Lue keskustelun säännöt.
Alkaisin perhe-elämään milloin vain, jos saisin miehen roolin
08.11.2020 |
Kotona huutaisi kaksi alle kouluikäistä, eli painuisin pakoon omaan rauhaan piha-aittaan neulomaan ja juomaan viiniä. Ei ne lapset kuole, kun niillä on vanhempi siellä seurana. Töistä kotiintullessa kotona odottaisi aina valmis ja monipuolinen ruoka, ja tiskitkit hoituisivat itsestään. Ja kun laittaa likapyykit pyykkikoriin tai ihan vaan sohvalle, ja ne ilmestyvät jonkin ajan päästä takaisin kaappiin puhtaina ja viikattuna! Koti puhdistuisi itsestään, lapset kasvattuvat ilman sen merkittävämpää omaa panostusta. Ehkä kouluikäisten kanssa voisi mennä joskus potkimaan palloa jos itseä huvittaa.
Skippaisin päiväkodin ja koulun vanhempainvartit, lasten lääkärikäynnit, ja kura-asujen/suksien/luistimien/sisäpelikenkien uusimisen, kun ne hoituu muutenkin ihan ilman omaa vaivautumista. Pari kertaa viikossa tietty omat harrastukset, kun ei pidä menettää itseään perhe-elämään, ja pari kertaa vuodessa joku kaverireissu ulkomaille.
Kuulostaa aika hyvältä elämältä, eikö?
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
7dsfdfds kirjoitti:
Tunnistan tämän ketjun katkeroituneista muijista itseni. Olen mm.
- kirjallisesti sopinut kotitöistä yms (mies ei noudata tätä vaikka kerran vuodessa jättiriita aiheesta)
- jättänyt tekemättä miehen hommat (lopputulos: opettaja soittaa mulle, neuvolasta soitetaan mulle, anoppi ihmettelee asia MINULLE... jne)
- antanut miehen hoitaa asiat omalla tavallaan (lopputulos: ruokalasku miehen viikolla vähintään tupla ja laatu kärsii. lapset elää lähinnä noutoruualla ja valmisruaalla. tämän olen hyväksynyt, koska se on vain rahaa)
silti olen mieheni kanssa yhdessä. lähes kaikki riitamme koskevat perhe-elämään liittyvien töiden jakautumista vuodesta toiseen. esikoinen 12 vuotta.
Suosittelen eroamista.
mitä sillä saavutan? YH-äidin elämän? viikko-viikko elämä tietysti olisi mukavaa, mutta en usko että tilanne siitä muuttuisi: kantaisin edelleen pääasiallisen vastuun lapsistani eikä minulla olisi parisuhdetta.
ps. tienaan miestäni enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
afasfas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7dsfdfds kirjoitti:
Tunnistan tämän ketjun katkeroituneista muijista itseni. Olen mm.
- kirjallisesti sopinut kotitöistä yms (mies ei noudata tätä vaikka kerran vuodessa jättiriita aiheesta)
- jättänyt tekemättä miehen hommat (lopputulos: opettaja soittaa mulle, neuvolasta soitetaan mulle, anoppi ihmettelee asia MINULLE... jne)
- antanut miehen hoitaa asiat omalla tavallaan (lopputulos: ruokalasku miehen viikolla vähintään tupla ja laatu kärsii. lapset elää lähinnä noutoruualla ja valmisruaalla. tämän olen hyväksynyt, koska se on vain rahaa)
silti olen mieheni kanssa yhdessä. lähes kaikki riitamme koskevat perhe-elämään liittyvien töiden jakautumista vuodesta toiseen. esikoinen 12 vuotta.
Suosittelen eroamista.
mitä sillä saavutan? YH-äidin elämän? viikko-viikko elämä tietysti olisi mukavaa, mutta en usko että tilanne siitä muuttuisi: kantaisin edelleen pääasiallisen vastuun lapsistani eikä minulla olisi parisuhdetta.
ps. tienaan miestäni enemmän.
Tämä se on jännää, jokainen palstamamma tienaa AINA miestään enemmän, ihan jokainen.
Silti palstalla itketään naisen eurosta
Vierailija kirjoitti:
afasfas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7dsfdfds kirjoitti:
Tunnistan tämän ketjun katkeroituneista muijista itseni. Olen mm.
- kirjallisesti sopinut kotitöistä yms (mies ei noudata tätä vaikka kerran vuodessa jättiriita aiheesta)
- jättänyt tekemättä miehen hommat (lopputulos: opettaja soittaa mulle, neuvolasta soitetaan mulle, anoppi ihmettelee asia MINULLE... jne)
- antanut miehen hoitaa asiat omalla tavallaan (lopputulos: ruokalasku miehen viikolla vähintään tupla ja laatu kärsii. lapset elää lähinnä noutoruualla ja valmisruaalla. tämän olen hyväksynyt, koska se on vain rahaa)
silti olen mieheni kanssa yhdessä. lähes kaikki riitamme koskevat perhe-elämään liittyvien töiden jakautumista vuodesta toiseen. esikoinen 12 vuotta.
Suosittelen eroamista.
mitä sillä saavutan? YH-äidin elämän? viikko-viikko elämä tietysti olisi mukavaa, mutta en usko että tilanne siitä muuttuisi: kantaisin edelleen pääasiallisen vastuun lapsistani eikä minulla olisi parisuhdetta.
ps. tienaan miestäni enemmän.
Tämä se on jännää, jokainen palstamamma tienaa AINA miestään enemmän, ihan jokainen.
Silti palstalla itketään naisen eurosta
Naisten eurolla tarkoitetaan mm. palkkaeroa samassa ammatissa toimivilla tai vääristyneestä palkkakehityksestä hoitoalalla vs. joku "miehinen" ala. Se nyt ei liity mitenkaan kahden henkilön palkkaeroon vaan rakenteellisiin ongelmiin. Ja toki tienaan enemmän koska minulla korkeampi koulutus ja työskentelen miesvoittoisella alalla (20 % naisia).
afasfas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7dsfdfds kirjoitti:
Tunnistan tämän ketjun katkeroituneista muijista itseni. Olen mm.
- kirjallisesti sopinut kotitöistä yms (mies ei noudata tätä vaikka kerran vuodessa jättiriita aiheesta)
- jättänyt tekemättä miehen hommat (lopputulos: opettaja soittaa mulle, neuvolasta soitetaan mulle, anoppi ihmettelee asia MINULLE... jne)
- antanut miehen hoitaa asiat omalla tavallaan (lopputulos: ruokalasku miehen viikolla vähintään tupla ja laatu kärsii. lapset elää lähinnä noutoruualla ja valmisruaalla. tämän olen hyväksynyt, koska se on vain rahaa)
silti olen mieheni kanssa yhdessä. lähes kaikki riitamme koskevat perhe-elämään liittyvien töiden jakautumista vuodesta toiseen. esikoinen 12 vuotta.
Suosittelen eroamista.
mitä sillä saavutan? YH-äidin elämän? viikko-viikko elämä tietysti olisi mukavaa, mutta en usko että tilanne siitä muuttuisi: kantaisin edelleen pääasiallisen vastuun lapsistani eikä minulla olisi parisuhdetta.
ps. tienaan miestäni enemmän.
Mitä saavutat nykyisellä elämäntavalla? Riitelette kotitöistä yms ja kaiken lisäksi näytät lapsillesi sairasta parisuhdemallia.
Itse vastaavanlaisessa tilanteessa erosin. Edelleen hoidan lasten asiat yksin, mutta se ei tunnu niin pahalta, koska kivireen kiskominen ei vie voimavarojani. Jatkuva riitely ja pettyminen toiseen on yllättävän kuluttavaa. Pohdin myös sitä mitä sanoisin lapsilleni, jos he eläisivät sellaisessa parisuhteessa. Ratkaisua ei tarvinnut kauaa pohtia sen jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
afasfas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
7dsfdfds kirjoitti:
Tunnistan tämän ketjun katkeroituneista muijista itseni. Olen mm.
- kirjallisesti sopinut kotitöistä yms (mies ei noudata tätä vaikka kerran vuodessa jättiriita aiheesta)
- jättänyt tekemättä miehen hommat (lopputulos: opettaja soittaa mulle, neuvolasta soitetaan mulle, anoppi ihmettelee asia MINULLE... jne)
- antanut miehen hoitaa asiat omalla tavallaan (lopputulos: ruokalasku miehen viikolla vähintään tupla ja laatu kärsii. lapset elää lähinnä noutoruualla ja valmisruaalla. tämän olen hyväksynyt, koska se on vain rahaa)
silti olen mieheni kanssa yhdessä. lähes kaikki riitamme koskevat perhe-elämään liittyvien töiden jakautumista vuodesta toiseen. esikoinen 12 vuotta.
Suosittelen eroamista.
mitä sillä saavutan? YH-äidin elämän? viikko-viikko elämä tietysti olisi mukavaa, mutta en usko että tilanne siitä muuttuisi: kantaisin edelleen pääasiallisen vastuun lapsistani eikä minulla olisi parisuhdetta.
ps. tienaan miestäni enemmän.
Mitä saavutat nykyisellä elämäntavalla? Riitelette kotitöistä yms ja kaiken lisäksi näytät lapsillesi sairasta parisuhdemallia.
Itse vastaavanlaisessa tilanteessa erosin. Edelleen hoidan lasten asiat yksin, mutta se ei tunnu niin pahalta, koska kivireen kiskominen ei vie voimavarojani. Jatkuva riitely ja pettyminen toiseen on yllättävän kuluttavaa. Pohdin myös sitä mitä sanoisin lapsilleni, jos he eläisivät sellaisessa parisuhteessa. Ratkaisua ei tarvinnut kauaa pohtia sen jälkeen...
En tiedä onko parisuhdemallini sairas. tämän ketjun ja kokemukseni perusteella on ihan tyypillistä, että naisella päävastuu. Eikä meillä ole koko ajan riitaa. Sanoin, että jos riita on, se koskee kotitöitä. Toisissa perheissä riidellään ehkä enemmän seksistä tai rahasta tai muusta. Tuskin riidatonta parisuhdetta löytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju muistuttaa kyllä elävästi miksi päätin aikoinaan jäädä sinkuksi. Kissan kanssa kaksin on vaan niin paljon helpompaa.
Suosittelen eroamista.