Perhetausta ratkaisee koulutuksen: Matalasti koulutettujen vanhempien hyvin menestyvät lapset menevät todennäköisemmin ammattikorkeakouluun kuin yliopistoon
Hyvin menestyneet oppilaat jatkoivat todennäköisemmin yliopistoon, jos heidän vanhemmillaan oli korkeakoulututkinto.
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/kahden-korkeakoulun-ma…
Kommentit (99)
Toisaalta opo esittelee AMK-koulutusta, jos koulun menestys valtakunnallisesti on keskitasoa.
Nii mitä sitten? Oliko tämä itsestäänselvyys jollekin joku uutinen?
Olen työläisperheen akateemisesti koulutettu lapsi. Sanoisin, että paljon on selvitettävää kun kukaan vanhemmista sisaruksista, vanhemmista tai kavereista ei osaa auttaa.
Meidän lapsi on yliopistossa ja ihan ollaan maanviljelijäperhe perämetästä.
MITÄ SITTEN?
Kortistoonko kaikki pitäisi kouluttaa? Amk on usein jopa fiksumpi valinta kuin yliopisto.
Korkeakouluista ja yliopistoista valmistuu teoriaherroja ja -rouvia!
Ei yllätä. Perhetausta vaikuttaa paljon. Voi olla asenteet ja mitä arvostetaan, mutta myös tuen puute tai jopa vähättely. Yhtä kaveria yritin kannustaa hakemaan haluamaansa alaa myös yliopistoon, kun on kirjoituksissa hyvin pärjännyt. Ei pysty edes ajattelemaan yliopistoa, en tiedä mikä siinä tarkalleen on, jonkinlainen täydellinen mahdottomuus edes kuvitella opiskelevansa yliopistossa.
Itse olen syrjäytyneestä matalasta kouluttauneidrn vanhempien perheestä lähtenyt yliopistoon. Halusin muuta kuin sitä köyhyyttä ja syrjäytymistä, mutta kova tie oli ilman tukea mennä. Toki lukiossa on opo tukenut, mutta kertaakaan ei kotona kukaan peruskoulun aikana kysynyt onko läksyt tehty. Oisin voinut lintsata koulusta ja kotona ei olisi huomattu.
Pitkä selostus, mutta perheen tuella on iso merkitys. Ympäristön asenteilla myös.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakouluista ja yliopistoista valmistuu teoriaherroja ja -rouvia!
Just tähän viittasin tuolla aikaisemmin vaikka kovasti on alapeukutettu. Amiksessa sitä oppii OIKEITA töitä :D
Vierailija kirjoitti:
Ei yllätä. Perhetausta vaikuttaa paljon. Voi olla asenteet ja mitä arvostetaan, mutta myös tuen puute tai jopa vähättely. Yhtä kaveria yritin kannustaa hakemaan haluamaansa alaa myös yliopistoon, kun on kirjoituksissa hyvin pärjännyt. Ei pysty edes ajattelemaan yliopistoa, en tiedä mikä siinä tarkalleen on, jonkinlainen täydellinen mahdottomuus edes kuvitella opiskelevansa yliopistossa.
Itse olen syrjäytyneestä matalasta kouluttauneidrn vanhempien perheestä lähtenyt yliopistoon. Halusin muuta kuin sitä köyhyyttä ja syrjäytymistä, mutta kova tie oli ilman tukea mennä. Toki lukiossa on opo tukenut, mutta kertaakaan ei kotona kukaan peruskoulun aikana kysynyt onko läksyt tehty. Oisin voinut lintsata koulusta ja kotona ei olisi huomattu.
Pitkä selostus, mutta perheen tuella on iso merkitys. Ympäristön asenteilla myös.
Mitä tukea siihen yliopistoon menemiseen olisit tarvinnut? En minä kokenut asiaa mitenkään vaikeaksi, vaikka köyhästä duunariperheestä olenkin lähtöisin. Päätin, että menen yliopistoon ja myös menin. En kaivannut siihen kenenkään tukea. Ei multakaan koskaan kysytty läksyjen perään, kun ajattelin ihan itse, että ne kuuluu tehdä.
Se ei ole luonnonlaki. Voit päättää ihan itse.
Mun vanhemmat on kumpikin akateemisia ja mä AMK:n käynyt.
Heillä on usein mahdollisuus toteuttaa omia toiveita/vahvuuksiaan. Rikkaiden muksut pakotetaan lääkikseen, kauppikseen, oikikseen..., vaikka haluaisivat itse muuta :( T. Kokemusta on
Kyllä totta kai tuki ja muut asiat vaikuttaa. Esim. itsellä ei tullu mieleenkään semmoset asiat koulu-aikoina tai sen jälkeen. Ei käyny mielessäkään että esim. mun tarvis, kannattais tai että miten edes pystyisin hakemaan sellaisiin koulutuksiin. Ei niistä oltu kerrottu, oltiin vähätelty. Ei kerrottu miten edes kouluihin haetaan yms. Saati että olisi kannustettu panostamaan yläasteella opintoihin oikeen. Ei mitään käsitystä noista asioista ollu mulla kunnes itse aloin ottaa selvää asioista ja olin jo yli 25 varmaan sillon. Jos iskä olis ollut elossa, niin uskon että olis ollut vähän enemmän tietoa ja tukea, koska hän oli se joka puhu koulutuksen tärkeydestä vaikkakin itse oli käynyt siis amiksen mutta esimiehenä kuitenkin, äiti taas johtajana mutta ei käynyt amk/yliopistoa ja suhtautunut sellaseen aina vähättelevästi. Iskä taas lupas jopa rahaa, jos kävisin lukion, mutta kuoli kuitenkin juuri kun olin yläasteella joten ei sitten tukea sen jälkeen hänelt saanut
Minulla se ehkä vaikutti niin, että ei ollut painostusta mihinkään koulutustasoon tai pois jostain ja toinen oli se, että piti miettiä sellainen koulutus, mihin on varaa eli valitsin ammattikorkean oikean korkeakoulun sijaan, jotta pääsen nopeammin töihin. Toinen vanhempi on kyllä akateeminen, mutta hän ei ollut elämässäni enää tuossa vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on kumpikin akateemisia ja mä AMK:n käynyt.
"Heikosti koulussa pärjäävien korkeasti koulutettujen vanhempien lapset aloittavat ammattikorkeakoulun selvästi useammin kuin matalammin koulutettujen vanhempien lapset."
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on kumpikin akateemisia ja mä AMK:n käynyt.
Mo oletko ei-niin-menestynyt? Ei juurikaan laudatureja?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tukea siihen yliopistoon menemiseen olisit tarvinnut? En minä kokenut asiaa mitenkään vaikeaksi, vaikka köyhästä duunariperheestä olenkin lähtöisin. Päätin, että menen yliopistoon ja myös menin. En kaivannut siihen kenenkään tukea. Ei multakaan koskaan kysytty läksyjen perään, kun ajattelin ihan itse, että ne kuuluu tehdä.
Tässä tarkoitetaan varmaan sellaista kannustusta, "kyllä sä pärjäät" ja myös sellaista asennetta, että arvostetaan opiskelua eikä pidetä sitä jonninjoutavana. Kyllä se kotona oleva asenneilmapiiri vaikuttaa. Toki ilman sitä tukeakin pärjää, mutta kyllähän se lisää vaikeusastetta, jos vanhemmat suhtautuvat opiskeluun vihamielisesti ja sanovat jo valmiiksi, että ei tule onnistumaan ja turha pyytää meiltä mitään apua.
Sellaiset vanhemmat, jotka itse ovat kulkeneet samaa tietä, osaavat tukea ja arvostaa ja heidän kanssaan pystyy myös keskustelemaan niistä opinnoista ja ainevalinnoista, kesätyöpaikkojen hakemisesta ja gradun tekemisestä. Jotkut duunarivanhemmat suhtautuvat suorastaan vihamielisesti lapseen, joka lähtee opiskelemaan korkeakouluun.
Se nyt vaan on kivempi fiilis ponnistella eteenpäin, kun on tunne että omat vanhemmat on sun puolella eikä sua vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Heillä on usein mahdollisuus toteuttaa omia toiveita/vahvuuksiaan. Rikkaiden muksut pakotetaan lääkikseen, kauppikseen, oikikseen..., vaikka haluaisivat itse muuta :( T. Kokemusta on
Ai niinku duunarit ja muu roska ei painostaisi valinnoissa?
Moni akateemisesti kouluttautunut heitetään käytännössä ulos suvustaan kun hän valitsee toisin eikä mene duunariksi kuten sukunsa ennen häntä.
Tottakai. Duunarit opettaa jo vauvoilleen että akatemiset alat on pskaa ja turhuutta.