Kaveri pilasi jälleen kerran kaveriaikamme ottamalla lapsen mukaan

Minkä vuoksi et voi keskustella tästä kaverisi kanssa vaan avaudut nettiin? Onko kaveruudessa ongelmaa muutenkin?

Nyt kun muutaman kaverin kanssa on "kasvettu erillleen", olen usein haaveillut että ehkäpä polkumme kohtaavat vielä kun kaverin lapset ovat lentäneet pesästä. Tosin voi olla, että "lapsihullut" menevät yhtä sekaisin lapsenlapsista ja taas ollaan samassa tilanteessa että mistään muusta ei voi puhua kun lapsenlapsista...

Ihan normaalia, että ystäväyys- ja kaverisuhteet muuttuvat tai jopa päättyvät, kun elämäntilanteetkin muuttuvat. Kaverisi viihtyy paremmin lastensa kuin sinun kanssasi ja se hänelle suotakoon. On meitäkin vanhempia, joille kavereiden tapaaminen on nimenomaan omaa aikaa, jolloin saa hyvällä omallatunnolla olla hetken aikaa erossa lapsistaan. Lapsillekin ihan oikeasti tekee välillä ihan hyvää, ettei äiti ole koko ajan käytettävissä. 

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajalla ei välttämättä ole hoitajaa lapselle. On myös perheitä joissa äiti edelleen hoitaa lapset 100%. Voi olla että isä on sellainen ettei uskalla jättää lasta kahden sen kanssa. Karua mutta totta. Jos aina joutuu pyytämään ulkopuolista apua lasten hoitoon, ja on vain 1 tai 2 mahdollista hoitajaa, ei heitä kehtaa jatkuvasti vaivata. Mieluummin säästää ne avunpyyntö-kerrat täysin pakollisiin menoihin.

Eikös tuolloin voi todeta kaverille, että mun on pakko ottaa lapsi mukaan jos meinaan tulla. Kaveri vois sitten päättää kutsuuko ko kaveria kahville vai ei. Toki ikävä kaveri jos jättää tapaamatta siksi kun toinen ei saa lasta hoitoon.

Tästä nyt ei käy ilmi onko ap sellainen vela joka ei yksinkertaisesti pysty tajuamaan kaverinsa tilannetta, vai onko kaveri sellainen lässyttäjä-äiti joka vaan ei pysty jättämään emma-tuomasta isänsä hoiviin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen laittanut pari kaverisuhdetta tämän takia jäähylle. Tai ei minua haitannut että lapset oli mukana tapaamisissa, mutta se haittasi että mistään muusta ei voinut puhua kuin niistä lapsista. Minullakin on elämää ja olisin halunnut kertoa myös omat kuulumiseni vastavuoroisesti niinkuin ennen kaverien lisääntymistäkin.

Jos aloin esim. kertoa kahdesta työtarjouksesta ja olisin kaivannut kaverilta pohdinta-apua kumman niistä valita, niin keskustelu kääntyi äkkiä johonkin lapsiasiaan. Tai jos olin juuri palannut kuukauden reililtä Japanista olisin toivonut että kaveri olisi kysynyt miten siellä meni. Niin ei käynyt, mutta tiesin kyllä tapaamisen päätteeksi kuinka monta hammasta Jani-Petteriltä oli pudonnut tuon kuukauden aikana.

Otin tietoisesti etäisyyttä näihin muutamiin lapsikuplassa eläviin ja ehkä palataan taas asiaan kunhan heillä on taas muutakin elämää kuin lapset.

Lapsia saaneet ei ymmärrettävistä syistä ole yhtä laadukasta seuraa, kuin ennen lapsia.

Ehkä joskus 13 vuoden päästä voi palata asiaan vai olisko suoraan 18 vuoden päästä tilanne sellainen, että äityleillä olis aikaa ja mielenkiintoa puhua jostain muustakin kuin lapsista?

 

Vierailija kirjoitti:

Minä olen laittanut pari kaverisuhdetta tämän takia jäähylle. Tai ei minua haitannut että lapset oli mukana tapaamisissa, mutta se haittasi että mistään muusta ei voinut puhua kuin niistä lapsista. Minullakin on elämää ja olisin halunnut kertoa myös omat kuulumiseni vastavuoroisesti niinkuin ennen kaverien lisääntymistäkin.

Jos aloin esim. kertoa kahdesta työtarjouksesta ja olisin kaivannut kaverilta pohdinta-apua kumman niistä valita, niin keskustelu kääntyi äkkiä johonkin lapsiasiaan. Tai jos olin juuri palannut kuukauden reililtä Japanista olisin toivonut että kaveri olisi kysynyt miten siellä meni. Niin ei käynyt, mutta tiesin kyllä tapaamisen päätteeksi kuinka monta hammasta Jani-Petteriltä oli pudonnut tuon kuukauden aikana.

Otin tietoisesti etäisyyttä näihin muutamiin lapsikuplassa eläviin ja ehkä palataan taas asiaan kunhan heillä on taas muutakin elämää kuin lapset.

Tähän kiteytyy kaikki oleellinen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen laittanut pari kaverisuhdetta tämän takia jäähylle. Tai ei minua haitannut että lapset oli mukana tapaamisissa, mutta se haittasi että mistään muusta ei voinut puhua kuin niistä lapsista. Minullakin on elämää ja olisin halunnut kertoa myös omat kuulumiseni vastavuoroisesti niinkuin ennen kaverien lisääntymistäkin.

Jos aloin esim. kertoa kahdesta työtarjouksesta ja olisin kaivannut kaverilta pohdinta-apua kumman niistä valita, niin keskustelu kääntyi äkkiä johonkin lapsiasiaan. Tai jos olin juuri palannut kuukauden reililtä Japanista olisin toivonut että kaveri olisi kysynyt miten siellä meni. Niin ei käynyt, mutta tiesin kyllä tapaamisen päätteeksi kuinka monta hammasta Jani-Petteriltä oli pudonnut tuon kuukauden aikana.

Otin tietoisesti etäisyyttä näihin muutamiin lapsikuplassa eläviin ja ehkä palataan taas asiaan kunhan heillä on taas muutakin elämää kuin lapset.

Lapsia saaneet ei ymmärrettävistä syistä ole yhtä laadukasta seuraa, kuin ennen lapsia.

Ehkä joskus 13 vuoden päästä voi palata asiaan vai olisko suoraan 18 vuoden päästä tilanne sellainen, että äityleillä olis aikaa ja mielenkiintoa puhua jostain muustakin kuin lapsista?

 

Jotkut valitettavasti elää lastensa kautta koko elämänsä. Me ollan jo yli 50-vuotiaita ja vaikka lapset ovat jo muuttaneet maailmalle, tietyillä ihmisillä ei ole vieläkään muuta puhuttavaa kuin jo aikuisten lastensa asiat. Toisien kanssa taas on taas voinut puhua muustakin läpi koko elämän, jopa silloin kun lapset olivat pieniä.

Ihmiset on vaan erilaisia, joillakin pää pehmenee lopullisesti synnytyksessä ja jotkut onnistuu säilyttämään myös oman elämänsä lapsista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Minkä vuoksi et voi keskustella tästä kaverisi kanssa vaan avaudut nettiin? Onko kaveruudessa ongelmaa muutenkin?

No varmaan sen tähden, että moinen keskustelu kaverin kanssa olisi täysin turha...

Ja kaupan päälle saisi vielä KUSIPÄÄ-leiman otsaansa, mitä sitten tämä lapsellinen levittelisi ympäri kyliä.

Kuka tällaista haluaa?

Yksi kaverini teki samaa mikä oli raivostuttavaa, terdellekin raahasi 3veen mukaan eikä sitten voinut juoda yhtä siideriä enempää lapsen takia. Oli rentouttava terdereissu juu.  Minulla ei tuolloin olllut vielä lapsia mutta päätin, että minähän en lasta raahaa joka paikkaan mukaan ja se päätös piti. 

Voisi tehdä kuten muissa maissa, missä lasta ohjataan niin että hän osaa antaa tilaa aikuisille, mutta myös osallistua. Lapsi joka kommunikoi, on viehättävää seuraa.

Suomessa jätetään käytöstavat opettamatta, ehkä koska ne eivät aikuisillakaan ole normi. Lapset aloittavat sitten älämölö shown saadaakseen huomiota. Normaali tervehtiminen ei onnistu.

Eihän sitä kukaan jaksa ja sääliksi käy lapsia ja vihaksi panee aikuiset, jotka laiminlyö lapsensa tällä tavalla. Nämä lapset saavat kärsiä kovasti kun vanhemmat eivät ole paikalla ja ulkomaailma antaa palautetta sietämättömästä käytöksestä.

Itsetunto ei vahvistu ja luvassa on ongelmia koko aikuisiän.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri ei ilmoita että ottaa 4lk tyttönsä mukaan milloin minnekin. Viimeksi salille! Tämä tyttö tuntuu olevan varsinainen iilimato ikäisekseen. Ei voi keskustella kun yks kiehnää äitinsä kimpussa. Olen monesti maininnut että tule yksin, mutta pitääkö se joka kerta erikseen mainita?! Jos tämä on mukana niin tapaamiset on aina sitä, että höpisevät keskenään ja minä mulkkaan muksua.

Miks mulkkaat? Kuinka lapsellinen olet? Ei ole tuon tytön vika ollenkaan ja sinä aikuinen kohdistat vihamielisyyttä häneen. Jestas sentään millasta porukkaa täällä oikein on...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä vuoksi et voi keskustella tästä kaverisi kanssa vaan avaudut nettiin? Onko kaveruudessa ongelmaa muutenkin?

No varmaan sen tähden, että moinen keskustelu kaverin kanssa olisi täysin turha...

Ja kaupan päälle saisi vielä KUSIPÄÄ-leiman otsaansa, mitä sitten tämä lapsellinen levittelisi ympäri kyliä.

Kuka tällaista haluaa?

Sinähän tässä levittelet ihan valtakunnanlaajuisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä vuoksi et voi keskustella tästä kaverisi kanssa vaan avaudut nettiin? Onko kaveruudessa ongelmaa muutenkin?

No varmaan sen tähden, että moinen keskustelu kaverin kanssa olisi täysin turha...

Ja kaupan päälle saisi vielä KUSIPÄÄ-leiman otsaansa, mitä sitten tämä lapsellinen levittelisi ympäri kyliä.

Kuka tällaista haluaa?

Eiköhän se leima ole jo omasta takaa hankittu joten sen suhteen ei ole menetettävää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen laittanut pari kaverisuhdetta tämän takia jäähylle. Tai ei minua haitannut että lapset oli mukana tapaamisissa, mutta se haittasi että mistään muusta ei voinut puhua kuin niistä lapsista. Minullakin on elämää ja olisin halunnut kertoa myös omat kuulumiseni vastavuoroisesti niinkuin ennen kaverien lisääntymistäkin.

Jos aloin esim. kertoa kahdesta työtarjouksesta ja olisin kaivannut kaverilta pohdinta-apua kumman niistä valita, niin keskustelu kääntyi äkkiä johonkin lapsiasiaan. Tai jos olin juuri palannut kuukauden reililtä Japanista olisin toivonut että kaveri olisi kysynyt miten siellä meni. Niin ei käynyt, mutta tiesin kyllä tapaamisen päätteeksi kuinka monta hammasta Jani-Petteriltä oli pudonnut tuon kuukauden aikana.

Otin tietoisesti etäisyyttä näihin muutamiin lapsikuplassa eläviin ja ehkä palataan taas asiaan kunhan heillä on taas muutakin elämää kuin lapset.

Lapsia saaneet ei ymmärrettävistä syistä ole yhtä laadukasta seuraa, kuin ennen lapsia.

Ehkä joskus 13 vuoden päästä voi palata asiaan vai olisko suoraan 18 vuoden päästä tilanne sellainen, että äityleillä olis aikaa ja mielenkiintoa puhua jostain muustakin kuin lapsista?

 

Jotkut valitettavasti elää lastensa kautta koko elämänsä. Me ollan jo yli 50-vuotiaita ja vaikka lapset ovat jo muuttaneet maailmalle, tietyillä ihmisillä ei ole vieläkään muuta puhuttavaa kuin jo aikuisten lastensa asiat. Toisien kanssa taas on taas voinut puhua muustakin läpi koko elämän, jopa silloin kun lapset olivat pieniä.

Ihmiset on vaan erilaisia, joillakin pää pehmenee lopullisesti synnytyksessä ja jotkut onnistuu säilyttämään myös oman elämänsä lapsista huolimatta.

Mistä te muut, kovapäisemmät, puhutte? Haukutte miehiänne. Score! Deeppiä menoo.

T. Asiakaspalvelija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen laittanut pari kaverisuhdetta tämän takia jäähylle. Tai ei minua haitannut että lapset oli mukana tapaamisissa, mutta se haittasi että mistään muusta ei voinut puhua kuin niistä lapsista. Minullakin on elämää ja olisin halunnut kertoa myös omat kuulumiseni vastavuoroisesti niinkuin ennen kaverien lisääntymistäkin.

Jos aloin esim. kertoa kahdesta työtarjouksesta ja olisin kaivannut kaverilta pohdinta-apua kumman niistä valita, niin keskustelu kääntyi äkkiä johonkin lapsiasiaan. Tai jos olin juuri palannut kuukauden reililtä Japanista olisin toivonut että kaveri olisi kysynyt miten siellä meni. Niin ei käynyt, mutta tiesin kyllä tapaamisen päätteeksi kuinka monta hammasta Jani-Petteriltä oli pudonnut tuon kuukauden aikana.

Otin tietoisesti etäisyyttä näihin muutamiin lapsikuplassa eläviin ja ehkä palataan taas asiaan kunhan heillä on taas muutakin elämää kuin lapset.

Lapsia saaneet ei ymmärrettävistä syistä ole yhtä laadukasta seuraa, kuin ennen lapsia.

Ehkä joskus 13 vuoden päästä voi palata asiaan vai olisko suoraan 18 vuoden päästä tilanne sellainen, että äityleillä olis aikaa ja mielenkiintoa puhua jostain muustakin kuin lapsista?

 

Jotkut valitettavasti elää lastensa kautta koko elämänsä. Me ollan jo yli 50-vuotiaita ja vaikka lapset ovat jo muuttaneet maailmalle, tietyillä ihmisillä ei ole vieläkään muuta puhuttavaa kuin jo aikuisten lastensa asiat. Toisien kanssa taas on taas voinut puhua muustakin läpi koko elämän, jopa silloin kun lapset olivat pieniä.

Ihmiset on vaan erilaisia, joillakin pää pehmenee lopullisesti synnytyksessä ja jotkut onnistuu säilyttämään myös oman elämänsä lapsista huolimatta.

Mistä te muut, kovapäisemmät, puhutte? Haukutte miehiänne. Score! Deeppiä menoo.

T. Asiakaspalvelija

Ja sukulaisia, unohtui. Eli puolisoa ja naispuolisia sukulaisia haukutte ja heidän asioistaan juoruatte.

Vierailija kirjoitti:

Vähän sama kuin lapsi tulisi mukaan panotreffeille! 🤮

Miten niin?

Mä en ymmärrä miten te teette treffejä, jos siitä ei ilmene, että kaveri on tulossa yksin..

Jos tavataan heillä, niin asiahan on selvä, että siellä on perhe kotona. Jos meillä kysäsen, että monta tulee, että osaan varata tarjottavia.

Jos kahvilaan/ravintolaan kysyn, että mentäskö ihan kaksin, että saadaan keskittyä ihan toisiimme. Aina ei sovi. Sitten sovitaan uusi aika, kun nähdään ihan kaksin.

Viimeksi kun kävin kahdestaan kahvilla velatuttavan kanssa hän puhui vain ja ainostaan itsestään. Kertaakaan ei kysynyt mitä minulle kuuluu. Huvittuneena seurasin parituntisen kun suu kävi ja kävi. Tapaaminen päättyi kireissä tunnelmissa kun hän kysyi jokavuotisen (ystäväporukka) lapinmatkamme ajankohtaa. Kerroin, hän ilmoitti tulevansa mukaan ja yöpyvänsä mökkimme vierashuoneessa. Meillä perheellisillä on kaikilla jonkinlainen mökki tai sukulaisten mökki Lapissa, siksi siellä usein aikaa vietämme. Ilmoitti samalla, että hänen takiaan Lapista lähtöä pitää aikaistaa. Totesin, että mökkiimme ei mahdu ja aikataulu on sovittu. Kahvittelu loppui siihen.

Asioilla on aina kaksi puolta, eivät kaikki velatkaan ole pelkkiä kullannuppuja.

Sitä olen usein miettinyt, että lapsettomat miehet, joita myös ystäväpiirissäni on, ovat mukavaa ja rentoa seuraa, eikä heitä häiritse vaikka lapsia mukana onkin. Asiasta on usein puhuttu, ovat mielissään kun kalastusreissulle lähteen nuoriakin sakkia. Tai laskettelemaan. Mistähän se johtuu?

Ens kerralla, kun suunnitellaan jotain niin on pakko sanoa suoraan, että minä ainakin haluan aikuisten laatuaikaa yhdessä. Ja kummallakin vielä vauvat niin sitä suuremmalla syyllä ei ketään isompaa kuunteluoppilasta kaipaa mukaan . En minäkään raahaa isompaa mukana, varsinkaan kysymättä ei tulisi mieleenkään. Mitä järkeä on nähdä, kun tapaamisen idea näyttää olevan, että tyttö saa ripustautua äitiinsä ja me ei pystytä keskenään edes puhumaan rauhassa. Ehtii kyllä kotonakin olla äidin kimpussa jos ei ole kavereita. No onko täällä ketään joka on huomauttanut asiasta kaverilleen, menikö välit poikki? :o

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä miten te teette treffejä, jos siitä ei ilmene, että kaveri on tulossa yksin..

Jos tavataan heillä, niin asiahan on selvä, että siellä on perhe kotona. Jos meillä kysäsen, että monta tulee, että osaan varata tarjottavia.

Jos kahvilaan/ravintolaan kysyn, että mentäskö ihan kaksin, että saadaan keskittyä ihan toisiimme. Aina ei sovi. Sitten sovitaan uusi aika, kun nähdään ihan kaksin.

Juuri noin toimii aikuiset älyllä varustetut ihmiset. Osalla veloista äly on jäänyt sen aatteen alle, vähän samaan tapaan kuin vegaaneillakin. On yksi asia, mitään muuta ei mahdu.

Rasittavaa sakkia, ei haittaa yhtään matkan varrelle jääkin. Joutaa jäädä.