Jos saisit antaa vain yhden neuvon synnyttämiseen liittyen, mikä se olisi?
Otsikossa aihe. Mikä siis olisi sun 50 senttiä synnytykseen liittyen?
Kommentit (751)
Vierailija kirjoitti:
Mene ajoissa sairaalaan, jos aiot siellä synnyttää.
Riippuu siitä, miten kaukana sairaala on. Yleensä lähtö antaa adrenaalinia, joka blokkaa oksitosiinia = hyvin alkaneet supistukset voi kadota. Toki jos etäisyys on pitkä niin ei kannata ottaa riskiä tienposkisynnytyksestä... Mutta kyllä kotona kannattaa odottaa niin pitkälle kuin vain pystyy jos sairaala on suht lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Opettele rentouttava hengitystekniikka, jos se ei ole tuttu. Joo joo, alapeukkuja alapeukkuja, mutta vaikka suunnittelet ottavasi epiduraalin, niin joudut kuitenkin siihen asti olemaan ilman kivunlievitystä, ensisynnyttäjänä usein pitkäänkin ja kotona.
Entä jos ei jännitä? Puhuttiin aina hengitystekniikasta, aivan kuin hommasta puuttuisi mieli!
Vaikka olet "varautunut kaikkeen", tapahtuu aina jotain odottamatonta! Eli yritä pysyä rauhallisena tapahtui mitä tahansa, opettele (yritä ainakin!) tyhjäämään pääsi kaikesta ylimääräisestä.
Älä jää synnärille kolmeksi yöksi, ellei vauvan terveys sitä vaadi.
Otsikossa on aihe, mutta mikä on kysymys, ap? 50 cm pullapitkoa...
Synnytys on turvallista Suomessa. EI mitään hätää. Se on myös aivan mitätön osuus siinä kaikessa mitä äitiys on. Se on yksi vuorokausi kun se rutistus on ohi. Aivan turha siihen on etukäteen saati jälkikäteen energiaansa käyttää.
Ei hengittämistä voi etukäteen harjoitella - sehän perustuu kipuun ja sen ennakointiin!! (Vai kuvitteletteko kivun tulevan, ja hengittelette sen mukaan?)
Väsymyksessä ja ilokaasusta turtuneena normaali hengitystahti voi häiriintyä ja vauvan hapensaanti vaarantua. Sama pätee liialliseen liikuntaan, ja liialliseen "ponnistamiseen".
Kun äiti hengityksellään pyrkii säilyttämään hyvää oloa, sikiökin voi parhaiten.
Jos vauvalle tulee akuutti ongelma hapensaannin kanssa (äidin syke ja hengitys häiriintyy voimakkaasti), paras asento on äidin napa maata kohti. Ja hengitys syvää, voi vaikka pidätellä sekunnin.
Miehelle: älä vaan valita, sä et ole keskipisteenä vaan pakollinen paha.
T. M34 ja 3:n lapsen isä
Sanni16kerava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene ajoissa sairaalaan, jos aiot siellä synnyttää.
Mites menet kun ne ei ota sua sisään kuin vasta viime hetkillä?
Vai meinaatko et pitää mennä käytäville maleksimaan, josko synnytys alkaisi?
Hohhoijaa, kannattaisi ehkä opetella lukemaan aloitus. Mikä on sinun neuvosi kysyttiin. Tämä oli neuvoni. Idioottimaiset pysy kotona vaikka henki menisi neuvot oli koitua kohtalokseni.
Synnytys ja synnyttäjät ovat erilaisia. Toisten synnytys ei kestä viikkoja tai edes tunteja.
Ota se epiduraali vaikka kuinka onkin muodissa luomusynnytykset.
Nimim. synnytyssalissa 21,5 tuntia ilman epiduraalia helvetillisissä kivuissa. Varmaan jos olisin ottanut epiduraalin olisin ollut "rennompi" ja synnytys edennyt nopeampaa.
Anna mennä niin kuin se menee. Asennoidu niin, että mitä vain voi sattua missä vaiheessa vain. Etukäteen suunnittelu ei auta yhtään.
Olisi montakin neuvoa mutta annetaan tämä:
Ota mukaasi Mikrolax. Oikeesti. Et pääse sairaalasta ennen kuin olet tehnyt ”kakkosen”.
Sektion jälkeen kivulla puskin väkisin ja koko alapää turposi ja näytti aivan karseelta. Turvotus laski vain osittain. Toisella kerralla otin mikrolaxin mukaan ja oli niin helpotus verrattuna ekaan kertaan.
Häpesin niin paljon sitä että juuri ennen synnytystä tuli kakkaa, en ollut kuullut että näin voisi käydä! Mies mukana ja sitten en osannut enää muuta ajetella kuin että älä kakkaa lisää 🙄.
Olin nuori ja tämä hävetti niin paljon että vaikeutti koko hemmetin synnytystä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos näistä! Lisää! T. ensimmäistään odottava
Vaadi kunnon puudutukset ja kipulääkkeet. On suorastaan kiduttamista, kun nainen pakotetaan synnyttämään ilman kivunhoitoa kirsikkatomatin kokoisesta reijästä vesimelonin kokoinen lapsi. Mistäkö tiedä, no siitä kun minut on pakotettu kolme kertaa synnyttämään alakautta ilman kivunlievitystä. Olen 150 cm pituinen pieni nainen, arvatkaapa repesikö paikat.
Unohda se elokuvamainen harha, että synnytys olisi jotenkin ihana, romanttinen ja rakkaudentäyteinen herkkä hetki.
Meillä se oli verta, eritteitä, suolenpätkiä, lisää verta ja useamman ihmisen hengenlähtö hiuskarvan varassa.
T. Ikuisesti kiitollinen naistenklinkan ammattitaitoiselle väelle.