Lue keskustelun säännöt.
"Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot kasvavat peruskoulussa – myös opetuksen laatu vaihtelee entistä enemmän"
05.11.2020 |
Jotain tehtävä ettei tytöt jää kouluissa opinnoista jälkeen ja tipu koulupudokkaiksi?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani toi juuri kokeen kotiin. Täydet pisteet, kuten lähes aina. Itsearviointiin hän oli ruksannut rehellisesti, että lukee lukuläksyn "harvoin" ja tulee mielellään tunneille "joskus".
Itsearvioinnin kuitenkin pitäisi olla osa arvosanaa. Joten sanokaas, miesas8iamiehet, tapahtuuko vääryys jos poikani ei saa kymppiä, ja tyttö, joka on tehnyt pieniä virheitä kokeessa mutta ruksaa tulevansa "aina mielellään tunnille", saa sen kympin?
Nyt ihan oikeasti. Oletko sinä sitä mieltä, että arvosanan pitäisi perustua motivaation, eikä oppimiseen? Todella, todella outo näkemys. Jos asiat hoitaa hyvin, niin miksi arvioinnin pitäisi perustua siihen, mikä on hauskaa.
Läksyjen lukeminen vähän sama juttu (siis lukeminen, ei tekeminen). Jos asiat oppii tunnilla tai vähän kokeeseen kertaamalla, niin miksi pitäisi päntätä? Työtä tehdään sitten, kun siihen on tarvetta.
Että tällaista sitten tällä kertaa.
Eiköhän viimeistään työelämässä meille jokaiselle paljastu, että motivaatiosta tai ainakin sen ulkoisesta näyttämisestä on usein enemmän hyötyä kuin asiaosaamisesta.
Onko tämä siis mielestäsi syy, miksi motivaation pitäisi olla osa tekijä arvioinnissa? Vai liittyykö mitenkään mihinkään?
Nykypäivänä kymppiin ei riitä täydet pisteet kokeessa. Pitää lisäksi antaa jotain luokkayhteisölle. Auttaa tukea tarvitsevia tai harrastaa asiaa tai pitää ylimääräinen esitelmä, jossa jakaa tietämystään. Kaikki nämä kysyvät juuri sitä motivaatiota.
Kauheaa tuo ettei osaaminen enää riitä vaan pitäisi osoittaa jotain koulun ulkopuolisia usein vanhempien tuesta riippuvia asioita arvosanojen tueksi. Oman käsityksen mukaan tulevaisuudessa se osaava ihminen antaa yhteiskunnalle käyttämällä työssään sitä osaamista työnsä suorittamiseen, mitä muuta pitää vielä antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtelevaa on tämä palstan naisten uskominen tutkimuksiin. Ette usko sitä että poika saa samasta tuloksesta huonomman numeron mitä tyttö mutta valheelliseksi osoitettuun naisen euroon uskotte vieläkin vaikka naiset saa parempaa palkkaa eikä asevelvollisuus katkaise heidän uraa.
Toistaiseksi olet laittanut linkin jota ei saa auki tutkimukseen joka ei ole Suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Tiedoksi, että kympin tyttöjä on Helsingissä niin paljon, että he eivät kaikki mahdu (tai halua) SYK:iin. Monesti on myös niin, että alkuopetus on siinä lähikoulussakin ihan OK ja ongelmat tulevat esiin vasta myöhemmin. SYK:iin on haettava 2 luokalla ja seuraava mahdollisuus on vasta lukiossa.
Toki, mutta jos omassa lähikoulussa on sellaisia ongelmia kuin "meilahtelaisella", SYK olisi ollut erinomainen vaihtoehto, mutta hän ei sitä halunnut syystä tai toisesta hyödyntää.
P.S. SYK:uun on mahdollista hakea myös väliluokille (pääsy tietysti aika hankalaa)
Mikä ihme on SYK:uun?
Ja edelleenkään emme edes ole meilahtelaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Minun lapseni eivät ole SYKissä (huom taivutus), koska meiltä on sinne 1,5 tuntia useammalla julkisella suuntaansa.
Kohta meillä on pääsykokeet päiväkoteihinkin. Iso syy monelle ongelmalle on raha, jota tuottaakseen pitää olla tehokas. Tehokkuusvaatimus johtaa kilpailuyhteiskuntaan, jossa vanhemmat juoksee kieli vyön alla pärjätäkseen. Lapsia yritetään ahtaa samaan koneeseen yhä nuorempana.
Kaikki eliittikoulut ja jatkuva sata lasissa suorittaminen. Yhteiskunta on mennyt täysin sairaaksi ja suurin osa vanhemmista sekaisin päästään. Arvot vinksallaan.
Lasten pitää saada olla lapsia ja tietenkin oppia myös. Mutta prässääminen, stressaaminen ja pyrkiminen nuoresta pitäen ei tuota muuta kuin sukupolven, joka on burn outin partaalla ennen kuin pääsee sinne työelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kohta meillä on pääsykokeet päiväkoteihinkin. Iso syy monelle ongelmalle on raha, jota tuottaakseen pitää olla tehokas. Tehokkuusvaatimus johtaa kilpailuyhteiskuntaan, jossa vanhemmat juoksee kieli vyön alla pärjätäkseen. Lapsia yritetään ahtaa samaan koneeseen yhä nuorempana.
Kaikki eliittikoulut ja jatkuva sata lasissa suorittaminen. Yhteiskunta on mennyt täysin sairaaksi ja suurin osa vanhemmista sekaisin päästään. Arvot vinksallaan.
Lasten pitää saada olla lapsia ja tietenkin oppia myös. Mutta prässääminen, stressaaminen ja pyrkiminen nuoresta pitäen ei tuota muuta kuin sukupolven, joka on burn outin partaalla ennen kuin pääsee sinne työelämään.
Mitenköhän tämä liittyy ketjun aiheeseen?
Sitäpaitsi ei me vanhemmat ole päätetty Helsingin lukioiden keskiarvorajoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Tiedoksi, että kympin tyttöjä on Helsingissä niin paljon, että he eivät kaikki mahdu (tai halua) SYK:iin. Monesti on myös niin, että alkuopetus on siinä lähikoulussakin ihan OK ja ongelmat tulevat esiin vasta myöhemmin. SYK:iin on haettava 2 luokalla ja seuraava mahdollisuus on vasta lukiossa.
Toki, mutta jos omassa lähikoulussa on sellaisia ongelmia kuin "meilahtelaisella", SYK olisi ollut erinomainen vaihtoehto, mutta hän ei sitä halunnut syystä tai toisesta hyödyntää.
P.S. SYK:uun on mahdollista hakea myös väliluokille (pääsy tietysti aika hankalaa)
Mikä ihme on SYK:uun?
Ja edelleenkään emme edes ole meilahtelaisia.
Juuri siksi kirjoitinkin tuon "meilahtelaisia" lainausmerkeissä. Jos olisit ollut äidinkielen tunneilla hereillä, tietäisit myös kyllä, mikä on SYK:uun. Mutta tässäpä taitamattomille kertausta:
Suomen kielessä isokirjainlyhenteitä voidaan taivuttaa kahdella tai joissakin tapauksissa kolmella tavalla. SYK kuuluu jälkimmäisiin. Tavallisin tapa on taivuttaa pääte viimeisen kirjaimen eli tässä tapauksessa K:n mukaan, jolloin taivutus on SYK:hon. Toinen, varsinkin entisaikaan yleisesti käytössä ollut tapa on taivuttaa sen sanan mukaan, josta kirjain on lyhennetty. SYK:n tapauksessa tämä sana on "koulu", jolloin pääte on SYK:uun. Nykyisin pidetään hyväksyttävänä taivuttaa myös isokirjainlyhenteet lyhennesanojen tapaan, kuten SYKiin.
Koulussa näitä käytiin läpi ihan kyllästymiseen asti. Esimerkkikin oli melkein aina sama: sana "osakeyhtiö", jonka siis voi taivuttaa OY:hyn tai OY:öön.
Ei kannata päteä, jos ei osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan dominoivasti vain ainoastaan poikiensa ongelmasta koulussa ja nuorien miesten vaarasta syrjäytyä vaikka se todellinen suurempi ongelma että myös tytöillä on vaikeaa koulussa jää sen taakse piiloon eikä siitä puhuta. Tähän nyt muutos!
Jep, nuoria syrjäytyneitä naisia ei myöskään tilastoissa juurikaan ole koska nainen, jolla on vaikka viisi lasta eri miehille ja koko elämänsä äitiyslomalla kunnes käy työvoimakoulutuksen koulunkäyntiavustajaksi... Ei ole koskaan ollut ongelmissa eikä syrjäytynyt. Voi meidän nuoria miehiä kun ne ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Minun lapseni eivät ole SYKissä (huom taivutus), koska meiltä on sinne 1,5 tuntia useammalla julkisella suuntaansa.
Tuo on hyvä syy siihen, etteivät lapsesi ole SYKissä (huom. yksi kahdesta mahdollisesta taivutustavasta). "Meilahtelaisella" koulumatka ei sen sijaan juuri pitenisi, asuipa hän missä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan dominoivasti vain ainoastaan poikiensa ongelmasta koulussa ja nuorien miesten vaarasta syrjäytyä vaikka se todellinen suurempi ongelma että myös tytöillä on vaikeaa koulussa jää sen taakse piiloon eikä siitä puhuta. Tähän nyt muutos!
Jep, nuoria syrjäytyneitä naisia ei myöskään tilastoissa juurikaan ole koska nainen, jolla on vaikka viisi lasta eri miehille ja koko elämänsä äitiyslomalla kunnes käy työvoimakoulutuksen koulunkäyntiavustajaksi... Ei ole koskaan ollut ongelmissa eikä syrjäytynyt. Voi meidän nuoria miehiä kun ne ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa.
Viiden eri lapsen tekeminen viidelle eri miehelle on naisen ihan oma, vapaaehtoinen valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan dominoivasti vain ainoastaan poikiensa ongelmasta koulussa ja nuorien miesten vaarasta syrjäytyä vaikka se todellinen suurempi ongelma että myös tytöillä on vaikeaa koulussa jää sen taakse piiloon eikä siitä puhuta. Tähän nyt muutos!
Jep, nuoria syrjäytyneitä naisia ei myöskään tilastoissa juurikaan ole koska nainen, jolla on vaikka viisi lasta eri miehille ja koko elämänsä äitiyslomalla kunnes käy työvoimakoulutuksen koulunkäyntiavustajaksi... Ei ole koskaan ollut ongelmissa eikä syrjäytynyt. Voi meidän nuoria miehiä kun ne ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa.
Viiden eri lapsen tekeminen viidelle eri miehelle on naisen ihan oma, vapaaehtoinen valinta.
Joo mutta jos on koko tuon ajan kotona tukien varassa niin aika syrjäytynyttä se meininki alkaa olla. Toki en tarkoita, ettei lastenhoitoa kuuluisi tukea tai, että kotonaolo olisi loisimista. Mutta kyllä on myös syrjäytyneitä kotiäitejä vaikka tilastoissa kukaan, jolla on jokin jotenkuten hoidettu "tehtävä" yhteiskunnassa, ei ole syrjäytynyt. Siksi tilastoissa on vain syrjäytyneitä nuoria miehiä eikä lähes ollenkaan naisia. Kun syrjäytynyt nuori nainen on lähes aina kotona lapsen kanssa ja vaikka kuinka pitkään ilman koulutusta tai mitään muutakaan. Näistä tilastoista kuitenkin vedetään se johtopäätös, että systeemi sortaa vain nuoria miehiä. Kun ei viitsitä edes yrittää tarkastella asiaa objektiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te kaksi syk meilahti -pätijää (apua kirjoitin pienellä). Olette harvinaisen lapsellisia.
Vierailija kirjoitti:
Te kaksi syk meilahti -pätijää (apua kirjoitin pienellä). Olette harvinaisen lapsellisia.
Joka toista haukkuu, sen napa pyörii ja paukkuu! (Ja itte oot kakkapylly!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan dominoivasti vain ainoastaan poikiensa ongelmasta koulussa ja nuorien miesten vaarasta syrjäytyä vaikka se todellinen suurempi ongelma että myös tytöillä on vaikeaa koulussa jää sen taakse piiloon eikä siitä puhuta. Tähän nyt muutos!
Jep, nuoria syrjäytyneitä naisia ei myöskään tilastoissa juurikaan ole koska nainen, jolla on vaikka viisi lasta eri miehille ja koko elämänsä äitiyslomalla kunnes käy työvoimakoulutuksen koulunkäyntiavustajaksi... Ei ole koskaan ollut ongelmissa eikä syrjäytynyt. Voi meidän nuoria miehiä kun ne ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa.
Viiden eri lapsen tekeminen viidelle eri miehelle on naisen ihan oma, vapaaehtoinen valinta.
Joo mutta jos on koko tuon ajan kotona tukien varassa niin aika syrjäytynyttä se meininki alkaa olla. Toki en tarkoita, ettei lastenhoitoa kuuluisi tukea tai, että kotonaolo olisi loisimista. Mutta kyllä on myös syrjäytyneitä kotiäitejä vaikka tilastoissa kukaan, jolla on jokin jotenkuten hoidettu "tehtävä" yhteiskunnassa, ei ole syrjäytynyt. Siksi tilastoissa on vain syrjäytyneitä nuoria miehiä eikä lähes ollenkaan naisia. Kun syrjäytynyt nuori nainen on lähes aina kotona lapsen kanssa ja vaikka kuinka pitkään ilman koulutusta tai mitään muutakaan. Näistä tilastoista kuitenkin vedetään se johtopäätös, että systeemi sortaa vain nuoria miehiä. Kun ei viitsitä edes yrittää tarkastella asiaa objektiivisesti.
Naisen oma valinta. Kuinkahan yleinen tämä 5:n lapsen yh-äippyli mielestäsi on?
Kun suomalaisnaiset ei enää edes synnytä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan dominoivasti vain ainoastaan poikiensa ongelmasta koulussa ja nuorien miesten vaarasta syrjäytyä vaikka se todellinen suurempi ongelma että myös tytöillä on vaikeaa koulussa jää sen taakse piiloon eikä siitä puhuta. Tähän nyt muutos!
Jep, nuoria syrjäytyneitä naisia ei myöskään tilastoissa juurikaan ole koska nainen, jolla on vaikka viisi lasta eri miehille ja koko elämänsä äitiyslomalla kunnes käy työvoimakoulutuksen koulunkäyntiavustajaksi... Ei ole koskaan ollut ongelmissa eikä syrjäytynyt. Voi meidän nuoria miehiä kun ne ei löydä paikkaansa yhteiskunnassa.
Viiden eri lapsen tekeminen viidelle eri miehelle on naisen ihan oma, vapaaehtoinen valinta.
Joo mutta jos on koko tuon ajan kotona tukien varassa niin aika syrjäytynyttä se meininki alkaa olla. Toki en tarkoita, ettei lastenhoitoa kuuluisi tukea tai, että kotonaolo olisi loisimista. Mutta kyllä on myös syrjäytyneitä kotiäitejä vaikka tilastoissa kukaan, jolla on jokin jotenkuten hoidettu "tehtävä" yhteiskunnassa, ei ole syrjäytynyt. Siksi tilastoissa on vain syrjäytyneitä nuoria miehiä eikä lähes ollenkaan naisia. Kun syrjäytynyt nuori nainen on lähes aina kotona lapsen kanssa ja vaikka kuinka pitkään ilman koulutusta tai mitään muutakaan. Näistä tilastoista kuitenkin vedetään se johtopäätös, että systeemi sortaa vain nuoria miehiä. Kun ei viitsitä edes yrittää tarkastella asiaa objektiivisesti.
Naisen oma valinta. Kuinkahan yleinen tämä 5:n lapsen yh-äippyli mielestäsi on?
Kun suomalaisnaiset ei enää edes synnytä
Käytin harvinaisempaa esimerkkiä, jottei ko. esimerkistä niin moni syrjäytynyt kahden-kolmen lapsen kotiäippyli pahoittaisi heti mieltään.
Syrjäytyminen tarkoittaa, ettei yksilö osallistu yhteiskuntaan. Se, että työttömänä nostelee tukia kotiin ison lapsen kanssa ei ole yhteiskunnallista osallistumista. Jos naisen ainoa aikaansaaminen on vahtia isoa lasta neljän seinän sisällä. Tällaista eläntapaa ei kuitenkaan nähdä syrjäytymisenä edes vaikka nainen itse pitäisi itseään syrjäytyneenä. Työttömänä ja toimettomana, jonka ainoa arkitoimi on kasvattaa maahan lisää helposti syrjäytyviä jäljeläisiä. Ei voida tilastoida ketään näistä naisista syrjäytyneiksi edes heidän oman kokemuksena syrjäytyneisyydestä ja heikoista mahdollisuuksista perusteella. Miksi? Koska tilastointimetodien täytyy olla kaikille samat eikä tietenkään jokainen työtön kotiäiti ole syrjäytymisvaarassa tai syrjäytynyt. Mutta osa on ja pahasti.
Minä vastasin alunperin kommenttiin, jossa sanottiin että tyttöjen ongelmia ei hahmotetaa eikä niistä puhuta. Ja niinhän yleensä ollaankin huolissaan vain pojista kouluissa ja nuorista syrjäytyvistä miehistä. Ei muka tiedosteta kuinka iso osa naisistakin on syrjäytyneitä yhteiskunnasta. Eihän av-mamma voi olla syrjäytynyt, vain nuoret miehet isoissa määrin, voi heitä, mitä pitäis tehdä...
Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiinkin nimettömästi. Samalla osoitettiin, että miesopettajat kiinnittävät arvioinnissaan naisopettajia vähemmän huomiota tyttöjen ja poikien välisiin luonne-eroihin. Suomessa opettajista 75% on naisia.
Tulokset osoittavat, että matematiikan ja äidinkielen opettajan käsitys oppilaan temperamentista, tavoitteellisuudesta ja opetettavuudesta on merkittävästi yhteydessä hänen oppilaalle antamaansa matematiikan ja äidinkielen arvosanaan.
Myös oppilaan ja opettajan sukupuolella ja opettajan iällä on merkitystä.
Vaikka opettajat yleisesti – olivatpa he mies- tai naisopettajia - näkevät poikien temperamentin, tavoitteisuuden ja opetettavuuden soveltuvan tyttöjä heikommin kouluympäristöön, tyttöjen ja poikien välinen ero pienenee merkitsevästi, kun arvioijana on miesopettaja. Tämä tarkoittaa sitä, että miesopettajat näkevät poikien ja tyttöjen temperamentin olevan lähempänä toisiaan kuin naisopettajat
Tytöillä ja pojilla ei ollut eroja matematiikan arvosanoissa, mutta pojat saivat lähes yhden numeron verran alhaisempia äidinkielen arvosanoja kuin tytöt. Tilanne kuitenkin muuttui, kun oppilaiden temperamentti ja tavoitteisuus otettiin analyysissä huomioon. Tällöin pojat saivat korkeampia matematiikan arvosanoja mutta edelleen alhaisempia äidinkielen arvosanoja kuin tytöt.
Pojat siis näyttäisivät hyötyvän matematiikassa siitä, että heidän kouluun heikommin soveltuvan temperamenttinsa tuottamat ns. häiriötekijät eliminoitiin heidän matematiikan arvosanoistaan pois.
Opettajan sukupuolella ei ollut yhteyttä oppilaan arvosanoihin ja opettajan iällä oli yhteys arvosanoihin vain äidinkielessä. Tulokset osoittivat, että mitä vanhemmaksi opettaja tuli, sitä vähemmän oppilaan temperamentti pääsi vaikuttamaan hänen antamiinsa äidinkielen arvosanoihin. Kokemuksen karttuessa opettaja näyttäisi ryhtyvän arvioimaan enemmän oppilaan suorituksia ja vähentämään arvioissaan ns. väliin tulevien häiriötekijöiden merkitystä. Koska kyseessä on poikkileikkaustutkimus, eivät tulokset kuitenkaan anna perusteita päätelmille ajallisista yhteyksistä tai syy-seuraussuhteista.
Tulokset suosittavat, että nykyisen koulujärjestelmämme arviointikäytäntöä, jossa oppilaan tuntiaktiivisuus ja oppimisprosessi ovat keskeisessä asemassa, olisi hyvä arvioida uudelleen temperamenttitietoisen pedagogiikan valossa. Lisäksi, tulokset suosittavat temperamenttitietoista pedagogiikkaa osaksi opettajankoulutusta, jotta opettajilla olisi (a) välineitä tunnistaa oppilaan synnynnäinen temperamentti; (b) erottaa se kognitiivisesta kyvykkyydestä, motivaatiosta ja kypsyydestä; ja (c) mahdollistaa oppilaalle kouluarviointi, joka kohdistuu oppilaan todelliseen osaamiseen ja on vapaa oppilasarviointia vääristävistä tekijöistä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun pojat sai helpommin hyviä numeroita, kuin tyttö. Olin lähinnä ihan äimänä, kun toinen poika sai ruotsista seiskan ja ei oikeasti osannut yhtään mitään. Kokeista meni läpi rimaa hipoen, ei tehnyt läksyjä. Tyttö sai ysin kun teki tunnollisesti läksyt, oli tunnilla aktiivinen ja kokeista tuli kasista kymppiin. No, lukiossa se sitten näkyi: poika pääsi just ja just niillä viitosilla läpi ja yksi kurssi jäi läpäisemättä. Tytöllä tuli edelleen niitä ysejä.
Liikunnsta meidän nörttipojat sai seiskat, vaikka lähinnä kävivät kävelyllä liikkatunneilla. Tytöllä kasi ja on tosissaan mukana tunneilla ja vapaa-ajalla lenkkeilee, käy salillla, joogassa, uimassa. Ja näin se menee melkein joka aineessa, tämä on mun kokemus meidän perheen osalta.
Miksi tuossa boldaamassani lauseessa on pilkku?
Ketä kiinnostaa psyko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Minun lapseni eivät ole SYKissä (huom taivutus), koska meiltä on sinne 1,5 tuntia useammalla julkisella suuntaansa.
Tuo on hyvä syy siihen, etteivät lapsesi ole SYKissä (huom. yksi kahdesta mahdollisesta taivutustavasta). "Meilahtelaisella" koulumatka ei sen sijaan juuri pitenisi, asuipa hän missä hyvänsä.
Kun ei täällä ole ketään meilahtelaista, pässi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Minun lapseni eivät ole SYKissä (huom taivutus), koska meiltä on sinne 1,5 tuntia useammalla julkisella suuntaansa.
Tuo on hyvä syy siihen, etteivät lapsesi ole SYKissä (huom. yksi kahdesta mahdollisesta taivutustavasta). "Meilahtelaisella" koulumatka ei sen sijaan juuri pitenisi, asuipa hän missä hyvänsä.
Kun ei täällä ole ketään meilahtelaista, pässi.
Voi sinua! Et ymmärrä lukemaasi etkä edes hallitse tunteitasi. Edelliseen auttaa tukiopetus, jälkimmäiseen koulupsykologi.
Hyvä opettaa realismia teinille, haluaako että oma tulevaisuus on opettajan persoonan sietämisestä kiinni. Epäilen.