitää miettiä tarkemmin. Jos kaappiin mahtuu viisi kattilaa niin miksi ihmeessä pitäisi yrittää pärjätä kahdella?
Luulen, että yleensä kyse on siitä ettei kaikki olemassa oleva tavara mahdu mukavasti kotiin. Mä huomaan aina jossain vaiheessa, että nyt alkaa kaapit pursuta ja tasoilla seilaa tavaraa, joka ei mahdu oikein minnekään. Yleensä kyseessä on vaatteet (kasvava lapsi talossa) ja epämääräinen sälä. En sinänsä osta mitään tavaraa, vain vaatteita ja pakollisia taloustavaroita kuten pesuaineita ym. Mitään kippoja ja kuppeja en raahaa kotiin kuin aivan pakolliseen tarpeeseen.
Tällöin mieluummin karsin tavaraa kuin hankin lisää säilytystilaa. Toki jotkut karsivat vain karsimisen ilosta. Siinä piileekin riski, että käyttökelpoista ja tarpeellista kamaa heitetään menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kysyi mistä tulee tarve karsia.
Meillä positiivisena ongelmana on lahjat. Sekä minun että puolisoni suvuissa on paljon lahjan antajia. Vaikka olemme pyytäneet, että emme saisi tavaraa, saamme sitä silti. Tai jos pyydämme esim. saippuaa, alkoholia, suklaata tai muuta mikä kuluu pois, saamme sen + esim. kylpypyyhkeen.
Arvostamme läheisten intoa ja läsnäoloa, mutta pyynnöistä huolimatta saaduista lahjoista kertyy nopeasti iso määrä. Jos saadaan vaikka joka joulu keskimäärin 3 pyyhettä eri henkilöiltä, se tekee 5 vuodessa jo 15 tarpeetonta pyyhettä kaapissa. Pussilakana settejä yhdet joka joulu ja synttäri, näin niitäkin kertyisi. "En tarvitse mitään " pidetään vaatimattomuutena, kyllähän kaikki jotain tarvitsee. Totta kai otamme lahjan vastaan, se kuuluu hyviin tapoihin, mutta tämä johtaa karsimistarpeeseen. Osalta saamme jo aineettomia lahjoja, esim. ilmoituksen lahjoituksesta hyväntekeväisyyteen.
Mutta harmittavan usein ajatellaan, että ok, nuo nuoret ei halua tavaraa mutta mitä nyt yksi muki/tilpehööri/pyjamasetti haittaa. En halua sanoa että tavara on meille konkreettisesti taakka, kun asumme pienissä neliöissä. Tuntuu myös ikävältä kun sitten omalla kontolla on nämä tavarat, joita ei halunnut ja niille pitää keksiä joku järkevä lahjoituspaikka ja kuskata niitä ympäri kyliä.
Tavaralahjat ovat vähentyneet mutta pelkään, että tätä menoa kokonaan ne eivät lopu koskaan. Ennen en raaskinut luopua lahjoista koska ne oli lahjoja, voitte kuvitella miten paljon tavaraa meillä oli ja neliötä silloin huikeat 30 kahdelle hengelle. Karsimiseen oli käytännön tarve. Ensimmäisen karsimisen myötä ymmärsin, että moni tavaroista oli sellaisia, joita en ollut ostanut itse.
"Paras oivalluksesi tavaran karsimiseen?"
1. Ymmärtää, että kaikkea tavaraa ei tarvita
2. Liika tavara voi haitata asumismukavuutta siksi että osa asunnosta toimii silloin turhaan varastotilana joka ei ole elämiseen käytettävissä - ja se on myös kustannus.
3. Monista tavaroista pääsee eroon helpostikin, varsinkin jos ei ole tarvetta saada niitä muutamia euroja mitä niistä toreilla halutaan
Keräily voi joskus olla ihan mielenkiintoinenkin harrastus, mutta tarpeettoman tavaran hamstraaminen on pikemminkin elämistä haittaava asia, ainakin silloin jos asuu tavanomaisesti esim. jossain kerrostalokaksiossa tmv.
Ja vielä
4. On yllättävää, kuinka omien tavaroiden "hallintaan" kodissa voi mennä yllättävänkin paljon aikaa, on monenmoista pikkutavaraa kertynyt vuosien varrella, osa tarpeellista osa ei, ja aina ei tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostaisinko nyt tämän tavaran? Jos vastaan kieltävästi, luovun siitä.
Tuo ei oikein toimi muistoesineiden kanssa :(
-ap
Eikä myöskään sisustusesineiden kanssa, jos on siis sisutamisesta nauttiva ja sitä harrastava henkilö. Itse löysin juuri pari viikkoa sitten varastoa siivotessani rottinkijalkaisen pöytälampun jostain 2000-luvun alkupuolelta ja ilahduin suunnattomasti. Sopii taas nykyiseen makkariini aivan loistavasti. En sisuta trendien mukaan, vaan niillä tavaroilla ja väreillä, joista itse tykkään. Tuo rottinkilampusta ilahtuminen vihjaa kyllä muuta, mutta sopii nyiseen makkariini sen takia, että sängynpeitossa on viidakkokuosi, ei siksi, että rottinki on tällä hetkellä in :)
Luin AP:n selvityksen tilanteestaan ja mun mielestä sulla on jo tosi hyvällä mallilla asiat tavaran suhteen. Ei kaikesta tarvitse luopua vaan sen takia, että se on nyt tämän päivän trendi.
Itse noudatan sitä, että jos/kun ostan jotain uutta, vastaava vanha lähtee kiertoon tai jätteisiin. Mulla on muutto edessä kuukauden päästä ja kaikki neuvoo, että kannattaa jo hyvissä ajoin ruveta karsimaan tavaroita, niin on helpompi sitten pakata. No, mulla ei ole karsittavaa. Kaikki ne tavarat, vaatteet ja kodin teksitiilit, joita kaapeissani nyt on, on sellaisia, joita käytän joko aktiivisesti tai vuoden päästä. Varasto oli pitkään murheenkryyni, mutta nyt sain vihdoin senkin siivottua niin, että tiedän, mitä siellä on, eikä sieltäkään tarvitse heittää enää mitään pois.
Jonkun mielestä mulla on varmasti kauheasti tavaraa, omasta mielestäni ei. En säilö rikkinäisiä tai pysyvästi likaantuneita tavaroita tms., käytän kaikkia astioitani jne. Viiniä en minäkään enää juo, mutta en sen takia heivannut viinilaseja, nyt juon niistä vettä, mehua, kylmää teetä, mitä milloinkin.
Paras oivallus on siis se, mitä täällä on moneen kertaan sanottu, osta vain tarpeeseen ja käytä kaikkea mitä sinulla on, vain sellainen tavara vastaa arvoaan, käyttämätön on arvoton.
Paras oivallus tavaran karsimiseen: jos et ole tarvinnut vuoteen, ota jätesäkki ja viskaa sinne. Kun säkki on täynnä, vie roskikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitää tajuta itsestään se, että miksi sitä tavaraa tulee rohmuttua. Ihmisillä on eri syitä: ahneus, pelko, näyttämisen halu, ostelupakkomielle, tylsyys, lohduttautuminen, huonomuistisuus...
sitten kun tietää, miksi ostaa, tietää myös miten päästä siitä eroon.
Itelläni oli tapana ostaa "varmuuden vuoksi", ikään kuin pahan päivän varalle, esim. tuplaversioita työkaluista, astioista jne.
Kun tajusin, että ei ole mitään tilannetta, missä oikeasti tulen tarvimaan kymmentä kuorimaveistä ja viittä vasaraa, sain ostelun loppumaan.
Jokaisen pitää miettiä omalta kohdaltaan.
Minulla nämä syyt ovat uuden luominen, mielikuvituksen käyttö, ja harrastus. Hommaan ilmaiseksi/halvalla kun eteen tulee, ja tuunaan paremmaksi/uudistan/entisöin. Tosin en haluakaan tavaroistani eroon, koska kotini ei ole tarkoituskaan olla vain välttämätöntä pahaa varten ,vaan elämistä, johon minulla kuuluu kaikenlainen puuhastelu ja tekeminen.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun vielä joku kertoisi, että miksi niitä tavaroita pitäisi karsia?
Pidän olennaisempana sitä, että ei hanki turhia tai heikkolaatuisia tavaroita.
Teinivuosina 80-luvulla kaveripiirissä oli tapana antaa lahjaksi kauniita kahvimukeja ja tuikkukippoja. Tuossa kaapissa ne vieläkin on, kun eivät kelvanneet edes omille lapsille heidän poismuuttaessa. Karsia pitäisi, mutta ei oikein vieläkään raskisi. Itse en näin pitkälle osannut ajatella vuosikymmeniä sitten.
Niin, niitä 80-luvun vaatteitakin minulla on vielä yläkomerossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras oivallus: älä tee heräteostoksia, niin ei tarvitse karsia. Tavaran karsiminen pelkästään konmarituksen tai milloin minkäkin muodin tai "ahdistuksen" vuoksi kuulostaa päättömältä.
Minulle ei ole ongelma hankkia vaikka kuinka paljon tavaraa, kunhan tiedän tarvitsevani kyseistä tavaraa ja tiedän tarkalleen mitä olen ostamassa (sääntö no. 1: tutki, puntaroi ja vertaile etukäteen!)
Se ovatko materiaaliset hankintani "naapurin mielestä" hyödyllisiä, tarpeellisia tai moraalisesti oikein, ei hetkauta minua pätkän vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Paras oivallus: älä tee heräteostoksia, niin ei tarvitse karsia. Tavaran karsiminen pelkästään konmarituksen tai milloin minkäkin muodin tai "ahdistuksen" vuoksi kuulostaa päättömältä.
Minulle ei ole ongelma hankkia vaikka kuinka paljon tavaraa, kunhan tiedän tarvitsevani kyseistä tavaraa ja tiedän tarkalleen mitä olen ostamassa (sääntö no. 1: tutki, puntaroi ja vertaile etukäteen!)
Se ovatko materiaaliset hankintani "naapurin mielestä" hyödyllisiä, tarpeellisia tai moraalisesti oikein, ei hetkauta minua pätkän vertaa.
Jos keksii jonkun tarpeen, niin olen huomannut hyväksi odottaa ainakin kuukauden. Silleen pääsee eroon siitä hetken mielijohteesta. Ja edelleen, jos jotain tarvitaan, niin sen voi laittaa ostoslistalle ja odottelee kun sopiva tuote löytyy jostain järkevään hintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras oivallus: älä tee heräteostoksia, niin ei tarvitse karsia. Tavaran karsiminen pelkästään konmarituksen tai milloin minkäkin muodin tai "ahdistuksen" vuoksi kuulostaa päättömältä.
Minulle ei ole ongelma hankkia vaikka kuinka paljon tavaraa, kunhan tiedän tarvitsevani kyseistä tavaraa ja tiedän tarkalleen mitä olen ostamassa (sääntö no. 1: tutki, puntaroi ja vertaile etukäteen!)
Se ovatko materiaaliset hankintani "naapurin mielestä" hyödyllisiä, tarpeellisia tai moraalisesti oikein, ei hetkauta minua pätkän vertaa.
Jos keksii jonkun tarpeen, niin olen huomannut hyväksi odottaa ainakin kuukauden. Silleen pääsee eroon siitä hetken mielijohteesta. Ja edelleen, jos jotain tarvitaan, niin sen voi laittaa ostoslistalle ja odottelee kun sopiva tuote löytyy jostain järkevään hintaan.
Monesti odotan löytääkseni paremman hinnan, ja samalla tulee puntaroitua vaihtoehtoja muutenkin. Sinänsä en yritä tukahduttaa tarvettani esim. järkeilemällä: jos haluan pelata pingistä, pingispöydälle on tarve, vaikka "objektiivisesti" voisin heilua pihalla vaikka haravan kanssa pingimailan sijaan.
Itselläni se, että en päästä kotiin mitään ylimääräistä..nytkin miehen vanhemmat soitti että olivat saaneet niin hyväkuntoisen keittiön pöydän/tuolit ja ne oli meille tulossa..ja ei me ei tosiaan tarvita pöytään. Jouluna tuli tavaraa mitä ei tarvita niin lajittelin heti mitä voin myydä kirpparilla ja mitkä lähtee roskiin. En pode huonoa omaatuntoa siitä, että kieltäydyn ottamasta kotiin mitään mitä en tarvitse. Olen ollut alehamstraaja ja ostellut ihan turhaakin kun on niin edullista..vieläkin ostan, mutta kohtuudella. Esim.suihkusaippuaa en ole ostanut pariin vuoteen, koska niitä halpoja putelleja oli niin paljon😅
Miten määrittelette, mitä "tarvitaan" ja mitä ei? Jos tavara tuottaa iloa esim. vain yhden kerran vuodessa (joulukuusenjalka jouluna, mölkkysetti kesällä), tekeekö se tavarasta tarpeettoman? Entä onko pelkästään esteettinen nautinto sellainen tarve, jonka täyttäessään tavara on "tarpeellinen"? Olen monesti huomannut, että pariskunnilla voi olla kovin eriävät käsitykset tavaran "tarpeellisuudesta".
Vierailija kirjoitti:
Miten määrittelette, mitä "tarvitaan" ja mitä ei? Jos tavara tuottaa iloa esim. vain yhden kerran vuodessa (joulukuusenjalka jouluna, mölkkysetti kesällä), tekeekö se tavarasta tarpeettoman? Entä onko pelkästään esteettinen nautinto sellainen tarve, jonka täyttäessään tavara on "tarpeellinen"? Olen monesti huomannut, että pariskunnilla voi olla kovin eriävät käsitykset tavaran "tarpeellisuudesta".
No ainakin yksi vinkki on miettiä, pärjäätkö ilman - siis esim: haluatko sen joulukuusen? Jos et aio enää haluta, laita jalka kiertoon. Jos aiot haluta, mieti tarvitsetko sitä varten jalkaa ? Problem solved: joko tiedät sitä tarvitsevasi jolloin poislaittaminen olisi typeryyttä, jos tiedät että vastaisuudessa halut vain sellaisen valmiiksi ruukussa kasvavan minikuusen on jalka tarpeeton MUTTA jos yhtään epäilet, että sitä seuraavana jouluna kyllä halut taas perinteisen kuusen, ei sen jalan kierrättäminen liene järkevää. Sama pätee suunnilleen kaikkeen tavaraan (paitsi ehkä hääpukuum - jos vaikka arveletkin vielä uudestaan naimisiin meneväsi et ehkä halua tuota samaa pukua uudelleen käyttää - tuollaisessa tapauksessa se hääpuku kannattaa myydä ja ostaa sitten uusi puku kierrosta tai vaikka teettää suomalaisella pienyrittäjällä, jos sen tarve tulee
Vierailija kirjoitti:
Itselläni se, että en päästä kotiin mitään ylimääräistä..nytkin miehen vanhemmat soitti että olivat saaneet niin hyväkuntoisen keittiön pöydän/tuolit ja ne oli meille tulossa..ja ei me ei tosiaan tarvita pöytään. Jouluna tuli tavaraa mitä ei tarvita niin lajittelin heti mitä voin myydä kirpparilla ja mitkä lähtee roskiin. En pode huonoa omaatuntoa siitä, että kieltäydyn ottamasta kotiin mitään mitä en tarvitse. Olen ollut alehamstraaja ja ostellut ihan turhaakin kun on niin edullista..vieläkin ostan, mutta kohtuudella. Esim.suihkusaippuaa en ole ostanut pariin vuoteen, koska niitä halpoja putelleja oli niin paljon😅
Ai kamala! Tulee ihan mieleen se, kun muutin exän kanssa yhteen. Ennen kun oma muuttokuormani oli ehtinyt uuteen asuntoomme, oli exän vanhemmat ehtineet tuoda sinne ruokapöydän ja tuolit, useita kattolamppuja, maton sekä jotain ***** tuikkukippoja! Kaikki näistä oli todella rumia, paitsi osa tuikkukipoista ihan semmoisia perus - mutta mulla oli paljon kivempia jo omasta takaa, eli en tosiaan olisi tarvinnut. Tuikkukippoja ei arvostanut exäkään. Häntä ei nuo muut kamat haitannut, koska ilmaiseksi saatiin, mutta häntä nyt ei juuri muutenkaan kiinnostanut, miltä mikään asunnossa näytti. En todellakaan tykännyt siitä, että kannettiin turhaa, rumaa rojua meidän kämppään kysymättä. Suurin osa niistä lampuista lojui kaapissa siihen päivään vielä silloinkin, kun vihdoin muutin pois. Muista kamoista osa oltiin saatu heivattua jonnekin, en enää muista minne, mutta pöytä ja tuolit oli käytössä edelleen, kun exä ei suostunut pistämään rahaa uusiin (ja perusteli että kauhea vaiva heivata nämä nykyset johonkin), joten jäi sitten hankkimatta. Kenelle tulee nyt yllätyksenä, että mun lempipaikka tuossa kodissa oli parveke, joka oli varmaan ainut paikka, missä oli vain itse valittuja tavaroita?! En tuolloin nuorena tyttönä uskaltanut vaatia viemään noita kamoja takaisin sinne mistä ovat tulleetkin, mutta nykyään kyllä kieltäytyisin heti.
1. Siivoa kämppä kunnolla kerran kaksi vuodessa.
2. Älä osta turhaa p@sk@@, vaan osta vain tarpeelliset. Rahaa säästyy.
3. Määritä joka kuukausi budjetti, jossa olet oikeasti valmis pitäytymään, jotta sitten osaat ajatella mitä hankitija teet. Tavallaan tää liittyy kohtaan 2.
Kun löytyy turhaa tavaraa:
Kato tavaraa, ja laita sille sopiva hinta. Esimerkiksi älä pyydä nojatuolista 80e, jos siinä on selviä käytönjälkiä, vaan pistä aluksi 40e ja alenna aina 5e niin kauan, että se menee myydyksi.
Kannattaa ekana kysyä tutuilta, ja sitten vasta alkaa pistää eripaikkoihin ilmoituksia.
Jep, kaupungissa kun ei voi polttaa, minä revin omani silpuiksi ja vein paperiroskikseen. Ei siihen yksi päivä riittänyt, koska kädet kipeytyivät, mutta silti. Olen tyytyväinen!