Lue keskustelun säännöt.
Jos saisit antaa vain yhden neuvon synnyttämiseen liittyen, mikä se olisi?
Otsikossa aihe. Mikä siis olisi sun 50 senttiä synnytykseen liittyen?
Kommentit (692)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos näistä! Lisää! T. ensimmäistään odottava
Hieno homma! Paljon onnea tulevaan, ja zemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ponnistat, se on vähän kuin kakkaisit jättimäistä pökälettä, mikä sattuu hirveästi. Eli ponnistuksen suunta on sama! Mutta kipu loppuu heti, kun olet saanut pään ulos. Joten rohkeasti vain!
Mitä kukaan ei kertonut mulle: ponnistusvaihe menee niin, että vauvan pää menee ensin ulospäin, sitten takaisin, ulospäin, takaisin ja sillain homma etenee. Kyllä se sieltä syntyy, kun venyttelet menemään. Kuuntele omaa kehoasi! Itse runnoin vauvan ulos ihan väärässä asennossa ja hirveällä draivilla. Ei ollut hyvä lopputulos.
Kaikki vauvat tulevat tavalla tai toisella ulos. kukaan ei ole sinne jäänyt.
Näin sanoi viisas kätilö minulle kun esikoista ponnistin ja sanoin etten osaa enkä saa sitä ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä suunnittele mitään etukäteen, vaan luota siihen että kätilöt luotsaa sut synnytyksen läpi.
Tämä ehdottomasti. Nykyajan tyyli jossa suunnitellaan etukäteen ja laaditaan toivomuslistoja on aivan hirveä, ja aiheuttaa vain stressiä kaikille osapuolille. Stressi puolestaan pidentää synnytyksen kestoa, ja tilastollisesti ne ovatkin pidentyneet. Kyseessä on niin äärimmäinen tapahtuma, että kaikki ajattelu kannattaa unohtaa ja heittäytyä sekä oman kehon että muiden ihmisten armoille. Jos omassa perusluottamuksessa ihmisiin on säröjä, niin tämä ei tietysti onnistu, mikä tekee kokemuksesta todella raskaan ja ahdistavan. Se luottamus ei kuitenkaan toivomuslistojen kautta synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennakoi! Pidä jalat tiukasti ristissä tai opettele tumputtamaan, niin säästyt synnyttämisen ja parisuhteen vaivoilta ja voit keskittyä vaikka opiskeluun ja työelämään.
Kävele ja liiku alkuvaiheessa niin pitkään kuin voit. Edistää synnytystä ja vähentää kipuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos näistä! Lisää! T. ensimmäistään odottava
Hieno homma! Paljon onnea tulevaan, ja zemppiä!
5v vanha ketju, lienee vauveli jo syntynyt :)
Ota selvää. Minua helpotti ja toi turvaa, kun tiesin suurin piirtein miten vauva tekee matkansa mahasta maailmaan,näin hyvin simppelisti sanoen, sekä olin opiskellut oikeaa hengitys- ja ponnistustekniikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huuda saata peetä, negatiivinen olo heijastuu lapseen.
Vierailija kirjoitti:
Kun ponnistat, se on vähän kuin kakkaisit jättimäistä pökälettä, mikä sattuu hirveästi. Eli ponnistuksen suunta on sama! Mutta kipu loppuu heti, kun olet saanut pään ulos. Joten rohkeasti vain! No ei ole, siinä on aivan eri lihakset työssä kuin paskantaessa.Et ole tainnut edes synnyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vauvat tulevat tavalla tai toisella ulos. kukaan ei ole sinne jäänyt.
Näin sanoi viisas kätilö minulle kun esikoista ponnistin ja sanoin etten osaa enkä saa sitä ulos.
Aika moni vasikka jää emon sisään ja kuolee. Miksei voisi tapahtua muillekin eläinlajeille
Ei kipu lopu siihen. Minä muistan vielä 42 vuoden päästä ensimmäisen lapseni syntymän. Se oli kauhee ja loput 3 muutkin synnytykset oli kauheita. Kivun muistan loppuikäni.
Minä en kahteen kuukauteen edes istunut, en kävellyt hyvin ja aina sattui. Vuosia eteenpäin muistin kuin eilisen kaikki kivut.
Nyt yhäkin muistan ne kauheet hetket.. kipu ei ole kongretiaa mutta sen muistaa loppuelämän.
Jos joku väittää ettäkipu loppuu kun saa sen vauvan, niin ei ole oikeasti synnyttänytkään. Lukenut naistenlehitä ja poiminut sieltä noita hölypöly sanoja ja lauseita.
Älä ota epiduraalia.
Mä itin ekalla kerralla ja synnytys oli vaikea kun en tuntenut mitään. Tokalla en ottanut ja kaikki sujui paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kipu lopu siihen. Minä muistan vielä 42 vuoden päästä ensimmäisen lapseni syntymän. Se oli kauhee ja loput 3 muutkin synnytykset oli kauheita. Kivun muistan loppuikäni.
Minä en kahteen kuukauteen edes istunut, en kävellyt hyvin ja aina sattui. Vuosia eteenpäin muistin kuin eilisen kaikki kivut.
Nyt yhäkin muistan ne kauheet hetket.. kipu ei ole kongretiaa mutta sen muistaa loppuelämän.
Jos joku väittää ettäkipu loppuu kun saa sen vauvan, niin ei ole oikeasti synnyttänytkään. Lukenut naistenlehitä ja poiminut sieltä noita hölypöly sanoja ja lauseita.
Niin se neuvo: älä usko mitä muut puhuvat, kun koet sen itse niin se on vaan totta..
Vierailija kirjoitti:
Ei kipu lopu siihen. Minä muistan vielä 42 vuoden päästä ensimmäisen lapseni syntymän. Se oli kauhee ja loput 3 muutkin synnytykset oli kauheita. Kivun muistan loppuikäni.
Minä en kahteen kuukauteen edes istunut, en kävellyt hyvin ja aina sattui. Vuosia eteenpäin muistin kuin eilisen kaikki kivut.
Nyt yhäkin muistan ne kauheet hetket.. kipu ei ole kongretiaa mutta sen muistaa loppuelämän.
Jos joku väittää ettäkipu loppuu kun saa sen vauvan, niin ei ole oikeasti synnyttänytkään. Lukenut naistenlehitä ja poiminut sieltä noita hölypöly sanoja ja lauseita.
Kyllä mulla loppui. Molemmilla kerroilla. Ja näin jälkikäteen muitakin kipuja kokeneena sanoisin, että kova hammassärky on pahempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vauvat tulevat tavalla tai toisella ulos. kukaan ei ole sinne jäänyt.
Näin sanoi viisas kätilö minulle kun esikoista ponnistin ja sanoin etten osaa enkä saa sitä ulos.
Aika moni vasikka jää emon sisään ja kuolee. Miksei voisi tapahtua muillekin eläinlajeille
LOPETA NYT JO IHMISEN VERTAAMINEN ELUKOIHIN . HERRA JUMALA SENTÄÄN. KYLLÄ VAUVOJA MENEE KESKEN JA SYNTYY KUOLLEENA KUIN KUOLEE KOHTA . KUIN LAPSIA KUOLEE . MITTÄ IHMINEN SYNNYTTÄÄ IHMISIÄ EIKÄ ELUKOITA EIKÄ IHMINEN SAA YHTYÄ ELUKOIDEN KANSSA !
Hengitä.