Lue keskustelun säännöt.
Kysymys asunnon omistajuudesta (LAINAA JÄLJELLÄ) kun aviopuoliso kuolee(lesken asumisoikeus vs, lapset)
06.11.2020 |
Minulla ja miehelläni on yhteinen talo, josta on lainaa 90 000 jäljellä. Mikäli mieheni kuolee huomenna, niin miten menee perunkirjoitus/talon hoito siinä tapauksessa hänen lastensa osalta(ei yhteisiä lapsia)?
Minulla on lesken asumisoikeus, joten saan jäädä taloon asumaan, vaikka mieheni lapset omistavat perikuntana puolet talosta.
Kysymys 1
Minä jään yksin maksamaan lainaa taloon? vai pitääkö mieheni lasten maksaa miehen puolta lainasta?
2 jos maksan yksin lainaa pois, niin ei kai miehen lapsille kuulu minun maksamastani osuudesta mitään? Vai mitä jos maksan lottovoitolla koko lainan pois ensi vuonna, niin kuuluuko talosta edelleen puolet miehen lapsille?
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten täällä on aikaisemmin todettu, velkojien oikeus saada rahansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Perillisillä ei ole velvollisuutta antaa osittain omistamaansa asuntoa lesken velkojien pantiksi. Toki leski voi yrittää neuvotella pankin kanssa sellaisen sopimuksen, jossa velkojen panttina on vain hänen omistamansa puolikas asunnosta, mutta pankki ei tähän välttämättä suostu, jos lesken puolikkaan arvo on sama kuin jäljellä olevan lainan määrä (yleensä pankki vaatii aina arvokkaamman vakuuden kuin mitä lainaa on jäljellä).
Ja se lesken omistusosuus ei muutu puolkkaasta 75 %:ksi pelkästään sillä, että leski ottaa vastatakseen koko lainan, vaan tähän vaaditaan sopimus perillisten kanssa. Jos perilliset eivät siihen suostu, menee lesken kannalta hankalaksi.
Ymmärrän tämän, ja selität hienosti. Mutta eikä talo ole jo panttina asunnosta, ja velka yhteisvastuullista vainajan kanssa jota leski jää maksamaan? miksi tässä tilanteessa sitte nyhtäkkiä muuttuu tämä sopimus muuksi mitä se on ollut?
Ja miten pesilliset voivat vaatia itselleen osaa lesken omaisuudesta puolikkaan talon muodossa? Eli miten perustellaan se laillisesti?
Lainasopimuksessa on normaalisti pykälät siltä varalta, että joku velallisista kuolee. Ja tyypillisesti ne pykälät ovat sellaiset, että tässä tapauksessa lainaehdot ja vakuudet pitää neuvotella uusiksi.
Jälkimmäistä kysymystäsi en ymmärrä. Leskihän omistaa talosta vain puolet ja toinen puoli kuuluu perillisille. Perillisillä ei ole oikeutta lesken puolikkaaseen, mutta kylläkin omaan puolikkaaseensa. Se, kuka lyhentää lainaa, ei suoraan vaikuta omistussuhteisiin.
Omistusten määrä lasketaan kuolinpäivän mukaan, joten jos edesmennyt puoliso oli ehtinyt maksaa talosta vaikkapa neljänneksen, niin sen verran talon arvosta tulee lapsille perintöä, ei suinkaan puolikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten täällä on aikaisemmin todettu, velkojien oikeus saada rahansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Perillisillä ei ole velvollisuutta antaa osittain omistamaansa asuntoa lesken velkojien pantiksi. Toki leski voi yrittää neuvotella pankin kanssa sellaisen sopimuksen, jossa velkojen panttina on vain hänen omistamansa puolikas asunnosta, mutta pankki ei tähän välttämättä suostu, jos lesken puolikkaan arvo on sama kuin jäljellä olevan lainan määrä (yleensä pankki vaatii aina arvokkaamman vakuuden kuin mitä lainaa on jäljellä).
Ja se lesken omistusosuus ei muutu puolkkaasta 75 %:ksi pelkästään sillä, että leski ottaa vastatakseen koko lainan, vaan tähän vaaditaan sopimus perillisten kanssa. Jos perilliset eivät siihen suostu, menee lesken kannalta hankalaksi.
Ymmärrän tämän, ja selität hienosti. Mutta eikä talo ole jo panttina asunnosta, ja velka yhteisvastuullista vainajan kanssa jota leski jää maksamaan? miksi tässä tilanteessa sitte nyhtäkkiä muuttuu tämä sopimus muuksi mitä se on ollut?
Ja miten pesilliset voivat vaatia itselleen osaa lesken omaisuudesta puolikkaan talon muodossa? Eli miten perustellaan se laillisesti?
Lainasopimuksessa on normaalisti pykälät siltä varalta, että joku velallisista kuolee. Ja tyypillisesti ne pykälät ovat sellaiset, että tässä tapauksessa lainaehdot ja vakuudet pitää neuvotella uusiksi.
Jälkimmäistä kysymystäsi en ymmärrä. Leskihän omistaa talosta vain puolet ja toinen puoli kuuluu perillisille. Perillisillä ei ole oikeutta lesken puolikkaaseen, mutta kylläkin omaan puolikkaaseensa. Se, kuka lyhentää lainaa, ei suoraan vaikuta omistussuhteisiin.
Omistusten määrä lasketaan kuolinpäivän mukaan, joten jos edesmennyt puoliso oli ehtinyt maksaa talosta vaikkapa neljänneksen, niin sen verran talon arvosta tulee lapsille perintöä, ei suinkaan puolikasta.
Jos puolisot omistavat talon 50/50, perilliset eli lapset perivät vainajan puolikkaan talosta.
Eri asia on se, kuinka paljon vainaja on velkaa ehtinyt lyhentää. Pankkilainan vakuutena talo on, joten jos talo myydään, perilliset saavat käytännössä maksetun velan summan (vainajan varat - velat).
Hyvä että näistä asioista keskustellaan. Sitä omaa tilannetta olisi hyvä kartoittaa, mitä tapahtuu jos kuolen? Mitä tapahtuu, jos puoliso kuolee?
Tuo on ihan vihoviimeinen kuvio, että talon lisäksi ei ole mitään muuta omaisuutta, etenkin tällaisessa kuviossa, kun toisella on lapsia ja toisella ei. Mutta ihan ydinperheessäkin olisi hyvä katsoa, että on jotain säästöjä/sijoituksia, joilla voidaan vähintään maksaa hautajaiset ja perintöverot. Vaikka se perijä olisi 2-vuotias lapsi, niin hänenkin pitää pystyä ne verot maksamaan.
Jos niitä säästöjä ja sijoituksia ei ole reippaasti, niin sitten olisi syytä olla edes henkivakuutus. Ei sen tarvitse olla koko lainasummalle, mutta sen verran että saa vähän peliaikaa asioiden järjestelyyn ja ne verot hoidettua.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että näistä asioista keskustellaan. Sitä omaa tilannetta olisi hyvä kartoittaa, mitä tapahtuu jos kuolen? Mitä tapahtuu, jos puoliso kuolee?
Tuo on ihan vihoviimeinen kuvio, että talon lisäksi ei ole mitään muuta omaisuutta, etenkin tällaisessa kuviossa, kun toisella on lapsia ja toisella ei. Mutta ihan ydinperheessäkin olisi hyvä katsoa, että on jotain säästöjä/sijoituksia, joilla voidaan vähintään maksaa hautajaiset ja perintöverot. Vaikka se perijä olisi 2-vuotias lapsi, niin hänenkin pitää pystyä ne verot maksamaan.
Jos niitä säästöjä ja sijoituksia ei ole reippaasti, niin sitten olisi syytä olla edes henkivakuutus. Ei sen tarvitse olla koko lainasummalle, mutta sen verran että saa vähän peliaikaa asioiden järjestelyyn ja ne verot hoidettua.
Mitä vihoviimeistä siinä on?? Jotkut haluavat asua eläessään ok-talossa, eikä perintökuvioiden takia koko elämäänsä kuppaisessa betonikuutiossa vuokralla. Elämä on ihmisen parasta aikaa, ja monesti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista kun se talo on JO ostettu. Minä ainakin asun tyytyväisenä ok-talossani, vaikka olenkin köyhä. Elämänlaatuni on huikeasti parempi kuin olisi neukkukuution sisällä. En pane painoarvoa sille mitä minusta jää kun kuolen. Myykööt perillinen talon, tai olkoot ottamatta perintöä vastaan. Kyllä sos toimi hoitaa hautauksen, jos ei kukaan muu taloudellisesti siihen pysty. Henkivakuutus maksaisi 300 e / vuosi, eikä minulla kädestä suuhun eläjänä ole varaa sellaista maksaa. Lapselle on kirjekuori valmiina varmassa paikassa kuolemani varalta. S
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että näistä asioista keskustellaan. Sitä omaa tilannetta olisi hyvä kartoittaa, mitä tapahtuu jos kuolen? Mitä tapahtuu, jos puoliso kuolee?
Tuo on ihan vihoviimeinen kuvio, että talon lisäksi ei ole mitään muuta omaisuutta, etenkin tällaisessa kuviossa, kun toisella on lapsia ja toisella ei. Mutta ihan ydinperheessäkin olisi hyvä katsoa, että on jotain säästöjä/sijoituksia, joilla voidaan vähintään maksaa hautajaiset ja perintöverot. Vaikka se perijä olisi 2-vuotias lapsi, niin hänenkin pitää pystyä ne verot maksamaan.
Jos niitä säästöjä ja sijoituksia ei ole reippaasti, niin sitten olisi syytä olla edes henkivakuutus. Ei sen tarvitse olla koko lainasummalle, mutta sen verran että saa vähän peliaikaa asioiden järjestelyyn ja ne verot hoidettua.
Mitä vihoviimeistä siinä on?? Jotkut haluavat asua eläessään ok-talossa, eikä perintökuvioiden takia koko elämäänsä kuppaisessa betonikuutiossa vuokralla. Elämä on ihmisen parasta aikaa, ja monesti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista kun se talo on JO ostettu. Minä ainakin asun tyytyväisenä ok-talossani, vaikka olenkin köyhä. Elämänlaatuni on huikeasti parempi kuin olisi neukkukuution sisällä. En pane painoarvoa sille mitä minusta jää kun kuolen. Myykööt perillinen talon, tai olkoot ottamatta perintöä vastaan. Kyllä sos toimi hoitaa hautauksen, jos ei kukaan muu taloudellisesti siihen pysty. Henkivakuutus maksaisi 300 e / vuosi, eikä minulla kädestä suuhun eläjänä ole varaa sellaista maksaa. Lapselle on kirjekuori valmiina varmassa paikassa kuolemani varalta. S
En ole lainatun tekstin kirjoittaja, mutta hän varmaan tarkoitti sitä, että lasten kannalta on vihoviimeistä, jos joutuu maksamaan perintöverot ja ainoa perintö on asunto tai asunnon osuus, jossa leski asuu. Eli saa pahimmillaan yli kymppitonnin laskun, mutta ei senttiäkään perintöä sen maksamiseen. Ja jos huonosti käy, asunto on muuttunut arvottomaksi siinä vaiheessa, kun perinnön lopulta sai käyttöönsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että näistä asioista keskustellaan. Sitä omaa tilannetta olisi hyvä kartoittaa, mitä tapahtuu jos kuolen? Mitä tapahtuu, jos puoliso kuolee?
Tuo on ihan vihoviimeinen kuvio, että talon lisäksi ei ole mitään muuta omaisuutta, etenkin tällaisessa kuviossa, kun toisella on lapsia ja toisella ei. Mutta ihan ydinperheessäkin olisi hyvä katsoa, että on jotain säästöjä/sijoituksia, joilla voidaan vähintään maksaa hautajaiset ja perintöverot. Vaikka se perijä olisi 2-vuotias lapsi, niin hänenkin pitää pystyä ne verot maksamaan.
Jos niitä säästöjä ja sijoituksia ei ole reippaasti, niin sitten olisi syytä olla edes henkivakuutus. Ei sen tarvitse olla koko lainasummalle, mutta sen verran että saa vähän peliaikaa asioiden järjestelyyn ja ne verot hoidettua.
Mitä vihoviimeistä siinä on?? Jotkut haluavat asua eläessään ok-talossa, eikä perintökuvioiden takia koko elämäänsä kuppaisessa betonikuutiossa vuokralla. Elämä on ihmisen parasta aikaa, ja monesti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista kun se talo on JO ostettu. Minä ainakin asun tyytyväisenä ok-talossani, vaikka olenkin köyhä. Elämänlaatuni on huikeasti parempi kuin olisi neukkukuution sisällä. En pane painoarvoa sille mitä minusta jää kun kuolen. Myykööt perillinen talon, tai olkoot ottamatta perintöä vastaan. Kyllä sos toimi hoitaa hautauksen, jos ei kukaan muu taloudellisesti siihen pysty. Henkivakuutus maksaisi 300 e / vuosi, eikä minulla kädestä suuhun eläjänä ole varaa sellaista maksaa. Lapselle on kirjekuori valmiina varmassa paikassa kuolemani varalta. S
En ole lainatun tekstin kirjoittaja, mutta hän varmaan tarkoitti sitä, että lasten kannalta on vihoviimeistä, jos joutuu maksamaan perintöverot ja ainoa perintö on asunto tai asunnon osuus, jossa leski asuu. Eli saa pahimmillaan yli kymppitonnin laskun, mutta ei senttiäkään perintöä sen maksamiseen. Ja jos huonosti käy, asunto on muuttunut arvottomaksi siinä vaiheessa, kun perinnön lopulta sai käyttöönsä.
Lapsethan voivat olla ottamatta perintöä vastaan.
Ja koko ajanhan tässä on toitotettu että lapset yhdessä pankin kanssa kyllä pystyvät sen asunnon myymään jos haluavat, ja ajamaan lesken pois asunnosta. Ainakin jos siitä on penniäkään velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että näistä asioista keskustellaan. Sitä omaa tilannetta olisi hyvä kartoittaa, mitä tapahtuu jos kuolen? Mitä tapahtuu, jos puoliso kuolee?
Tuo on ihan vihoviimeinen kuvio, että talon lisäksi ei ole mitään muuta omaisuutta, etenkin tällaisessa kuviossa, kun toisella on lapsia ja toisella ei. Mutta ihan ydinperheessäkin olisi hyvä katsoa, että on jotain säästöjä/sijoituksia, joilla voidaan vähintään maksaa hautajaiset ja perintöverot. Vaikka se perijä olisi 2-vuotias lapsi, niin hänenkin pitää pystyä ne verot maksamaan.
Jos niitä säästöjä ja sijoituksia ei ole reippaasti, niin sitten olisi syytä olla edes henkivakuutus. Ei sen tarvitse olla koko lainasummalle, mutta sen verran että saa vähän peliaikaa asioiden järjestelyyn ja ne verot hoidettua.
Mitä vihoviimeistä siinä on?? Jotkut haluavat asua eläessään ok-talossa, eikä perintökuvioiden takia koko elämäänsä kuppaisessa betonikuutiossa vuokralla. Elämä on ihmisen parasta aikaa, ja monesti sattuu ja tapahtuu kaikenlaista kun se talo on JO ostettu. Minä ainakin asun tyytyväisenä ok-talossani, vaikka olenkin köyhä. Elämänlaatuni on huikeasti parempi kuin olisi neukkukuution sisällä. En pane painoarvoa sille mitä minusta jää kun kuolen. Myykööt perillinen talon, tai olkoot ottamatta perintöä vastaan. Kyllä sos toimi hoitaa hautauksen, jos ei kukaan muu taloudellisesti siihen pysty. Henkivakuutus maksaisi 300 e / vuosi, eikä minulla kädestä suuhun eläjänä ole varaa sellaista maksaa. Lapselle on kirjekuori valmiina varmassa paikassa kuolemani varalta. S
En ole lainatun tekstin kirjoittaja, mutta hän varmaan tarkoitti sitä, että lasten kannalta on vihoviimeistä, jos joutuu maksamaan perintöverot ja ainoa perintö on asunto tai asunnon osuus, jossa leski asuu. Eli saa pahimmillaan yli kymppitonnin laskun, mutta ei senttiäkään perintöä sen maksamiseen. Ja jos huonosti käy, asunto on muuttunut arvottomaksi siinä vaiheessa, kun perinnön lopulta sai käyttöönsä.
Nykyisin tulee yhä useammin tilanteita, joissa on järkevintä kieltäytyä perinnöstä kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan teillä testamentti kunnossa? En tiedä, miten tuo toimii tilanteessa, jossa yhteisiä perillisiä ei ole. Omilla vanhemmilla testamentissa luki, että leski saa täydellä omistusoikeudella ensiksi kuolleen omaisuuden kokonaan haltuunsa.
Niin luki meilläkin ja sitten äiti itkemään, kun emme maksaneet perintöveroa, vaikka emme perineet mitään.
Kyllä te maksoitte veron, sitten kun saitte perinnön äitinne jälkeen.
Tässä koko tarinassa on perusoletus se, että kummallakaan puolisolla ei ole mitään muuta omaisuutta. Jos on, niin ei talo välttämättä puoliksi mene. Jos leskellä itsellään on enemmän omaisuutta, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa perillisille. Jos omaisuutta on vähemmän, niin siinä tapauksessa voi saada tasinkoa, ehkä koko talon. Se tietenkin edellyttäisi sitä, että pystyisit maksamaan loppuvelan yksin.
No miten menee sellainen tilanne että vanhempani ottavat lainaa pankista jonka antavat sisarukselleni talon ostoon.
Sisarukseni kuolee ensin, meneekö vanhempieni sisarukselle antamat rahat sisarukseni lapsille?
Vanhempani kuolevat ensin, mitä sanotaan perinnöstä?
Tietenkin pankin kanssa aina neuvotellaan asiasta. Yleensä perunkirjoituksen jälkeen on kokonaiskuva vainajan varoista ja suunnitelma miten perinnönjako toteutetaan .