Lue keskustelun säännöt.
Kysymys asunnon omistajuudesta (LAINAA JÄLJELLÄ) kun aviopuoliso kuolee(lesken asumisoikeus vs, lapset)
06.11.2020 |
Minulla ja miehelläni on yhteinen talo, josta on lainaa 90 000 jäljellä. Mikäli mieheni kuolee huomenna, niin miten menee perunkirjoitus/talon hoito siinä tapauksessa hänen lastensa osalta(ei yhteisiä lapsia)?
Minulla on lesken asumisoikeus, joten saan jäädä taloon asumaan, vaikka mieheni lapset omistavat perikuntana puolet talosta.
Kysymys 1
Minä jään yksin maksamaan lainaa taloon? vai pitääkö mieheni lasten maksaa miehen puolta lainasta?
2 jos maksan yksin lainaa pois, niin ei kai miehen lapsille kuulu minun maksamastani osuudesta mitään? Vai mitä jos maksan lottovoitolla koko lainan pois ensi vuonna, niin kuuluuko talosta edelleen puolet miehen lapsille?
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee pää tässä ketjussa sekaisin. Mikä lie on totuus.. Meillä on pariturva vakuutus juuri kuolemantapauksen varalle. Koko laina kuittaa tuu pois jos toinen kuolee.
Niin menee :D Mutta kysymsy onkin tässä siitä että miten homma menee lain mukaan. Ei siitä miten kellekin osapuolelle olisi paras, vaan siitä mitä laki sanoo. Vähän tuntuisi että kukaan ei tiedä. Ensin on tietävinään, mutta kun kun kysyy sitten jotain taarkentavaa, ei tiedetäkään vastausta. Hoetaan vain että pitää myydä talo että perilliset saavat 45 000, vaikka lesken asumisokeus tarkoittaa juuri sitä että leskellä on oikeus jäädä taloon, vaikka perilliset haluaisivat sen oman perinnön heti, eli 45 000€, ja sen saamiseksi haluaisivat myydä talon. Jos leski pystyy hoitamaan loppulainan itse, niin miksi talo pitäisi myydä. Pelkkä perilisten HALU saada omansa pois ei varmaan lain silmissä päde?
Tässä ketjussa ensisijainen kysymys on ollut, että miten kattava lesken asumisoikeus on silloin kun leskellä ei ole varaa ottaa yhteisen asunnon loppulainaa hoitaakseen ja kuolinpesä muutoin varaton. Sekoitat tuon lasten perintöosuuden määrän vainajan jäljellä olevaan velkaan, jotka molemmat 45 t.
Jos leski pystyy hoitamaan vainajan osuuden lainasta, asiantila on varsin selvä, perilliset jäävät omistajiksi taloon omilla osuuksillaan eivätkä saa rahojaan ulos, koska kukaan ei osta prosenttiosuutta lesken hallinnoimasta talosta.
Juuri tätä olen yrittänyt koko ajan saada selville. Eli lesken pikeus jäädä asumaan taloon on turvattu tässäkin tapauksessa, vaikka vainajan perilliset haluaisivat myydä.
Tästä syystä "asianajajan" viestin 1 kohta ei vastaa kysymykseen, koska siinä sanotaan että perilliset on pakko lunastaa ulos, vaikka näin ei siis ole, ja leski saa kuin saakin asua talossa lesken oikeudella niin että perilliset saavat osuutensa talosta vasta kun leski kuolee tai myy talon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainajan velat siirtyvät kuolinpesälle eli vainajan elinaikana ottamat sitoumukset jäävät voimaan.
Mikäli vainajalla on muutakin omaisuutta kuin ap:n esiin tuoma asunto, niin ongelmaa ei ole, vaan tuolla varallisuudella maksetaan vainajan velka pois ja leski jää maksamaan omaa puoliskoaan.
Jos taas tilanne se, että on yhteinen asuntovelka eikä vainajalla ole muuta omaisuutta kuin kyseinen asunto, on käytännössä seuraavat vaihtoehdot käytettävissä osituksen yhteydessä:
1. leski ottaa asuntovelan maksettavakseen ja lunastaa kuolinpesän ulos asunnosta eli asuntovelka + rahaa (siis asunnon puolikkaan arvo - asuntovelka). Leski omistaa tällöin koko asunnon ja jatkaa lainan maksua,
2. asunto realisoidaan ja velka maksetaan pois,
3. on myös tehty osituksen yhteydessä asiakirjoja, joiden mukaan leski jatkaa asumistaan ja maksaa koko asuntolainaa, mutta siltä osin, kun maksaa yli oman osuutensa (eli maksaa yli oman puolikkaansa), niin kyseinen yli maksettu määrä huomioidaan lesken kuoleman jälkeen hänen perillistensä hyväksi.
Tässä viimeisessä vaihtoehdossa on riskinsä. Eli jos lesken taloudellinen tilanne heikkenee eikä kykenekään maksamaan yli oman osuutensa, niin palataan lähtökohtaiseen tilanteeseen. Realisointi tällöin jää viime kätiseksi vaihtoehdoksi.
Täytyy muistaa, että yhteisessä velassa ollaan vastuussa yhteisvastuullisesti. Eli kun velallisena on leski ja vainajan varaton kuolinpesä, niin pankilla on oikeus periä velkaa maksukykyiseltä eli leskeltä. Tällöin on pakko realisoida, kun velkaa ei muuten saada maksetuksi.
Hieman vastaavaa (lehtitietojen perusteella) tilannetta on ollut esillä Nykäsen kuoltua. Joutuuko leski muuttamaan asunnosta velkojen kattamiseksi. Tämä voi olla huono vertaus, sillä en tiedä heidän omistus- ja velkasuhteitaan, mutta realisoinnista siinäkin kyse on ollut.
Selkein ja suosittelemani vaihtoehto on nro 1. Pankissa muutellaan velan ehtoja (velallinen, velan määrä, maksuaika) vastaamaan lesken maksukykyä. Pankki kyllä yleensä suostuu, sillä asuntohan on heillä vakuutena.
Eli kyllä. Asunto realisoidaan, jos maksajaa ei löydy.
asianajaja
Kirjoitin hieman ristiriitaisesti tässä samalla lasta viihdyttäessäni. Eli siis yhteisvastuullisessa velassa velkoja voi periä keneltä vaan velalliselta. Tuossa kun puhun omasta puoliskosta velasta (vaihtoehto 3), niin kyse osapuolten sopimuksesta. Velkojallehan tästä jaottelusta "velan puoliskoihin" ei koidu mitään vahinkoa.
asianajaja
velkojallehan se on vaan hyvä jos velalliset tyhmyyttään moisen sopimuksen tekee. Velka on vähempiriskinen kuin se että sillä olisi vain yksi juridinen maksaja. Minä en velallisena ikinä suostuisi moiseen diiliin että maksaisin "oman osuuteni" ja velkakirjoihin jäisi minun nimeni vaan ehdottomasti ainoastaan siten että vanha velka maksetaan pois, ja se joka haluaa "omaa osuuttaan" vielä maksella ottaa nimiinsä uuden lainan, jolla kuittaa yhteisvastuullisen lainan pois.
Mitä tällä on väliä jos olet itse vainaja? Mitä haittaa jos kumppanisi maksaa sitä samaa lainaa pois jonka otitte jo eläessäsi? Haudassako harmittaisi vai? Ja jos niin miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainajan velat siirtyvät kuolinpesälle eli vainajan elinaikana ottamat sitoumukset jäävät voimaan.
Mikäli vainajalla on muutakin omaisuutta kuin ap:n esiin tuoma asunto, niin ongelmaa ei ole, vaan tuolla varallisuudella maksetaan vainajan velka pois ja leski jää maksamaan omaa puoliskoaan.
Jos taas tilanne se, että on yhteinen asuntovelka eikä vainajalla ole muuta omaisuutta kuin kyseinen asunto, on käytännössä seuraavat vaihtoehdot käytettävissä osituksen yhteydessä:
1. leski ottaa asuntovelan maksettavakseen ja lunastaa kuolinpesän ulos asunnosta eli asuntovelka + rahaa (siis asunnon puolikkaan arvo - asuntovelka). Leski omistaa tällöin koko asunnon ja jatkaa lainan maksua,
2. asunto realisoidaan ja velka maksetaan pois,
3. on myös tehty osituksen yhteydessä asiakirjoja, joiden mukaan leski jatkaa asumistaan ja maksaa koko asuntolainaa, mutta siltä osin, kun maksaa yli oman osuutensa (eli maksaa yli oman puolikkaansa), niin kyseinen yli maksettu määrä huomioidaan lesken kuoleman jälkeen hänen perillistensä hyväksi.
Tässä viimeisessä vaihtoehdossa on riskinsä. Eli jos lesken taloudellinen tilanne heikkenee eikä kykenekään maksamaan yli oman osuutensa, niin palataan lähtökohtaiseen tilanteeseen. Realisointi tällöin jää viime kätiseksi vaihtoehdoksi.
Täytyy muistaa, että yhteisessä velassa ollaan vastuussa yhteisvastuullisesti. Eli kun velallisena on leski ja vainajan varaton kuolinpesä, niin pankilla on oikeus periä velkaa maksukykyiseltä eli leskeltä. Tällöin on pakko realisoida, kun velkaa ei muuten saada maksetuksi.
Hieman vastaavaa (lehtitietojen perusteella) tilannetta on ollut esillä Nykäsen kuoltua. Joutuuko leski muuttamaan asunnosta velkojen kattamiseksi. Tämä voi olla huono vertaus, sillä en tiedä heidän omistus- ja velkasuhteitaan, mutta realisoinnista siinäkin kyse on ollut.
Selkein ja suosittelemani vaihtoehto on nro 1. Pankissa muutellaan velan ehtoja (velallinen, velan määrä, maksuaika) vastaamaan lesken maksukykyä. Pankki kyllä yleensä suostuu, sillä asuntohan on heillä vakuutena.
Eli kyllä. Asunto realisoidaan, jos maksajaa ei löydy.
asianajaja
Kiitos oikein paljon! Kerrotko, noin asianajajana vielä sen, että miten lesken asumisoikeus tässä näyttäytyy? Jos on mies ja vaimo, ja heillä yksi lapsi. Talo on maksettu kokonaan, ja vaimo kuolee. Talon arvo on 200 000. Mies, eli leski jää tuohon taloon asumaan lesken oikeudella. Meneekö tässä tapauksessa niin, että lapsi, eli perijä odottelee perintöään, eli 100 000€ talosta niin kauan kun leski siinä haluaa asua, ja saa perinnön vasta sitten kun leski myy asunnon, tai kuolee itse?
Jos menee, niin miten tilanne menee silloin jos on mies ja vaimo, miehellä 2 lasta, eli perillistä, vaimolla ei perillisiä ollenkaan. Talosta on yhteisvastuullista lainaa jäljellä 90 000 euroa, ja kuolin hetkellä talovelkaa on jo maksettu 90 000€. Asunnon arvo on 180 000. Mies ja vaimo ovat siis maksaneet taloa pois 90 000,€ sillä sekunnilla kun mies kuolee.
Miehen perilliset haluavat myydä asunnon jotta saisivat talosta jo maksetusta summasta heille kuuluvan puolikkaan, eli 45 000€ mutta leski haluaa jäädä taloon asumaan.
Saako leski jäädä tässä tapauksessa taloon asumaan lesken oikeudella ILMAN että joutuu maksamaan perillisille 45 000€, kuten ensimmäisessäkin tapauksessa, jolloin perilliset odottavat perintöään kunnes leski myy talon, tai leski kuolee, ja jos ei sovelleta samaa, niin miksi ei? Tässä tapauksessa leski pystyy itse maksamaan loppulainan joka hänelle lankeaa yhteisvastuullisne lainan tavoin miehensä kuollessa.
Joko NYT saisi vastauksen?
Pitäisi tietää onko pariskunnalla muuta omaisuutta kuin pelkkä talo?
Kmmassakaan tapauksessa ei ole kummallakaan mitään muuta omaisuutta kuin talo.
Ap:n kannattaisi olla yhteydessä asianajajaan ja pankkiin. Tuollaiset asiat mietitään valmiiksi ennenkuin otetaan yhtään lainaa yhdessä ihmisen kanssa kellä on lapsia aikaisemmasta liitosta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei peri kuolinpesän velkoja, mutta on niistä vastuussa varoilla, jotka hän voisi perintönä saada. Perintöä ei saa jakaa ennen kuin vainajan velat on maksettu tai niiden maksusta on sovittu.
Jos vainajan varat eivät riitä asuntovelan maksuun, leski voi ottaa vastuulleen koko jäljellä olevan asuntovelan. Lapsen perintöosuudesta häviää tällöin asuntovelka, mutta hänen omistusosuutensa asunnosta pienenee vastaavasti. Jos näin halutaan tehdä,
asunnon omistusosuudet jaetaan uudelleen ja tehdään perinnönjakosopimus. Jos muita vaihtoehtoja velanhoitamiseksi ei ole, asuntovelka maksetaan myymällä asunto.Lähde seura.fi artikkeli, jossa haastateltu asianajajaa
Ottaen huomioon kiinteistöjen myynnin vaikeus ja vielä vuosikaudet jatkuva vastuu ties mistä vioista on vaikea nähdä tilannetta, missä perillisten kannattaisi pidättää yhteisomistus. Mitä nopeammin omaisuus saadaan jaettua, sen parempi. Joku suvussa kulkenut tila tai muu arvokiinteistö voi olla poikkeus, mutta niistä on yleensä paperit eikä leskelle jää asumisoikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaisi olla yhteydessä asianajajaan ja pankkiin. Tuollaiset asiat mietitään valmiiksi ennenkuin otetaan yhtään lainaa yhdessä ihmisen kanssa kellä on lapsia aikaisemmasta liitosta.
Minua kiinnostaa pohtia tätä asiaa täällä. Kukaan ei tiedä elämäntilanteestani tässä mitään, eikä se tähän kuulukaan. Olisi hedelmällisempää osallistua itse keskusteluun kuin aiheen vierestä olla opastelemassa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin perintöverossa on lainaosuus huomioitu vähentävänä tekijänä. Jos talo myydään, niin laina maksetaan ensin pois ja loput menee jakoon eli pienentää kaikkien osuutta perinnöstä. Jos leski jää asumaan taloon, niin joku viisaampi eli lakia tunteva vois kertoa, miten menee. Miehen äidin kuoltua miehen isä kyllä maksoi lainaa ihan yksinään kunnes myi kämpän pois ja loppulaina maksettiin ensin pois ja sitten vasta jaettiin jäljelle jäävä myynnistä saatu raha.
Tietenkin perintöverot maksetaan nettovarallisuudesta. Eli kaikki lainat ja velat vähennetään varallisuudesta. Tietenkin leski voi jäädä asumaan kotiin ja maksamaan lainaa, sitähän ei tässä ole kukaan kieltänyt. Aloittajan tilanteessa tilanne on kuitenkin eri, sillä miehen lapset eivät ole hänen lapsiaan, joten intressit ovat eri kuin jos kyseessä olisi omat lapset.
Ei mitään eroa, koska leski saa jäädä asumaan yhteiseen taloon. Eikä,sun tarvitse toistaa noita tietenkin juttuja, kun ne oli jo kerrottu. Ihan sama kenen lapsia ne on, niin ne perii oman vanhempansa ja leski saa puolet yhteisestä omaisuudesta. Ei lapset voi kyydä taloa puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on yhteinen laina miehesi kanssa, menee se maksuun miehesi kuollessa. Sinä vastaat omasta osuudestasi ja miehesi kuolinpesä omastaan. Jos kuolinpesässä ei ole muuta varallisuutta kuin asunnon puolikas velan hoitamiseksi, on puolikas realisoitava.
Eli jos en suostu myymään taloa, en ostamaan puolta lapsilta ,niin miten sitten käy? Onko lapsilla vain 2 vaihtoehtoa, eli joko myydä osuutensa ulkopuoliselle, tai maksaa kiltisti lainaosuuttaan?
Eli jääkö tuosta lapsille lainaa, mikäli ottavat perinnön vastaan. Nyt oletuksena se että muuta omaisuutta ei ole kummallakaan, ei leskellä eikä vainajalla, ja talostakin vielä velkaa puolet jäljellä.
Porvoossa ehkä mahdollistakin myydä puolikas omakotitalo, kämppis valmiina!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on yhteinen laina miehesi kanssa, menee se maksuun miehesi kuollessa. Sinä vastaat omasta osuudestasi ja miehesi kuolinpesä omastaan. Jos kuolinpesässä ei ole muuta varallisuutta kuin asunnon puolikas velan hoitamiseksi, on puolikas realisoitava.
Eli jos en suostu myymään taloa, en ostamaan puolta lapsilta ,niin miten sitten käy? Onko lapsilla vain 2 vaihtoehtoa, eli joko myydä osuutensa ulkopuoliselle, tai maksaa kiltisti lainaosuuttaan?
Eli jääkö tuosta lapsille lainaa, mikäli ottavat perinnön vastaan. Nyt oletuksena se että muuta omaisuutta ei ole kummallakaan, ei leskellä eikä vainajalla, ja talostakin vielä velkaa puolet jäljellä.
Porvoossa ehkä mahdollistakin myydä puolikas omakotitalo, kämppis valmiina!
Leski kyllä hallitsee asumisoikeudellaan molempia puoliskoja täysin, ettei voi edes markkinoida kämppiksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee pää tässä ketjussa sekaisin. Mikä lie on totuus.. Meillä on pariturva vakuutus juuri kuolemantapauksen varalle. Koko laina kuittaa tuu pois jos toinen kuolee.
Niin menee :D Mutta kysymsy onkin tässä siitä että miten homma menee lain mukaan. Ei siitä miten kellekin osapuolelle olisi paras, vaan siitä mitä laki sanoo. Vähän tuntuisi että kukaan ei tiedä. Ensin on tietävinään, mutta kun kun kysyy sitten jotain taarkentavaa, ei tiedetäkään vastausta. Hoetaan vain että pitää myydä talo että perilliset saavat 45 000, vaikka lesken asumisokeus tarkoittaa juuri sitä että leskellä on oikeus jäädä taloon, vaikka perilliset haluaisivat sen oman perinnön heti, eli 45 000€, ja sen saamiseksi haluaisivat myydä talon. Jos leski pystyy hoitamaan loppulainan itse, niin miksi talo pitäisi myydä. Pelkkä perilisten HALU saada omansa pois ei varmaan lain silmissä päde?
Tässä ketjussa ensisijainen kysymys on ollut, että miten kattava lesken asumisoikeus on silloin kun leskellä ei ole varaa ottaa yhteisen asunnon loppulainaa hoitaakseen ja kuolinpesä muutoin varaton. Sekoitat tuon lasten perintöosuuden määrän vainajan jäljellä olevaan velkaan, jotka molemmat 45 t.
Jos leski pystyy hoitamaan vainajan osuuden lainasta, asiantila on varsin selvä, perilliset jäävät omistajiksi taloon omilla osuuksillaan eivätkä saa rahojaan ulos, koska kukaan ei osta prosenttiosuutta lesken hallinnoimasta talosta.
Juuri tätä olen yrittänyt koko ajan saada selville. Eli lesken pikeus jäädä asumaan taloon on turvattu tässäkin tapauksessa, vaikka vainajan perilliset haluaisivat myydä.
Tästä syystä "asianajajan" viestin 1 kohta ei vastaa kysymykseen, koska siinä sanotaan että perilliset on pakko lunastaa ulos, vaikka näin ei siis ole, ja leski saa kuin saakin asua talossa lesken oikeudella niin että perilliset saavat osuutensa talosta vasta kun leski kuolee tai myy talon.
Täss menee nyt hiukan käsitteet sekaisin. Aloittajan tilanteessa kuolinpesällä on lainaa ja ainoa varallisuus on asunto. Asianajan vastaukset liittyvät tällaiseen tilanteeseen ja antaa eri toimintatapoja, kuinka tilanteessa voidaan toimia. Ongelma on siis se, kuka maksaa käytännössä kuolinpesän lainan. Se ei siirry osakkaille sellaisenaan, ja jos leski ei voi tai halua ottaa sitä itselleen ostamalla kuolinpesän osuuden, niin se kuolinpesän varallisuus on realisoitava, ei siis osakkaiden tahdosta vaan velkojien oikeudesta, joka on vahvempi kuin lesken asumisoikeus. Eli lopputulos on sama, lesken hallinnoima asunto joudutaan myymään. Eli lesken asumisoikeus käytännössä toimii sellaisessa tilanteessa, jossa kuolinpesän lainat voidaan maksaa muulla omaisuudella kuin sillä kodilla tai kuolinpesällä ei ole lainoja ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee pää tässä ketjussa sekaisin. Mikä lie on totuus.. Meillä on pariturva vakuutus juuri kuolemantapauksen varalle. Koko laina kuittaa tuu pois jos toinen kuolee.
Niin menee :D Mutta kysymsy onkin tässä siitä että miten homma menee lain mukaan. Ei siitä miten kellekin osapuolelle olisi paras, vaan siitä mitä laki sanoo. Vähän tuntuisi että kukaan ei tiedä. Ensin on tietävinään, mutta kun kun kysyy sitten jotain taarkentavaa, ei tiedetäkään vastausta. Hoetaan vain että pitää myydä talo että perilliset saavat 45 000, vaikka lesken asumisokeus tarkoittaa juuri sitä että leskellä on oikeus jäädä taloon, vaikka perilliset haluaisivat sen oman perinnön heti, eli 45 000€, ja sen saamiseksi haluaisivat myydä talon. Jos leski pystyy hoitamaan loppulainan itse, niin miksi talo pitäisi myydä. Pelkkä perilisten HALU saada omansa pois ei varmaan lain silmissä päde?
Tässä ketjussa ensisijainen kysymys on ollut, että miten kattava lesken asumisoikeus on silloin kun leskellä ei ole varaa ottaa yhteisen asunnon loppulainaa hoitaakseen ja kuolinpesä muutoin varaton. Sekoitat tuon lasten perintöosuuden määrän vainajan jäljellä olevaan velkaan, jotka molemmat 45 t.
Jos leski pystyy hoitamaan vainajan osuuden lainasta, asiantila on varsin selvä, perilliset jäävät omistajiksi taloon omilla osuuksillaan eivätkä saa rahojaan ulos, koska kukaan ei osta prosenttiosuutta lesken hallinnoimasta talosta.
Juuri tätä olen yrittänyt koko ajan saada selville. Eli lesken pikeus jäädä asumaan taloon on turvattu tässäkin tapauksessa, vaikka vainajan perilliset haluaisivat myydä.
Tästä syystä "asianajajan" viestin 1 kohta ei vastaa kysymykseen, koska siinä sanotaan että perilliset on pakko lunastaa ulos, vaikka näin ei siis ole, ja leski saa kuin saakin asua talossa lesken oikeudella niin että perilliset saavat osuutensa talosta vasta kun leski kuolee tai myy talon.
Juuri näin se on, lesken ei ole pakko maksaa rahana perillisille vaikka nämä vaatisivat jos pystyy hoitamaan asuntovelan, tämähän on se yleisin tilanne että perintö on kiinni lesken asumassa talossa, eikä sitä saa käytännössä myytyä lesken hallintaoikeuden vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä tämän ketjun sekoilua. Aivan selvää on, että on vain 2 ratkaisua, leski ostaa perillisten osuudenkin ja saa tehdä kokonaan omistamallaan talolla mitä haluaa, eli on vaan pankille velkaa. Toinen vaihtoehto on myydä koko talo, jotta kuolinpesän velat saadaan maksettua, ne eivät todellakaan kaadu perillisten niskaan. Lesken asumisoikeus pitää vain kutinsa jos kuolinpesän velat saataisiin katettua pesän muilla varoilla. Älkää nyt enää huviksenne sekoittako ap-parkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tämän ketjun sekoilua. Aivan selvää on, että on vain 2 ratkaisua, leski ostaa perillisten osuudenkin ja saa tehdä kokonaan omistamallaan talolla mitä haluaa, eli on vaan pankille velkaa. Toinen vaihtoehto on myydä koko talo, jotta kuolinpesän velat saadaan maksettua, ne eivät todellakaan kaadu perillisten niskaan. Lesken asumisoikeus pitää vain kutinsa jos kuolinpesän velat saataisiin katettua pesän muilla varoilla. Älkää nyt enää huviksenne sekoittako ap-parkaa.
Olet väärässä. Leskellä on taloon asumisoikeus, joka pätee, jos taloon kohdistuva laina saadaan maksettua. Leski siis saa jäädä taloon asumaan, jos hän ottaa koko taloon jäävän velan hoidettavakseen. Perilliset saavat kyllä omistusoikeuden osaan talosta, mutta leski saa jäädä siihen asumaan. Lesken ei siis tarvitse maksaa vainajan lapsille näiden osuutta talosta.
Talo on pakko myydä vain silloin, jos taloon kohdistuvaa velkaa ei pystytä muuten hoitamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee ottaa myös huomioon se, että myös toisen aviopuolison kuollessa tehdään ositus aivan kuten erossa. Mikäli teillä ei ole avioehtoa ja sinulla on varallisuutta enemmän sinä olet se joka maksaa tasinkoa niille puolisosi perillisille.
Leski ei maksa koskaan tasinkoa siippansa perillisille. Tasinkoa maksetaan ainoastaan leskelle, mikäli tämä on kyöhempi kuin vainaja oli.
Olet väärässä, tutustu lakiin.
Elossa oleva voi maksaa tasinkoa kuolinpesälle, jos haluaa mutta siinä ei ole mitään järkeä.
Onpas. Esimerkiksi tietyissä tilanteissa, joissa lesken varallisuus on suurempi kuin vainajan ja perilliset ovat yhteisiä. Maksamalla tasinkoa voi perintöveroja pienentää. Tasinkoa maksamalla lesken omaisuus pienenee alle veroportaan ja kuolinpesän omaisuus kasvaa, muttei vielä ylitä veroporrasta. Tällöin perilliset maksavat vähemmän veroja kokonaisuudessaan kuin jos tasinkoa ei annettaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaisi olla yhteydessä asianajajaan ja pankkiin. Tuollaiset asiat mietitään valmiiksi ennenkuin otetaan yhtään lainaa yhdessä ihmisen kanssa kellä on lapsia aikaisemmasta liitosta.
Minua kiinnostaa pohtia tätä asiaa täällä. Kukaan ei tiedä elämäntilanteestani tässä mitään, eikä se tähän kuulukaan. Olisi hedelmällisempää osallistua itse keskusteluun kuin aiheen vierestä olla opastelemassa :)
Ongelmahan on nimenomaan siinä, että me asianajajat emme tiedä sinun elämäntilanteesta yhtään mitään ja siksi joudumme antamaan yleisiä ohjeita.
Pahinta on, kun henkilöt soittelevat ja kysyvät, että miten pitää toimia. S-tana, luuletteko ihan oikeasti, että OIKEA asianajaja voi antaa tapauskohtaisia toimintaneuvoja ilman näkemättä papereita ja asiakkaan kanssa keskustelemista.
EI VOI. Yleisellä tasolla voidaan sanoa jotain. Nämä AV-palstat on parhaita. Tiedustellaan juridisia ongelmia ilman tarpeellisia tietoja -->mutu -tuntumalla huudellaan sivuvasemmalta, asianajaja vastaa virheellisten/puutteellisten tietojen varassa ---> hyökkäys asianajajaa vastaan--- > pattitilanne ---> asianajaja ei enää halua vastata mitään, koska palstan "asianajajat" tietävät.
Fatalji
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee pää tässä ketjussa sekaisin. Mikä lie on totuus.. Meillä on pariturva vakuutus juuri kuolemantapauksen varalle. Koko laina kuittaa tuu pois jos toinen kuolee.
Niin menee :D Mutta kysymsy onkin tässä siitä että miten homma menee lain mukaan. Ei siitä miten kellekin osapuolelle olisi paras, vaan siitä mitä laki sanoo. Vähän tuntuisi että kukaan ei tiedä. Ensin on tietävinään, mutta kun kun kysyy sitten jotain taarkentavaa, ei tiedetäkään vastausta. Hoetaan vain että pitää myydä talo että perilliset saavat 45 000, vaikka lesken asumisokeus tarkoittaa juuri sitä että leskellä on oikeus jäädä taloon, vaikka perilliset haluaisivat sen oman perinnön heti, eli 45 000€, ja sen saamiseksi haluaisivat myydä talon. Jos leski pystyy hoitamaan loppulainan itse, niin miksi talo pitäisi myydä. Pelkkä perilisten HALU saada omansa pois ei varmaan lain silmissä päde?
Tässä ketjussa ensisijainen kysymys on ollut, että miten kattava lesken asumisoikeus on silloin kun leskellä ei ole varaa ottaa yhteisen asunnon loppulainaa hoitaakseen ja kuolinpesä muutoin varaton. Sekoitat tuon lasten perintöosuuden määrän vainajan jäljellä olevaan velkaan, jotka molemmat 45 t.
Jos leski pystyy hoitamaan vainajan osuuden lainasta, asiantila on varsin selvä, perilliset jäävät omistajiksi taloon omilla osuuksillaan eivätkä saa rahojaan ulos, koska kukaan ei osta prosenttiosuutta lesken hallinnoimasta talosta.
Juuri tätä olen yrittänyt koko ajan saada selville. Eli lesken pikeus jäädä asumaan taloon on turvattu tässäkin tapauksessa, vaikka vainajan perilliset haluaisivat myydä.
Tästä syystä "asianajajan" viestin 1 kohta ei vastaa kysymykseen, koska siinä sanotaan että perilliset on pakko lunastaa ulos, vaikka näin ei siis ole, ja leski saa kuin saakin asua talossa lesken oikeudella niin että perilliset saavat osuutensa talosta vasta kun leski kuolee tai myy talon.
Yksinkertaistettu vastaus:
Jos leski ei ota vastuulleen asuntolainaa ja saa sitä vastaan asuntoa eikä kuolinpesällä varaa maksaa velkaa asunto myydään.
VELKOJAN oikeus on suurempi. Velkojan eli pankin kanssa voi neuvotella ehdoista eli jos ei leski maksa yhteisvastuullista velkaa, niin leskellä ei ole oikeutta asua asunnossa, vaan
Realisoidaan.
Tuliko tarpeeksi selvästi?
Fatalji
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vainajan velat siirtyvät kuolinpesälle eli vainajan elinaikana ottamat sitoumukset jäävät voimaan.
Mikäli vainajalla on muutakin omaisuutta kuin ap:n esiin tuoma asunto, niin ongelmaa ei ole, vaan tuolla varallisuudella maksetaan vainajan velka pois ja leski jää maksamaan omaa puoliskoaan.
Jos taas tilanne se, että on yhteinen asuntovelka eikä vainajalla ole muuta omaisuutta kuin kyseinen asunto, on käytännössä seuraavat vaihtoehdot käytettävissä osituksen yhteydessä:
1. leski ottaa asuntovelan maksettavakseen ja lunastaa kuolinpesän ulos asunnosta eli asuntovelka + rahaa (siis asunnon puolikkaan arvo - asuntovelka). Leski omistaa tällöin koko asunnon ja jatkaa lainan maksua,
2. asunto realisoidaan ja velka maksetaan pois,
3. on myös tehty osituksen yhteydessä asiakirjoja, joiden mukaan leski jatkaa asumistaan ja maksaa koko asuntolainaa, mutta siltä osin, kun maksaa yli oman osuutensa (eli maksaa yli oman puolikkaansa), niin kyseinen yli maksettu määrä huomioidaan lesken kuoleman jälkeen hänen perillistensä hyväksi.
Tässä viimeisessä vaihtoehdossa on riskinsä. Eli jos lesken taloudellinen tilanne heikkenee eikä kykenekään maksamaan yli oman osuutensa, niin palataan lähtökohtaiseen tilanteeseen. Realisointi tällöin jää viime kätiseksi vaihtoehdoksi.
Täytyy muistaa, että yhteisessä velassa ollaan vastuussa yhteisvastuullisesti. Eli kun velallisena on leski ja vainajan varaton kuolinpesä, niin pankilla on oikeus periä velkaa maksukykyiseltä eli leskeltä. Tällöin on pakko realisoida, kun velkaa ei muuten saada maksetuksi.
Hieman vastaavaa (lehtitietojen perusteella) tilannetta on ollut esillä Nykäsen kuoltua. Joutuuko leski muuttamaan asunnosta velkojen kattamiseksi. Tämä voi olla huono vertaus, sillä en tiedä heidän omistus- ja velkasuhteitaan, mutta realisoinnista siinäkin kyse on ollut.
Selkein ja suosittelemani vaihtoehto on nro 1. Pankissa muutellaan velan ehtoja (velallinen, velan määrä, maksuaika) vastaamaan lesken maksukykyä. Pankki kyllä yleensä suostuu, sillä asuntohan on heillä vakuutena.
Eli kyllä. Asunto realisoidaan, jos maksajaa ei löydy.
asianajaja
Kiitos oikein paljon! Kerrotko, noin asianajajana vielä sen, että miten lesken asumisoikeus tässä näyttäytyy? Jos on mies ja vaimo, ja heillä yksi lapsi. Talo on maksettu kokonaan, ja vaimo kuolee. Talon arvo on 200 000. Mies, eli leski jää tuohon taloon asumaan lesken oikeudella. Meneekö tässä tapauksessa niin, että lapsi, eli perijä odottelee perintöään, eli 100 000€ talosta niin kauan kun leski siinä haluaa asua, ja saa perinnön vasta sitten kun leski myy asunnon, tai kuolee itse?
Jos menee, niin miten tilanne menee silloin jos on mies ja vaimo, miehellä 2 lasta, eli perillistä, vaimolla ei perillisiä ollenkaan. Talosta on yhteisvastuullista lainaa jäljellä 90 000 euroa, ja kuolin hetkellä talovelkaa on jo maksettu 90 000€. Asunnon arvo on 180 000. Mies ja vaimo ovat siis maksaneet taloa pois 90 000,€ sillä sekunnilla kun mies kuolee.
Miehen perilliset haluavat myydä asunnon jotta saisivat talosta jo maksetusta summasta heille kuuluvan puolikkaan, eli 45 000€ mutta leski haluaa jäädä taloon asumaan.
Saako leski jäädä tässä tapauksessa taloon asumaan lesken oikeudella ILMAN että joutuu maksamaan perillisille 45 000€, kuten ensimmäisessäkin tapauksessa, jolloin perilliset odottavat perintöään kunnes leski myy talon, tai leski kuolee, ja jos ei sovelleta samaa, niin miksi ei? Tässä tapauksessa leski pystyy itse maksamaan loppulainan joka hänelle lankeaa yhteisvastuullisne lainan tavoin miehensä kuollessa.
Joko NYT saisi vastauksen?
Pitäisi tietää onko pariskunnalla muuta omaisuutta kuin pelkkä talo?
Miksi ihmeessä alkaisin nyt ilmaiseksi tässä vääntämään kuvituksellisia tilanteita? Minuun saa kyllä yhteyden toimistoni kautta jolloin väännän sinulle ihan mitä vaan variotioita. Laskutan kyllä.
Joskus vastaan, joskun en. Nyt alan syömään.
Fatalji
ps. Mikä sun ammatti? Jos olisi remonttiin liittyvä, niin tulisitko mulle ilmaiseksi tekemään tuon makuuhuoneen lattian vaihtamisen uuteen? Eihän se kauaa vie ja helppo homma sulle...
ps2. Voisin keksiä myös muuta hommaa.
Edelleen Fatalji
100% talosta
Vainaja maksanut lainaa 25%
Leski maksanut 25%
Maksamatta
Vainajalla 25%
Leskellä 25%
Joko leski ostaa vainajan ulos 25% ottamalla lainan omiin nimiinsä. Tällöin perilliset jää odottamaan vainajan jo maksamaa osuuttaan lesken kuolemaan asti tai jos leski päättää joskus myydä asunnon. Perintöveron vainajan lapset maksavat osuudestaan heti.
Tai talo myydään ja perintö jakoon.
Pitäisi tietää onko pariskunnalla muuta omaisuutta kuin pelkkä talo?