Perhetausta ratkaisee koulutuksen: Matalasti koulutettujen vanhempien hyvin menestyvät lapset menevät todennäköisemmin ammattikorkeakouluun kuin yliopistoon

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

No jos se riittää, niin why not? Pitäisikö susta amiksen saada yhtä suurta palkkaa kuin korkeakoulutetun asiantuntijan? Pitäisikö susta kaikilla olla sama palkka osaamista tai työnkuvasta huolimatta? Suomessa on jo Euroopan kalleimmat duunarit, mutta halvimmat akateemiset. Mihin tällainen kehitys pitkällä aikavälillä voi susta johtaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmat on kumpikin akateemisia ja mä AMK:n käynyt.

Mo oletko ei-niin-menestynyt? Ei juurikaan laudatureja?

Riippuu missä mitataan. Olen alallani Suomen parhaita elle paras. Koulussa en pystynyt istumaan kun ole aika levoton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

Sivistyneistön piirissä arvostetaan sivistystä enemmän kuin rahaa. Siksi tarpeeksi yläluokkaisista piireistä tulleet (esim. Jari Ehrnrooth, Boris Johnson, to name a few) ovat voineet opiskella ihan mitä tahansa oman kiinnostuksensa mukaan (esim. Johnson opiskeli klassillisia kieliä, Enrnrooth sosiologiaa ja historiaa).

Sukunsa ensimmäiset akateemiset (joilla joko täysin kouluttamattomat tai pelkän amiksen käyneet vanhemmat) sitä vastoin suuntaavat usein käytännöllisille aloille, joista he saavat ammatin ja pätevyyden, jotta he voivat ansaita enemmän kuin duunarivanhempansa. Yliopisto ei kuitenkaan ole mikään ammattikoulu, koska sillä on aina ollut myös sivistyksellisiä tehtäviä koko 800 vuotta kestäneen olemassaolonsa ajalta. 

Totta kai yliopistolla on myös tuo ulottuvuus. Mutta sivistystä voi hankkia muualtakin kuin yliopistosta. Mä luen paljon, vaikka en ole yliopistoa käynyt. Mun mummi, joka oli kotiäiti, luki kans paljon ja hänen tietämystään oli aina kiehtovaa kuunnella. Mä arvostan niin käytännön kuin teorian osaamista. Molempia tarvitaan tässä yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

Tämä on kummallinen argumentti, joka tulee aina näissä keskusteluissa esiin. Kouluttautumiselle on liuta muitakin syitä, kuin raha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

No jos se riittää, niin why not? Pitäisikö susta amiksen saada yhtä suurta palkkaa kuin korkeakoulutetun asiantuntijan? Pitäisikö susta kaikilla olla sama palkka osaamista tai työnkuvasta huolimatta? Suomessa on jo Euroopan kalleimmat duunarit, mutta halvimmat akateemiset. Mihin tällainen kehitys pitkällä aikavälillä voi susta johtaa?

Täh mistä ihmeestä tämmöisen tulkinnan teit? Totesin vaa sen faktan, että amis voi tienata nykyään enemmän ja työllistyä helpommin kuin akateeminen. En mä ottanut kantaa siihen, onko se oikein vai ei saatika siihen, että millaiset palkat pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

Tämä on kummallinen argumentti, joka tulee aina näissä keskusteluissa esiin. Kouluttautumiselle on liuta muitakin syitä, kuin raha.

Totta kai, mutta kyllä monia silti kiinnostaa se, että saako niitä töitä vai ei valmistumisen jälkeen. Että kannattaako opiskella 5-6 vuotta, ottaa mahdollisesti lainaa ja valmistua huonosti työllisyävälle alalle, missä on paljon kilpailua. Tietysti koulutuksella on muutakin arvoa, mutta ei sillä elätä itseään, jos töitä ei pahemmin alalla ole. Yhteiskuntaluokat, joista täällä aina jaksetaan jauhaa, määräytyy pääasiassa palkan mukaan, ei koulutuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

Tämä on kummallinen argumentti, joka tulee aina näissä keskusteluissa esiin. Kouluttautumiselle on liuta muitakin syitä, kuin raha.

Totta kai, mutta kyllä monia silti kiinnostaa se, että saako niitä töitä vai ei valmistumisen jälkeen. Että kannattaako opiskella 5-6 vuotta, ottaa mahdollisesti lainaa ja valmistua huonosti työllisyävälle alalle, missä on paljon kilpailua. Tietysti koulutuksella on muutakin arvoa, mutta ei sillä elätä itseään, jos töitä ei pahemmin alalla ole. Yhteiskuntaluokat, joista täällä aina jaksetaan jauhaa, määräytyy pääasiassa palkan mukaan, ei koulutuksen.

Yhä edelleen korkeasti koulutetut työllistyvät keskimäärin helpommin kuin matalasti koulutetut. Myös palkka on keskimäärin korkeampi. Se tekee tuosta argumentista vieläkin oudomman.

Omien vanhempieni tausta vaikutti valintoihini sillä tavalla, että minulle oli 90-luvun laman koetteleman perheen lapsena tärkeää, että tulevaisuudessa työllistyisin. Lukiomenestyksen perusteella olisin luultavasti pärjännyt yliopistossa loistavasti, mutta kun mikään siellä ei herättänyt mielenkiintoa, hain vain ammattikorkeaan.

Meidän perheessä ei ole ikinä parjattu korkeakoulutettuja, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

Tämä on kummallinen argumentti, joka tulee aina näissä keskusteluissa esiin. Kouluttautumiselle on liuta muitakin syitä, kuin raha.

Totta kai, mutta kyllä monia silti kiinnostaa se, että saako niitä töitä vai ei valmistumisen jälkeen. Että kannattaako opiskella 5-6 vuotta, ottaa mahdollisesti lainaa ja valmistua huonosti työllisyävälle alalle, missä on paljon kilpailua. Tietysti koulutuksella on muutakin arvoa, mutta ei sillä elätä itseään, jos töitä ei pahemmin alalla ole. Yhteiskuntaluokat, joista täällä aina jaksetaan jauhaa, määräytyy pääasiassa palkan mukaan, ei koulutuksen.

Yhä edelleen korkeasti koulutetut työllistyvät keskimäärin helpommin kuin matalasti koulutetut. Myös palkka on keskimäärin korkeampi. Se tekee tuosta argumentista vieläkin oudomman.

Ja kun palkoista puhutaan niin ainakin teekkarit ovat jo opiskeluaikana kesät (4 kuukautta) töissä ihan hyvillä palkoilla ja pienellä veroprosentilla. Että ei siinä nyt edes ole mitään älytöntä eroa taloudellisesti jos opiskelee tai on duunarialalla töissä. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

Yliopiston tarkastelu perinteisestä amisduunipalkkakalja-näkökulmasta on kuin kritisoisi perheautoa, kun sillä ei voi ajaa kahtasataa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

Tämä on kummallinen argumentti, joka tulee aina näissä keskusteluissa esiin. Kouluttautumiselle on liuta muitakin syitä, kuin raha.

Totta kai, mutta kyllä monia silti kiinnostaa se, että saako niitä töitä vai ei valmistumisen jälkeen. Että kannattaako opiskella 5-6 vuotta, ottaa mahdollisesti lainaa ja valmistua huonosti työllisyävälle alalle, missä on paljon kilpailua. Tietysti koulutuksella on muutakin arvoa, mutta ei sillä elätä itseään, jos töitä ei pahemmin alalla ole. Yhteiskuntaluokat, joista täällä aina jaksetaan jauhaa, määräytyy pääasiassa palkan mukaan, ei koulutuksen.

Yhä edelleen korkeasti koulutetut työllistyvät keskimäärin helpommin kuin matalasti koulutetut. Myös palkka on keskimäärin korkeampi. Se tekee tuosta argumentista vieläkin oudomman.

Olisi pitänyt tarkentaa, että se riippuu paljon alasta. Totesin vaan, että amis VOI tienata paremmin kuin akateeminen ja työllistyä helpommin eikä nykyään akateemisuus takaa töitä kuten ennen, sillä esimerkiksi luonnontieteiden (joita olen harkinnut yliopistossa) parissa on paljon työttömyyttä. En sanonut, että se menee aina niin. Esimerkiksi lähihoitaja työllistyy todennäköisemmin kuin biologi. Toisaalta taas insinööri työllistyy todennäköisemmin kuin media-assistentti. Riippuu siis alasta.

Saattaa hyvinkin pitää paikkansa, näin ainakin omalla kohdallani. Tulen yrittäjäsuvusta, jossa ei ole korkeakoulutettuja - sain kovasti kannustusta kyllä että yliopistoon kannattaisi mennä. Vietin kuitenkin lukion jälkeen vuoden ulkomailla, ja sen jälkeen sain erittäin hyvän työpaikan (ylenin harjoittelusta nopeasti hyvään työhön ja olisin saanut vakipaikankin). Ymmärsin kuitenkin, että pakko joku koulutus on ensin hankkia ja luin useankin alan pääsykoekirjoja, mutta tehtyäni jo vuoden verran ns. oikeita töitä, niiden teoreettisuus ja vieraantuneisuus käytännön työelämästä puudutti niin paljon että päädyin hakemaan kiinnostavan alan ammattikorkeaan.

Enkä ole katunut. Päätä olisi ollut yliopistoonkin, ja vaikka amk-opetuksessakin on omat rajoittuneisuutensa, on se hyvä pohja ihmiselle joka ymmärtää, että oli työ mikä hyvänsä sen oppii parhaiten käytännössä. Tätä pohjaa vasten esim. työharjoittelu ja käytännön työtä edes auttavasti simuloivat ryhmä- ja muut harjoitustyöt toimivat riittävällä tasolla. Omaa teoriaosaamistahan voi syventää niin laajasti kuin ikinä haluaa sekä kirjaston, että netistä löytyvän ilmaismateriaalin avulla. Oman toimialan sekä käytännön syvä ja laaja osaaminen on kuitenkin työelämässä mielettömän tärkeää, ja valitettavasti monilta akateemisilta tämä tuntuu puuttuvan. 

Varmasti tämä on keskimäärin totta, että yliopiston käyneet vanhemmat kannustaa enemmän lastaan samaan. Itselle on kuitenkin tullut yllätyksenä tällä palstalla miten ison merkityksen ihmiset koulutusasteelle ja ammatille antavat. Tavallisessa elämässä kun ihmiset kuitenkin elää melko samanlaista elämää molemmissa ryhmissä. Itsellä on sekä amk- että yliopistokoulutus ja teen töitä vuorotellen molemmilla koulutuksilla riippuen siitä, mitä on tarjolla. Ihan samanlaista arkea se elämä on kummassa ryhmässä vain enkä kyllä työkavereissakaan huomaa mitään oleellista eroa.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti tämä on keskimäärin totta, että yliopiston käyneet vanhemmat kannustaa enemmän lastaan samaan. Itselle on kuitenkin tullut yllätyksenä tällä palstalla miten ison merkityksen ihmiset koulutusasteelle ja ammatille antavat. Tavallisessa elämässä kun ihmiset kuitenkin elää melko samanlaista elämää molemmissa ryhmissä. Itsellä on sekä amk- että yliopistokoulutus ja teen töitä vuorotellen molemmilla koulutuksilla riippuen siitä, mitä on tarjolla. Ihan samanlaista arkea se elämä on kummassa ryhmässä vain enkä kyllä työkavereissakaan huomaa mitään oleellista eroa.

Oletko ollut jossakin työpaikassa / työpaikoissa, jossa työkavereina olisi pelkästään ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksella töitä tekeviä ihmisiä? Ainakin omalla alalla töitä tehdään hyvin erilaisilla pohjakoulutuksilla, joten tällaisiin vertailuihin ei ole mahdollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti tämä on keskimäärin totta, että yliopiston käyneet vanhemmat kannustaa enemmän lastaan samaan. Itselle on kuitenkin tullut yllätyksenä tällä palstalla miten ison merkityksen ihmiset koulutusasteelle ja ammatille antavat. Tavallisessa elämässä kun ihmiset kuitenkin elää melko samanlaista elämää molemmissa ryhmissä. Itsellä on sekä amk- että yliopistokoulutus ja teen töitä vuorotellen molemmilla koulutuksilla riippuen siitä, mitä on tarjolla. Ihan samanlaista arkea se elämä on kummassa ryhmässä vain enkä kyllä työkavereissakaan huomaa mitään oleellista eroa.

Oletko ollut jossakin työpaikassa / työpaikoissa, jossa työkavereina olisi pelkästään ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksella töitä tekeviä ihmisiä? Ainakin omalla alalla töitä tehdään hyvin erilaisilla pohjakoulutuksilla, joten tällaisiin vertailuihin ei ole mahdollisuutta.

Koulutetuin samaa työtä tekevä kollegani on ollut tohtori ja taitavin kollegoistani on ollut teknikko, jolle ala on ollut suuri intohimo.

Olisin perustutkinnon jälkeen halunnut mennä ammattikouluun opiskelemaan kaksoistutkinnon, eli lukio-opinnot ja media-assistentin perustutkinto. Tutkijaisä kielsi ehdottomasti tämän hömpötyksenä ja käski menemään lukioon. Siellä sitten kolme vuotta vierähti. Nykyään työelämässä huomaan usein, että niille media-assistentin taidoille olisi tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään amis voi tienata enemmän kuin yliopiston käynyt. Ei yliopisto ole enää tae työllistymiseen.

Tämä on kummallinen argumentti, joka tulee aina näissä keskusteluissa esiin. Kouluttautumiselle on liuta muitakin syitä, kuin raha.

Totta kai, mutta kyllä monia silti kiinnostaa se, että saako niitä töitä vai ei valmistumisen jälkeen. Että kannattaako opiskella 5-6 vuotta, ottaa mahdollisesti lainaa ja valmistua huonosti työllisyävälle alalle, missä on paljon kilpailua. Tietysti koulutuksella on muutakin arvoa, mutta ei sillä elätä itseään, jos töitä ei pahemmin alalla ole. Yhteiskuntaluokat, joista täällä aina jaksetaan jauhaa, määräytyy pääasiassa palkan mukaan, ei koulutuksen.

Yhä edelleen korkeasti koulutetut työllistyvät keskimäärin helpommin kuin matalasti koulutetut. Myös palkka on keskimäärin korkeampi. Se tekee tuosta argumentista vieläkin oudomman.

Olisi pitänyt tarkentaa, että se riippuu paljon alasta. Totesin vaan, että amis VOI tienata paremmin kuin akateeminen ja työllistyä helpommin eikä nykyään akateemisuus takaa töitä kuten ennen, sillä esimerkiksi luonnontieteiden (joita olen harkinnut yliopistossa) parissa on paljon työttömyyttä. En sanonut, että se menee aina niin. Esimerkiksi lähihoitaja työllistyy todennäköisemmin kuin biologi. Toisaalta taas insinööri työllistyy todennäköisemmin kuin media-assistentti. Riippuu siis alasta.

Huoh. Tuo siis riippuu alasta, ei niinkään koulutustasosta. Siksi palkkoja ja työllisyyttä on mielekkäämpää vertailla alan sisällä.

Esim lh-sh/sosionomi-lääkäri, rakentaja-rakennusinsinööri-di, lvi-asentaja-insinööri-di, merkonomi-tradenomi-KTM jne.

Vanhempani ovat duunareita ja patistivat mua yliopistoon. Menin amk:hon kulttuurialalle kun lukeminen ei enää lukion jälkeen napannut. Virhe tai ei mutta koronaan asti tienasin niukan leipäni graafikkona.

Vanhempani olivat köyhiä mutta ahkeria duunareita.

Mulla oli varaa opiskella vasta 30+ silloinen opistotasoinen koulutus (yo-merkonomi). Sitä ennen perus toimistoduunari. Miehellä sama koulutus

Lastemme koulutukset: amk, amis ja yliopisto.

Kuopuksen vaihtoehdot ensivuodelle amk Suomessa tai yliopisto ulkomailla.

Pyydä ettei duunareita loukattaisi täällä sekoittamalle heidät sossupummeihin!