Lue keskustelun säännöt.
"Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot kasvavat peruskoulussa – myös opetuksen laatu vaihtelee entistä enemmän"
05.11.2020 |
Jotain tehtävä ettei tytöt jää kouluissa opinnoista jälkeen ja tipu koulupudokkaiksi?
Kommentit (110)
Peruskouluun tarvitaan saman tyyppiset päättökokeet kuin lukiossakin on. Ainakin tärkeimpii aineisiin (äidinkieli, matematiikka). Tämä on ainoa keino taata opetuksen ja arvostelun tasalaatuisuus koko Suomessa. Nämä kokeet on suoritettava hyväksyttävästi jotta saa peruskoulun päättötodistuksen. Niiden avulla myös hakeminen toiselle asteelle olisi oikeudenmukaisempaa kuin tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi pojat saavat samalla osaamisella huonompia arvosanoja kuin tytöt. Olen tästä ennenkin kirjoittanut tänne.
Ei todellakaan saa! Pojat saa ysin vaivautumalla paikalle, tyttöjen tehtävä on apuopettaa ja palvella. Kympin saa kun edes kerran viittaa.
Siellä taas se 60-luvulla peruskoulunsa käynyt Sirkka-Liisa sössöttää.
Sinulla itselläsi ei ilmeisesti ole koulussa hyvin pärjäävää tytärtä. Sen sijaan, että hän saisi lisää opetusta ja vaativampia tehtäviä, hänet laitetaan istumaan koulussa huonosti pärjäävän Jessen viereen... neuvomaan ja opettamaan Jesseä.
Jessen vanhemmat eivät vaadi että Jesse tekee kotitehtävät, lukee kokeisiin ja kuuntelee tunnilla. Sitten kun menee koulu huonosti, on se opettajan ja yhteiskunnan syy, kuten myös puuttuva aamupala.
-ohisMissähän koulussa näin toimitaan vuonna 2020?
Itse olen kouluni käynyt 80- ja 90-luvulla, eikä tuolloin ollut mitään "tytöt opettaa poikia"-menetelmää.
Sinä edelleenkin siis maalaat kuvaa, jossa pojat on riehuvia tampioita ja tytöt saparot päässä istuvia lapsineroja?
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Mitkä ihmeen nelosen tanssit?
Kovasti sinun miesvihasi yltää jopa poikalapsiin asti. Väität kaikkia poikia täysiksi paskoiksi.
Koulussa poikiin käytetään ihan suhteettoman paljon opettajien resursseja tyttöihin nähden, mutta tulokset ovat pojilla silti heikot. Jos lopetettaisiin se poikien hyysääminen ja vaadittaisiin alusta lähtien samaa tasoa kuin tytöiltä.
Tyttöjen oppimispotentiaalista menee aivan järjetön osa hukkaan, kun keskitytään paimentamaan ja paapomaan heikkoja poikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi pojat saavat samalla osaamisella huonompia arvosanoja kuin tytöt. Olen tästä ennenkin kirjoittanut tänne.
Ei todellakaan saa! Pojat saa ysin vaivautumalla paikalle, tyttöjen tehtävä on apuopettaa ja palvella. Kympin saa kun edes kerran viittaa.
Siellä taas se 60-luvulla peruskoulunsa käynyt Sirkka-Liisa sössöttää.
Sinulla itselläsi ei ilmeisesti ole koulussa hyvin pärjäävää tytärtä. Sen sijaan, että hän saisi lisää opetusta ja vaativampia tehtäviä, hänet laitetaan istumaan koulussa huonosti pärjäävän Jessen viereen... neuvomaan ja opettamaan Jesseä.
Jessen vanhemmat eivät vaadi että Jesse tekee kotitehtävät, lukee kokeisiin ja kuuntelee tunnilla. Sitten kun menee koulu huonosti, on se opettajan ja yhteiskunnan syy, kuten myös puuttuva aamupala.
-ohisMissähän koulussa näin toimitaan vuonna 2020?
Itse olen kouluni käynyt 80- ja 90-luvulla, eikä tuolloin ollut mitään "tytöt opettaa poikia"-menetelmää.
Sinä edelleenkin siis maalaat kuvaa, jossa pojat on riehuvia tampioita ja tytöt saparot päässä istuvia lapsineroja?
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Mitkä ihmeen nelosen tanssit?
Kovasti sinun miesvihasi yltää jopa poikalapsiin asti. Väität kaikkia poikia täysiksi paskoiksi.
Et siis tiedä kouluista yhtikäs mitään. Etkä osaa edes lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi pojat saavat samalla osaamisella huonompia arvosanoja kuin tytöt. Olen tästä ennenkin kirjoittanut tänne.
Ei todellakaan saa! Pojat saa ysin vaivautumalla paikalle, tyttöjen tehtävä on apuopettaa ja palvella. Kympin saa kun edes kerran viittaa.
Siellä taas se 60-luvulla peruskoulunsa käynyt Sirkka-Liisa sössöttää.
Sinulla itselläsi ei ilmeisesti ole koulussa hyvin pärjäävää tytärtä. Sen sijaan, että hän saisi lisää opetusta ja vaativampia tehtäviä, hänet laitetaan istumaan koulussa huonosti pärjäävän Jessen viereen... neuvomaan ja opettamaan Jesseä.
Jessen vanhemmat eivät vaadi että Jesse tekee kotitehtävät, lukee kokeisiin ja kuuntelee tunnilla. Sitten kun menee koulu huonosti, on se opettajan ja yhteiskunnan syy, kuten myös puuttuva aamupala.
-ohis
Sinulla itselläsi ilmeisesti ei ole koulussa hyvin pärjäävää poikaa. Ihan yhtä lailla ne fiksut pojatkin pistetään kaitsemaan häiriköitä, tyttöjä tai poikia.
-Ohis myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja silti ne kympin tytöt ei pärjää elämässään mitenkään. Keulikaa vaan niillä ylä-asteen käsityön numeroillanne, suurin saavutuksenne elämässänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani toi juuri kokeen kotiin. Täydet pisteet, kuten lähes aina. Itsearviointiin hän oli ruksannut rehellisesti, että lukee lukuläksyn "harvoin" ja tulee mielellään tunneille "joskus".
Itsearvioinnin kuitenkin pitäisi olla osa arvosanaa. Joten sanokaas, miesasiamiehet, tapahtuuko vääryys jos poikani ei saa kymppiä, ja tyttö, joka on tehnyt pieniä virheitä kokeessa mutta ruksaa tulevansa "aina mielellään tunnille", saa sen kympin?
Nyt ihan oikeasti. Oletko sinä sitä mieltä, että arvosanan pitäisi perustua motivaation, eikä oppimiseen? Todella, todella outo näkemys. Jos asiat hoitaa hyvin, niin miksi arvioinnin pitäisi perustua siihen, mikä on hauskaa.
Läksyjen lukeminen vähän sama juttu (siis lukeminen, ei tekeminen). Jos asiat oppii tunnilla tai vähän kokeeseen kertaamalla, niin miksi pitäisi päntätä? Työtä tehdään sitten, kun siihen on tarvetta.
Että tällaista sitten tällä kertaa.
Jos opsissa lukee, että numero perustuu myös itsearviointiin, ja itsearvioinnissa kysytään motivaatiota, niin miten se motivaatio voisi olla merkityksetön asia numeron kannalta?
Tossa epäsuorasti pakotetaan valehtelemaan ja palvelemaan järjestelmän intressejä. Tällä tavoin ihmisiä saadaan konformisteiksi, jotka sitten aikuisena ehkä havahtuvat elävänsä yhteiskunnan ehdoilla, eivätkä ole onnellisia omasta tilanteestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
Kympin tyttöjen äippyli onkin sitten kaukana tytöistään. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
Kympin tyttöjen äippyli onkin sitten kaukana tytöistään. -eri
Kympin tytöillä on nelosen äiskä. No, hyvä että kehitystä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani toi juuri kokeen kotiin. Täydet pisteet, kuten lähes aina. Itsearviointiin hän oli ruksannut rehellisesti, että lukee lukuläksyn "harvoin" ja tulee mielellään tunneille "joskus".
Itsearvioinnin kuitenkin pitäisi olla osa arvosanaa. Joten sanokaas, miesasiamiehet, tapahtuuko vääryys jos poikani ei saa kymppiä, ja tyttö, joka on tehnyt pieniä virheitä kokeessa mutta ruksaa tulevansa "aina mielellään tunnille", saa sen kympin?
Nyt ihan oikeasti. Oletko sinä sitä mieltä, että arvosanan pitäisi perustua motivaation, eikä oppimiseen? Todella, todella outo näkemys. Jos asiat hoitaa hyvin, niin miksi arvioinnin pitäisi perustua siihen, mikä on hauskaa.
Läksyjen lukeminen vähän sama juttu (siis lukeminen, ei tekeminen). Jos asiat oppii tunnilla tai vähän kokeeseen kertaamalla, niin miksi pitäisi päntätä? Työtä tehdään sitten, kun siihen on tarvetta.
Että tällaista sitten tällä kertaa.
Jos opsissa lukee, että numero perustuu myös itsearviointiin, ja itsearvioinnissa kysytään motivaatiota, niin miten se motivaatio voisi olla merkityksetön asia numeron kannalta?
Tossa epäsuorasti pakotetaan valehtelemaan ja palvelemaan järjestelmän intressejä. Tällä tavoin ihmisiä saadaan konformisteiksi, jotka sitten aikuisena ehkä havahtuvat elävänsä yhteiskunnan ehdoilla, eivätkä ole onnellisia omasta tilanteestaan.
Jos "valehtelemalla" (tai aidosti viihtymällä tunnilla) saa kympin ja rehellisellä kettuilulla ja täysillä pisteillä ysin, niin eiköhän sillä ysinkin oppilaalla ole mahdollisuudet melkein mille vain uralle, pääsykokeiden kautta ainakin. On sitten joitakin uria, joille se kymppirivi vaaditaan, ja noilla urilla usein vaaditaan konformismiakin. Ei se ole juristi eikä mikään joka ei valkoiseen valheeseen kykene.
Toisilla aloilla taas suorastaan vaaditaan sitä, että ei miellytä ketään. Esimerkiksi musiikissa ja kuvataiteessa on aina tilaa vihaisille nuorille miehille ja naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kouluissa käytetään huomattavasti enemmän resursseja poikiin. Osa hiljaisista oppimisen tukea tarvitsevista tytöistä jää ilman apua, koska häröileviä poikia pitää siirtää luokasta erityisopettajan pienempään ryhmään. Opettajan ajasta kuluu suuri osa poikien ohjaamiseen.
Olen aika varma, että jos yläkoulun loppuun lisättäisiin päättökokeet ja niissä pärjääminen tehtäisiin haluttavaksi (palkitaan mm. stipendein, paremmat jatko-opiskelupaikat ym.) niin ainakin kilpailuhenkisemmät pojat ryhtyisivät tsempaamaan ja saavuttaisivat nykyistä paremmat oppimistulokset. Tällä hetkellä yläkoulun voi luistella läpi ihan hällä-väliä asenteella ja saada todistukseen armovitosia tai tsemppiseiskoja ilman, että todistuksen numerot millään tavalla kuvaisivat oikeaa osaamistasoa. Osaamistasoa voidaan nostaa vain nostamalla vaatimustasoa. Kun vaaditaan enemmän, sekä tytöiltä että pojilta, myös saadaan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa käytetään huomattavasti enemmän resursseja poikiin. Osa hiljaisista oppimisen tukea tarvitsevista tytöistä jää ilman apua, koska häröileviä poikia pitää siirtää luokasta erityisopettajan pienempään ryhmään. Opettajan ajasta kuluu suuri osa poikien ohjaamiseen.
Onko tälle palstan ikijankkaukselle jotain virallisia lähteitä?
Vaatimustasoa pitäisi nostaa läpi koko peruskoulun. Jos oppilas ei ole jotakin asiaa riittävällä tavalla oppinut, hänet pitää jättää luokalle. Tämä pätee etenkin ns. nivelvaiheissa eli siirtymissä eskari - 1 lk, 2 lk -3 lk, 6 lk - 7 lk ja 9 lk - toinen aste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa käytetään huomattavasti enemmän resursseja poikiin. Osa hiljaisista oppimisen tukea tarvitsevista tytöistä jää ilman apua, koska häröileviä poikia pitää siirtää luokasta erityisopettajan pienempään ryhmään. Opettajan ajasta kuluu suuri osa poikien ohjaamiseen.
Onko tälle palstan ikijankkaukselle jotain virallisia lähteitä?
Valtaosa erityisen tuen ja erityisluokkien oppilaista on poikia. Tehostetun tuen oppilaista poikia oli 64 ja tyttöjä 36 prosenttia. Erityistä tukea saaneista poikia oli 71 ja tyttöjä 29 prosenttia. Lähde: tilastokeskus
Korjaan oppilaideni kokeet tehtävä kerrallaan. En tiedä kenen koetta korjaan; näin ns. pärstäkertoimella ei olisi vaikutusta. Edes käsialoja en tunnista, koska suurimmalla osalla käsiala on yhtä surkea.
Lasken pisteet pojille ja tytöille samalla tavalla ja annan numerot saman pistetaulukon avulla.
Pojat opiskelevat vähemmän, mutta ovat aktiivisempia tunnilla. Osaa pojista pitää "viihdyttää" tunneilla, jotta he eivät ala häiriköimään. Yläkouluikäiset tytöt ovat keskimäärin hyvin passiivisia, eivätkä viittaa juuri koskaan.
Teetän joka vuosi suunnilleen samanlaisen kokeen kouluun tuleville seiskoille ja toisen vuosittain identtisen kokeen yseille. Oppilaat saavat tästä kokeesta vuosi vuodelta huonompia numeroita. Osaamisen taso on selvästi laskenut.