Oletteko asuneet joskus Helsingissä? Kaipaatteko takaisin sinne asumaan tämänhetkisessä tilanteessa?
Kommentit (28)
Olen asunut 6 vuotta siellä. Ei ikinä enää.
Olen, elämäni ekat 38v. En kaipaa :) Rakastan asua vanhassa omakotitalossa, eikä pikkukuntakaan haittaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 6 vuotta siellä. Ei ikinä enää.
Perustelut?
Olen syntyperäinen Helsinkiläinen ja muutin pois 22 vuotiaana. Tulen aina olemaan helsinkiläinen, vaikka en koskaan enää muuta sinne takaisin - siellä on liian kallista asua.
Näin olisin sanonut vielä puoli vuotta sitten. Nyt kuitenkin olen pyörtänyt päätöksen siitä ettenkö voisi muuttaa takaisin, sitten kun saan osuuteni perinnöstä. Voisin ostaa velattoman asunnon ja asua siellä jonkun aikaa, sitten laittaa vuokralle kun haluan takaisin maaseudun rauhaan. Tämä on mun nykyinen suunnitelma. ❤
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut 6 vuotta siellä. Ei ikinä enää.
Perustelut?
En ole tuo, jolle vastasit, mutta kyseessähän on henkilökohtainen maku, eihän siihen mitään perusteluja tarvitse. Joko viihtyy tai ei.
En tiedä mihin viittaat "tämänhetkisellä tilanteella". Olen syntynyt ja kasvanut Helsingissä, mutta taloudellisista syistä muuttanut Vantaalle lasten kasvaessa siihen ikään, että tarvitsevat omat huoneet. Muuttaisin riemusta kiljuen takaisin Helsinkiin koska tahansa, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Identiteetiltäni olen helsinkiläinen.
Olen asunut koko ikäni ja vuosi vuodelta tämä alkaa tuntua yhä epäviihtyisämmältä.
Asuin ja viihdyin siellä tosi hyvin.
En aio enää palata asumaan sinne. En usko että menen edes käymään.
Kyllä kaipaan. Asumme jo kahdeksatta vuotta Oulussa, mies sai täältä työpaikan ja jämähdettiin tänne.
Kaipaan sitä fiilistä. Anonyymiyttä. Kulttuuria. Shoppailua. Ihmisvilinää. Slangia. Tapahtumia. Arkkitehtuuria. Harrastusmahdollisuuksia. Julkista liikennettä, ratikkaa, metroa, lähijunaa. Suomenlinnaa. Kaikkea. Elämää.
Toki nyt korona-aikana kun on pari kertaa käynyt Helsingissä niin onhan se fiilis ollut ihan eri kuin vuosi sitten.
Olen asunut Helsingissä ja Espoossa elämäni ensimmäiset 45 vuotta, kunnes muutin 10v sitten sieltä länsi-rannikolle pikkukaupunkiin. En halua enää muuttaa takaisin, koska siellä on kallista ja nykyään myös liian värikästä. Viihdyn hyvin täällä idyllisemmässä asuinympäristössä. Täällä uskaltaa yksinäinen nainen vielä liikkua yölläkin ulkona ja käyttää takseja, ilman mitään pelkoa. Kun käyn Helsingissä koen ahdistusta joka paikassa ryysivistä ihmisistä ja väenpaljoudesta.
34 vuotta, olen 3. polven stadilainen.
Olrn äärimmäisen onnellinen että pääsin 24v sitten muuttamaan kehyskuntaan omakotitaloon. Luonto, järvet, meri, pientalovaltaisuus, oma talo, puutarha yms yms. Mun täyttynyt unelma.
Käyn kerran viikossa Helsingissä, hoidan pakolliset asiat ja palaan kiireesti takaidin.
En koronan takia vaan koska en viihdy siellä. Teattereissa yms huvituksissa käymme yhtä helposti Turussa tai Tampereella kuin stadissakin. Ajaminen ei ole ongelma
Olen asunut Helsingissä kohta 9 vuotta. Kaipaan pois täältä. Asumisen hinta on liian kova ja Helsinki on muuttunut näinä vuosina epäviihtyisämmäksi. Uskon muuttavani lähitulevaisuudessa pois ja suljen tämän oven elämässäni.
Olen asunut Espoossa ja Kirkkonummella. En kaipaa. Olen tyytyväinen, että pääsin pois sieltä. Ei enää ikinä sinne. Ei kiinnosta edes käydä siellä suunnalla.
Asuin Helsingissä aikuisuuden kynnykseltä pitkälti yli kolmikymppiseksi, yli 15 vuotta. Identiteettini on helsinkiläisen, mutta muutimme taloudellisista syistä kehyskuntiin radan varteen. Samalla rahalla millä meillä oli kuppainen kaksio Harjussa, on nyt omakotitalo isolla pihalla uuden kotikaupungin parhaalla paikalla. En kaipaa kuitenkaan takaisin, sillä junalla pääsee tosi nopeasti ja näppärästi käymään jos haluaa.
Taas yksi tarkoitushakuinen persu-aloitus, miten toi tyhmälistö jaksaakaan...
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi tarkoitushakuinen persu-aloitus, miten toi tyhmälistö jaksaakaan...
Että kehtaat yhdistää aloitusta politiikkaan. Olet jotenkin vääristynyt, että näet kaiken poliittisesti. Hyi olkoon.
Asuin urheilukadulla, nykyään nurmijärvellä. En todellakaan kaipaa takaisin!!
Asuin Helsingissä yli kymmenen vuotta, nyt Espoossa jo kauemmin. Eipä niin väliä kummassa asuu, mutta pidän ylipäätään asumisesta pk-seudulla. Kukaan ei kyttää, on paljon kaikenlaista tapahtumaa, jos haluaa osallistua, voi myös liittyä erilaisiin yhteisöihin tms. ja toimia niiden puitteissa. Kaikenkaikkiaan täällä on helppo elää omannäköistänsä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Asuin Helsingissä yli kymmenen vuotta, nyt Espoossa jo kauemmin. Eipä niin väliä kummassa asuu, mutta pidän ylipäätään asumisesta pk-seudulla. Kukaan ei kyttää, on paljon kaikenlaista tapahtumaa, jos haluaa osallistua, voi myös liittyä erilaisiin yhteisöihin tms. ja toimia niiden puitteissa. Kaikenkaikkiaan täällä on helppo elää omannäköistänsä elämää.
Alkujaan keskikokoisesta kaupungista kotoisin olevana, Helsinkiin sitten muuttaneena ja välillä taas pienemmällä paikkakunnalla asuneena, se kyttäysmentaliteetti on yksi keskeisimmistä syistä, miksi kotikaupunkini on taas Helsinki.
Olen asunut. Viihdyin siellä tosi hyvin, mutta en kaipaa sinne asumaan. Kaipaan kyllä läheisiäni sieltä.