Lue keskustelun säännöt.
Miksi en saa viettää joulua oman mieleni mukaan ikinä (ilman että joku pahoittaa mielensä)?
09.11.2020 |
Olen 46v ja voitaneen sanoa, etten ole jouluihminen. Olen kuitenkin muutaman kerran mieheni kanssa laittanut sukujoulun meillä ja monia kertoja raahautunut vanhemmilleni jouluksi (se on heillä ykköstoive, että lapset perheineen tulevat heille vaikka ovat jo 75v). Olen tasan kaksi kertaa saanut olla kuten itse haluan, 17v lähdin kavereiden kanssa Ruotsiin laskettelemaan ja 24v sinkkuna vanhemmat lähtivät reissuun ja sain olla yksin kotona.
Tänä vuonna päätimme koronatilanteen takia lähteä jouluksi Lappiin. Vanhemmat ovat tästä nyt niin loukkaantuneita, etteivät vastaa viesteihini. En jaksa ymmärtää. Veljelläni on pienet lapset ja olin varma, ettei vanhempiani kiinnosta minun tekemiseni, kunhan saavat viettää joulun pienten kanssa. Nyt kuitenkin veljeni oli tehnyt saman suunnitelman koronan takia kuin minä - eivät hekään halua viedä rauhalliselle korona-alueelle 75-vuotiaille mahdollisesti tautia pääkaupunkiseudulta.
Vanhempieni mielensäpahoittamisella saavutettiin jo tavoitteensa, nyt on minulla sitten syyllinen olo. AAARGGH. Ja joka vuosi sama paini sisälläni.
Kommentit (160)
Se on vain päätettävä, kestääkö elämässään sen, että omar valinnat aiheuttavat välillä muille mielipahaa. Toinen vaihtoehto on sitten yrittää koko elämänsä miellyttää muita. Voin vinkata, että ei sellainen projekti onnistu.
Vastuullinen aikuinen uskaltaa tehdä päätöksensä ja kestää myös sen, että joku aina välillä loukkaantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan voi viettää ja jokainen voi viettää sellaisen kun itse haluaa.
Nyt ei ehkä onnistu suuret sukujoulut ( joita itse inhoan enkä tajua) eikä niitä ole syytä viettää tautisina aikoina.
Mutta yksinasuja saa viettää just sellasen joulun kun haluaa. Niin olen itse aina tehnyt ja teen.
Hyvä aihe.
Isäni joutui hoivakotiin tänä vuonna, joten äidilläni on ensimmäistä kertaa yksinäinen joulu. Kutsuisin äidin meille jouluksi, mutta mieheni vastustaa ajatusta; häntä ahdistaa ajatus viettää aatto tai joulupäivä anoppinsa kanssa. Olen siis kahden tulen välissä; nyt ainoana toivonliekkinä on, että äitini matkustaisi veljeni luokse 500 km päähän joulun viettoon. Veli on hänet sinne kutsunut, mutta miten vaikeaa se lähteminen tuntuu olevan äidille. Kun ei ole ikinä ollut Jouluna muualla kuin kotipiirissä!
Vierailija kirjoitti:
Asuuko teillä kaikilla vanhemmat jossain 700 km:n päässä niin, että yhteinen joulu on väistämättä päivien reissu?
Itsellä on aina olleet vanhemmat aika lähellä, puolen tunnin, tunnin ajomatka päässä. Ei ole ollut mikään ongelma, jos on haluttu olla aatto kotona, sopia yhteinen lounas/päivällinen vaikkapa tapaninpäivälle. Tai viettää aattoilta yhdessä ja vetäytyä sitten omaan kotiin nauttimaan joulurauhasta joulupäivä ja tapaninpäivä. Siihen en ole ikinä suostunut, että koko joulu ajteltais ristiin rastiin kaikki mahdolliset sukulaiset.
Kyllä asuu ja onnittelut sulle.
Elät omaa elämääsi siten kuin itse tahdot. Muilla ei ole oikeutta loukkaantua sellaisesta. Näin miehenä en ole koskaan tätä ahdistusta tajunnut. Kyllä oma elämä pitää elää omien toiveiden mukaan. On järjetöntä, että joku loukkaantuu minun omista päätöksistäni. Mutta erityisesti naisilla on se loputon miellyttämisen halu joka suuntaan. Ihan valtavasti mietitään sitä, mitä muut ajattelee. Silloin jää ne omat toiveet toteutumatta, ehkä iäksi?
Menkää sinne Lappiin nyt hemmetissä! Vanhempiesi on se hyväksyttävä!
t. M50+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aihe.
Isäni joutui hoivakotiin tänä vuonna, joten äidilläni on ensimmäistä kertaa yksinäinen joulu. Kutsuisin äidin meille jouluksi, mutta mieheni vastustaa ajatusta; häntä ahdistaa ajatus viettää aatto tai joulupäivä anoppinsa kanssa. Olen siis kahden tulen välissä; nyt ainoana toivonliekkinä on, että äitini matkustaisi veljeni luokse 500 km päähän joulun viettoon. Veli on hänet sinne kutsunut, mutta miten vaikeaa se lähteminen tuntuu olevan äidille. Kun ei ole ikinä ollut Jouluna muualla kuin kotipiirissä!
Miehesi on mäntti. Missä muuten hänen vanhempansa ovat jouluna? Ei todellakaan jätetä vanhusta yksin noin suuren elämänmuutoksen kanssa. Minä ainakin kutsun leski-isäni jouluksi meille, oli koronatilanne mikä tahansa. Kaamea edes ajatella, että istuisi yksin kotona joku Saarioisten lanttulaatikko ruokana, kun meillä notkuu pöydät.
Vierailija kirjoitti:
Koronatilanteen takia jouluksi lappiin? Eikö lapissa ole jo tarpeeksi koronaa ilman että tekin sitä sinne vielä viette lisää? :D Vai haluatteko siis saada koronan itsellenne? Siellä sitä nimittäin on :D
Lapissa on ainakin tällä hetkellä pienempi ilmaantuvuusluku kuin vaikka pk-seudulla, osassa Lappia tilanne on oikein hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aihe.
Isäni joutui hoivakotiin tänä vuonna, joten äidilläni on ensimmäistä kertaa yksinäinen joulu. Kutsuisin äidin meille jouluksi, mutta mieheni vastustaa ajatusta; häntä ahdistaa ajatus viettää aatto tai joulupäivä anoppinsa kanssa. Olen siis kahden tulen välissä; nyt ainoana toivonliekkinä on, että äitini matkustaisi veljeni luokse 500 km päähän joulun viettoon. Veli on hänet sinne kutsunut, mutta miten vaikeaa se lähteminen tuntuu olevan äidille. Kun ei ole ikinä ollut Jouluna muualla kuin kotipiirissä!
Mikset sinä voi mennä äitisi luokse? Mies pysyköön omissa oloissaan. Ei pariskunnan ole pakko viettää joulua yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Asuuko teillä kaikilla vanhemmat jossain 700 km:n päässä niin, että yhteinen joulu on väistämättä päivien reissu?
Itsellä on aina olleet vanhemmat aika lähellä, puolen tunnin, tunnin ajomatka päässä. Ei ole ollut mikään ongelma, jos on haluttu olla aatto kotona, sopia yhteinen lounas/päivällinen vaikkapa tapaninpäivälle. Tai viettää aattoilta yhdessä ja vetäytyä sitten omaan kotiin nauttimaan joulurauhasta joulupäivä ja tapaninpäivä. Siihen en ole ikinä suostunut, että koko joulu ajteltais ristiin rastiin kaikki mahdolliset sukulaiset.
AP:lla on matkaa vanhemmilleen 300km. Aina pitää siis yöpyä (ja 1 yö on loukkaus, 2 minimi) ja hotelliin ei saa mennä (ei vaikka meitä olisi paikalla enemmän kuin on petipaikkoja), koska äiti on siis kodinhengetär.
Helppoahan tämä olisi, jos vanhemmat olisi oikeasti jotain k-päitä, mutta kun eivät ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska corona menemme lappiinxD
Pysyisit kuule kotona nytkun on corona
Pysy sinä cuule cotona ja opettele cirjoittamaan suomecsi
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kyllä minusta pitää ilahduttaa muit olemalla mukana, vaikkei niin huvittaisikaan.
Selittäisitkö millä oikeudella vaadit muita osallistumaan näin? Ja joka vuosi? Sori, en ymmärrä tällaisia vaatimuksia. Miksi ihmeessä joku haluaa vastentahtoiset mukaan pakkojoulunviettoonsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hemmetti kielletään koko joulu kun se noin vaikeaa on
En itse välitä joulusta sen tolkuttoman hössötyksen ja "on pakko tehdä" mentaliteetin vuoksi, mikä lapsuudenkodissa oli. Meillä on tilanne, että puhuttiin miehen kanssa jo syyskuussa, että vietetään joulu keskenämme, lapset saa lahjat rahana ja mennään mökille, päästään hankien keskelle joulusaunaan. Kolmena viime jouluna meillä on ollut anoppi ja appi, ja kahtena viime jouluna äiti. Poika pääsee armeijasta kotiin, ja on kenties viimeistä joulua kotona, koska puhuu jo muuttavansa intin jälkeen pois. Äiti on ollut vuoron perään veljeni, siskoni ja minun luona, viime joulu oli poikkeus, koska siskoni oli sairaalassa vauvan saatuaan ja veljeni oli tosi sairas.
eikös anoppi laita viikonloppuna viestiä: mites joululahjat, mitäs voisin tuoda? Katotaan vaan, niin se menee niin, että mies ei ilkiä äidilleen sanoa, että joulu ollaan nyt vaan omalla porukalla...Se olen minä joka vie viestin ja joutuu ammutuksi....
Pidä vaan pääsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuuko teillä kaikilla vanhemmat jossain 700 km:n päässä niin, että yhteinen joulu on väistämättä päivien reissu?
Itsellä on aina olleet vanhemmat aika lähellä, puolen tunnin, tunnin ajomatka päässä. Ei ole ollut mikään ongelma, jos on haluttu olla aatto kotona, sopia yhteinen lounas/päivällinen vaikkapa tapaninpäivälle. Tai viettää aattoilta yhdessä ja vetäytyä sitten omaan kotiin nauttimaan joulurauhasta joulupäivä ja tapaninpäivä. Siihen en ole ikinä suostunut, että koko joulu ajteltais ristiin rastiin kaikki mahdolliset sukulaiset.
Ei kyllä omat vanhemmat asuu tuossa 10 minuutin ajomatkan päässä. Vaimon vanhemmat sen sijaan 672 km päässä. Sellaistakin on historian saatossa tapahtunut, että ihmiset ovat muuttaneet yksin paikkakunnalta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Kun vanhemmat ovat jo noinkin iäkkäitä, tuskin tarvitsee enää monta joulua hyppiä ja pomppia heidän mielensä mukaan.
Sitten surraan, kun ei toimittu niin kuin sydän sanoo.
Tuohon vetoaa jo kuusikymppisetkin. "Että ei tässä nyt enää monta joulua ole niin sitten saatte viettää joulut keskenänne".
Eli vanhempien mielestä on vaan ihan ok vaatia lapsiaan ja lastenlapsiaan viettämään joulua kanssaan vaikka tietävät itsekin lasten tulevan sitten paikalle vaan velvollisuudentunnosta.
Ällöttävää teeskentelyä mielestäni.
Itse en ole viettänyt joulua sen jälkeen, kun olen muuttanut pois kotoa. Ei kyllä tippaakaan kiinnosta, jos joku pahoittaa mielensä minun joulunviettämättömyyksistäni. Se on hänen oma ongelmansa, ei minun.
Välillä mietin, pitäisikö koettaa olla enemmän miellyttämisenhaluinen ja alistuva, mutta tällaisia ketjuja lukiessa sellaiset ajatukset hälvenevät nopeasti.
Ohis mutta hassu perustelu että ette halua viedä mahdollisesti viedä koronaa pääkaupunkiseudulta vanhemmillenne mutta silti olette lähdössä reissuun!? Eli muilla ei ole niin väliä vaikka teiltä taudin saisivatkin? Jos tuota käytät perusteluna niin pitäisi olla myös johdonmukainen ja jäädä kotiin viettämään joulua ettei tartuta ketään.
Opetelkaa sanomaan suoraan, mita haluatte, älkääkä keksikö tekosyitä, tässä tapauksessa koronaa. Mä tein noin 35-vuotiaana selväksi, että en jaksa enää lähteä ajamaan edestakaisin mihinkään jouluna, jonka pitäisi olla rauhan ja levon juhla. Olisi ehkä jaksanut rumbaa pari vuotta pidempään, jos ei olisi puhjennut kroonista sairautta, mutta joskus se rajanveto olisi kuitenkin ollut edessä. En käy yhdessäkään vieraassa taloudessa jouluna, jos ei ole pakko. Ja pelkkä kutsu ei ole mikään pakko, siitä voi kieltäytyä.
Eipä ole tapana käyttää vapaa-aikaa asioihin, joista en pidä. Näihin asioihin kuuluu joulusukulointi. Aika hyvin olen kouluttanut johdonmukaisella käyttäytymiselläni muut ihmiset siihen, että minua ei voi syyllistämällä, uhriutumalla tai mieltä pahoittamalla saada tekemään yhtään mitään.
Asuuko teillä kaikilla vanhemmat jossain 700 km:n päässä niin, että yhteinen joulu on väistämättä päivien reissu?
Itsellä on aina olleet vanhemmat aika lähellä, puolen tunnin, tunnin ajomatka päässä. Ei ole ollut mikään ongelma, jos on haluttu olla aatto kotona, sopia yhteinen lounas/päivällinen vaikkapa tapaninpäivälle. Tai viettää aattoilta yhdessä ja vetäytyä sitten omaan kotiin nauttimaan joulurauhasta joulupäivä ja tapaninpäivä. Siihen en ole ikinä suostunut, että koko joulu ajteltais ristiin rastiin kaikki mahdolliset sukulaiset.