Lue keskustelun säännöt.
"Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot kasvavat peruskoulussa – myös opetuksen laatu vaihtelee entistä enemmän"
05.11.2020 |
Jotain tehtävä ettei tytöt jää kouluissa opinnoista jälkeen ja tipu koulupudokkaiksi?
Kommentit (110)
Vaihtelevaa on tämä palstan naisten uskominen tutkimuksiin. Ette usko sitä että poika saa samasta tuloksesta huonomman numeron mitä tyttö mutta valheelliseksi osoitettuun naisen euroon uskotte vieläkin vaikka naiset saa parempaa palkkaa eikä asevelvollisuus katkaise heidän uraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytöshäiriöt ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä: väestöpohjaisissa tutkimuksissa poikien ja tyttöjen välinen suhde on ollut noin 2:1. Lähde: Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret) käypä hoito -suositus
Vierailija kirjoitti:
Vaatimustasoa pitäisi nostaa läpi koko peruskoulun. Jos oppilas ei ole jotakin asiaa riittävällä tavalla oppinut, hänet pitää jättää luokalle. Tämä pätee etenkin ns. nivelvaiheissa eli siirtymissä eskari - 1 lk, 2 lk -3 lk, 6 lk - 7 lk ja 9 lk - toinen aste.
Nyt on tulossa uudet viitosen kriteerit. Harmi vaan, että ne ovat järkyttävän alhaiset. Jatkossa esimerkiksi ysilä saa ihmisen biologiasta viitosen, jos osaa luetella joitain keskeisiä elimiä. Siis vaikkapa sydän, maksa ja aivot. Tämmöisellä osaamisella lähdetään toiselle asteelle ihan normaalina oppilaana.
Jatkossa kukaan ei jää luokalleen, kun vaatimustaso on niin alhainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani toi juuri kokeen kotiin. Täydet pisteet, kuten lähes aina. Itsearviointiin hän oli ruksannut rehellisesti, että lukee lukuläksyn "harvoin" ja tulee mielellään tunneille "joskus".
Itsearvioinnin kuitenkin pitäisi olla osa arvosanaa. Joten sanokaas, miesasiamiehet, tapahtuuko vääryys jos poikani ei saa kymppiä, ja tyttö, joka on tehnyt pieniä virheitä kokeessa mutta ruksaa tulevansa "aina mielellään tunnille", saa sen kympin?
Nyt ihan oikeasti. Oletko sinä sitä mieltä, että arvosanan pitäisi perustua motivaation, eikä oppimiseen? Todella, todella outo näkemys. Jos asiat hoitaa hyvin, niin miksi arvioinnin pitäisi perustua siihen, mikä on hauskaa.
Läksyjen lukeminen vähän sama juttu (siis lukeminen, ei tekeminen). Jos asiat oppii tunnilla tai vähän kokeeseen kertaamalla, niin miksi pitäisi päntätä? Työtä tehdään sitten, kun siihen on tarvetta.
Että tällaista sitten tällä kertaa.
Jos opsissa lukee, että numero perustuu myös itsearviointiin, ja itsearvioinnissa kysytään motivaatiota, niin miten se motivaatio voisi olla merkityksetön asia numeron kannalta?
Kopsaapa tänne tuon opsin kohta. Todennäköisemmin se tarkoittaa enemmän sitä, että itsearvointi on aidosti tehnyt ja oppilas on osannut eritellä osaamistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä. En edellenkään usko, että arviointi perustuu siihen, että oppilas on mielin kielin suhteessa kouluun ja opettajiin. Rehellisuudestkö pitäisi rangaista?
Muuten, miksi sinä nostat tässä esiin sen, että lapsesi on poika ja siltä pitäisi viedä yksi arvosana ja oletat vertailukohtana olevan juuri tytön? Onko tässä sinulla piilo-oletus, että tytöt a) viihtyvät tunnilla paremmin b) pyrkivät miellyttämään (valehtelvat motivaatio kysymyksessä tarvittaessa).
Jos olet oikea henkilö, etkä trolli, niin olet mahtava esimerkki ihmisestä, joka kasvattaa lapsia sukupuollittuneesti. Ja tämä kohtelisi huonosti myös oletettua tytärstä, jonka olettaisit aina miellyttävän muita.
Nostin lapseni sukupuolen esiin, koska täällä oli väitetty, että poikia syrjitään kouluarvostelussa. Uskoisin, että moni käyttäisi mielellään poikaani jonkinlaisena esimerkkinä tai keppihevosena; hän saa kokeista kymppejä, mutta ei ole mikään luokan päivänsäde, vaan pikemminkin sarkastinen takarivin tyyppi. Itse olin koulussa samanlainen, vaikka olin tyttö, joten turha yrittää syyttää minua seksismistä tai sukupuolittuneesta kasvatuksesta.
Minulle on itse asiassa aivan sama, saako poikani todistukseen kympin vai ysin, niin kauan kuin hän pysyy ryhmänsä mukana. Mutta laajemmalla elämänkokemuksella pystyn näkemään sen polun, jolle helposti joutuu, jos oppii arvostamaan vain lahjakkuutta ja numeroita motivaation ja asenteen kustannuksella. Ymmärrän, että jonakin päivänä työhaastattelussa saattaa työpaikka mennä ennemmin sille hakijalle, joka arvelee viihtyvänsä loistavasti osana tiimiä, kuin sille, joka sanoo että kaipa mä teitä siedän.
Se on poikasi koulu ei sinun. Ei ole kysymys sinun tarpeista saada arvosanoja vaan yleisesti oikeudenmukaisuudesta ja pedagogiikasta. Sinun väitteesi on edelleen outo, todella outo. Vaadit poikaasi syrjittävän arvostelussa ja sitten kerrot, ettei se johdu sukupuolsta.
Toki oletkin sitten näitä laajemmin elämänkokemuksen tyyppejä. Sinänsä jo rasittavaa. Asenne ja motivaatio on muuten eri asioista, voit toimia hyvällä asenteella, vaikka homma ei just nyt kiinnostaisi. Nämä polut nyt vedät ihan yhtä hanurista kuin arvosteluperiaatteet. Oman urapolun valinnassahan kannattaa mennä sinne, missä on aitoa motivaatiota. Mutta jos haluat olla koodaaja, niin ei sinun tarvitse nauttia koulussa uskonnosta. Kasvastuksellisesti nimenomaan on hyvä oppia se, että joskus pitää hoitaa nekin asiat, jotka ei just sillä hetkellä motivoi.
Mutta summa summarum, en edellenkään usko, että arvointiperusteissa todella tarkoitetaan, että pitää valehdella itsearvioinnissa. Ja sinä kasvatat sukupuolittuneesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Tiedoksi, että kympin tyttöjä on Helsingissä niin paljon, että he eivät kaikki mahdu (tai halua) SYK:iin. Monesti on myös niin, että alkuopetus on siinä lähikoulussakin ihan OK ja ongelmat tulevat esiin vasta myöhemmin. SYK:iin on haettava 2 luokalla ja seuraava mahdollisuus on vasta lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa käytetään huomattavasti enemmän resursseja poikiin. Osa hiljaisista oppimisen tukea tarvitsevista tytöistä jää ilman apua, koska häröileviä poikia pitää siirtää luokasta erityisopettajan pienempään ryhmään. Opettajan ajasta kuluu suuri osa poikien ohjaamiseen.
Onko tälle palstan ikijankkaukselle jotain virallisia lähteitä?
Valtaosa erityisen tuen ja erityisluokkien oppilaista on poikia. Tehostetun tuen oppilaista poikia oli 64 ja tyttöjä 36 prosenttia. Erityistä tukea saaneista poikia oli 71 ja tyttöjä 29 prosenttia. Lähde: tilastokeskus
Ylläripylläri, kun suurin osa näistä "pojista" ei edes puhu saati lue suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtelevaa on tämä palstan naisten uskominen tutkimuksiin. Ette usko sitä että poika saa samasta tuloksesta huonomman numeron mitä tyttö mutta valheelliseksi osoitettuun naisen euroon uskotte vieläkin vaikka naiset saa parempaa palkkaa eikä asevelvollisuus katkaise heidän uraa.
Jankkaamisen sijaan voisit nyt etsiä sen lähteen. Muunkin kuin jonkin brittilehden linkin. Ihan oikeasti kiinnostaisi.
Meinaan, vaikka tällainen tutkimus olisikin, niin mielelläni lukisin, minkä ikäsillä se on tutkittu, missä oppinaineissa, miten osaaminen on kalibroitu jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa käytetään huomattavasti enemmän resursseja poikiin. Osa hiljaisista oppimisen tukea tarvitsevista tytöistä jää ilman apua, koska häröileviä poikia pitää siirtää luokasta erityisopettajan pienempään ryhmään. Opettajan ajasta kuluu suuri osa poikien ohjaamiseen.
Onko tälle palstan ikijankkaukselle jotain virallisia lähteitä?
Valtaosa erityisen tuen ja erityisluokkien oppilaista on poikia. Tehostetun tuen oppilaista poikia oli 64 ja tyttöjä 36 prosenttia. Erityistä tukea saaneista poikia oli 71 ja tyttöjä 29 prosenttia. Lähde: tilastokeskus
Eli ne kiltit lettipäätytöt onkin kolmannes häirikkölapsista?
Tämä erityisopetusko on pois normaalista luokkaopetuksesta? Eipä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa käytetään huomattavasti enemmän resursseja poikiin. Osa hiljaisista oppimisen tukea tarvitsevista tytöistä jää ilman apua, koska häröileviä poikia pitää siirtää luokasta erityisopettajan pienempään ryhmään. Opettajan ajasta kuluu suuri osa poikien ohjaamiseen.
Kouluissa käytetään huomattavasti resursseja häiriköiviin oppilaisiin, sukupuolesta riippumatta. Häiriköivissä ja levottomissa lapsissa on toki enemmän poikia kuin tyttöjä, mutta yhtä lailla rauhalliset ja hiljaiset pojat jäävät ilman huomiota kuin samanlaiset tytötkin.
Samoin käytetään kilttejä kympin poikia levottomimpien ja oppimisessa tukea tarvitsevien oppilaiden pareneina niin kuin kympin tyttöjäkin.
Vierailija kirjoitti:
Ja silti ne kympin tytöt ei pärjää elämässään mitenkään. Keulikaa vaan niillä ylä-asteen käsityön numeroillanne, suurin saavutuksenne elämässänne.
Tuntemani kympin tytöt ovat kylläkin pärjänneet oikein hyvin: lääkäreitä, juristeja ja arkkitehtejä. En tiedä mistä on tullut tämä käsitys, että kympin tytöt mukamas päätyisivät koulun jälkeen suurinpiirtein jonnekin kassalle töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en vaan itse voi näin reilu parikymppisenä ymmärtää miten tässä ajassa on koulunkäynti mennyt ensinnäkin lapsilla hankalaksi ja ihme kikkailuksi tietyltä osin ja sitten taas toisaalta ihan pelleilyksi. Kuka tässä voittaa ja miksi aikaisemmin ollut hyvä systeemi on pitänyt muuttaa tällaiseksi liibalaabaksi?
Kävin peruskoulun 2006-2015. Opettaja opetti taululla ja me oppilaat kuunneltiin, tehtiin muistiinpanot jne. miten kukin koki parhaimmaksi. Tehtiin joskus ala-asteella testit miten itse kokee oppivansa parhaiten ja jos oppimisessa oli jossakin aineessa haasteita, oli pienryhmät erikseen muistaakseni englantiin ja matikkaan ja niihin meni moni ihan vapaaehtoisestikin. Joskus oli ryhmätöitä, mutta niiden tarkoitus ei ollut korvata opetusta vaan ne olivat extraa joissa harjoiteltiin ryhmässä työskentelyä. Ala-asteella oli kerran viikossa lukutunti 45 min jolloin kaikilla oli kirja jota piti lukea. Päivät olivat rutiininomaisia, selkeitä ja opettajajohtoisia. Välillä oli kirjoitustehtäviä ja ne tehtiin käsin joka harjoittaa hahmottamista sekä hienomotoriikkaa.
Jos oli häiriköintiä, niihin puututtiin ja tehtiin tarvittavat toimenpiteet. Lähtökohtaisesti suurin osa oppilaista oli vähintään keskinkertaisella koulumenestyksellä.
Menit kouluun, kuuntelit tunneilla ja teit annettuja tehtäviä, läksyt ylös ja kotiin jatkamaan opituista aiheista.
Nykyisin tuntuu että tämä kaikki on karsittu pois ja koetaan tämän olleen huono järjestelmä jossa ei lapset opi. On muka parempi antaa enemmän vastuuta lapsille oppimisesta ja opettamisesta, opettajan kuuntelu ja opettajajohtoisesti tehtävien tekeminen yhdessä on hyödytöntä, tukea ei anneta kaikille sitä tarvitseville leimaantumisen pelossa ja käsin ei ilmeisesti tehdä enää mitään. Tehdäänkö mitään kirjallisia tehtöviä esim. tarinoita, kertomuksia tms. enää? Onko lukutunteja enää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. Meilahden kouluissa.
Minulla on kaksi kympin tyttöä, jotka on koko koulu-uransa pantu retkillä kaitsemaan luokan "Jani-Petteriä, tanssimaan nelosen tanssit heidän kanssaan ja opastamaan tunneilla.
Opetusvirasto meni jopa niin pitkälle, että yritti yhdistää Meilahden koulut Pikku-Huopalahden kouluun, jotta Meilahden kieliluokkien "kielissä lahjakkaat fiksut tytöt" sekotettaisiin Pikku-Huopalahden mamuluokille opettamaan mamupojille suomea.
Miksi ihmeessä kympin tyttösi ovat Meilahden koulussa eivätkä SYK:ssa? Koulumatkakaan ei olisi este, eivätkä mainitsemasi ongelmat enää olisi ongelmia.
Kuvitteletko, idiootti, ettei samaa ongelmaa ole muualla?
En, mutta jos olet tuo meilahtelaisten muksujen mamma, älä pura idioottimaisesta kouluvalinnastasi syntynyttä vihaa muihin.
Lukutaito olisi hyvä. Ei missään lue, että lapseni asuisivat Meilahdessa.
Ja kuten totesin, se sama tyyli on ihan kaikkialla muuallakin. Tytöt nähdään somina somisteina tai näppärinä pikkupiikasina.
Kysyit vain koulun nimeä ja minä kerroin. Ei se tarkoita, että ilmiö rajautuisi Meilahteen.
Ymmärrystaito olisi vielä parempi. Edelleen ihmettelen, miksi kympin tyttösi ovat koulussa Meilahdessa eivätkä SYK:ssa. Koulumatkakaan ei olisi este, koska jos pääsee Meilahteen, pääsee myös Etelä-Haagaan.
Vaikka toisin uskot, tyyli ei ole sama kaikkialla, ja varsinkin kympin tytöillä on pk-seudulla mahdollisuus valita.
Tiedoksi, että kympin tyttöjä on Helsingissä niin paljon, että he eivät kaikki mahdu (tai halua) SYK:iin. Monesti on myös niin, että alkuopetus on siinä lähikoulussakin ihan OK ja ongelmat tulevat esiin vasta myöhemmin. SYK:iin on haettava 2 luokalla ja seuraava mahdollisuus on vasta lukiossa.
Toki, mutta jos omassa lähikoulussa on sellaisia ongelmia kuin "meilahtelaisella", SYK olisi ollut erinomainen vaihtoehto, mutta hän ei sitä halunnut syystä tai toisesta hyödyntää.
P.S. SYK:uun on mahdollista hakea myös väliluokille (pääsy tietysti aika hankalaa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aika varma, että jos yläkoulun loppuun lisättäisiin päättökokeet ja niissä pärjääminen tehtäisiin haluttavaksi (palkitaan mm. stipendein, paremmat jatko-opiskelupaikat ym.) niin ainakin kilpailuhenkisemmät pojat ryhtyisivät tsempaamaan ja saavuttaisivat nykyistä paremmat oppimistulokset. Tällä hetkellä yläkoulun voi luistella läpi ihan hällä-väliä asenteella ja saada todistukseen armovitosia tai tsemppiseiskoja ilman, että todistuksen numerot millään tavalla kuvaisivat oikeaa osaamistasoa. Osaamistasoa voidaan nostaa vain nostamalla vaatimustasoa. Kun vaaditaan enemmän, sekä tytöiltä että pojilta, myös saadaan enemmän.
Voitaisiin myös ottaa takaisin luokalle jättäminen. Jos ei opi lukemaan, tai jotkin muut perustaidot ovat ihan hukassa, niin ei pitäisi antaa mitään armovitosia vaan tyly ukaasi: asiat opitaan, vaikka sitten kertaamalla koko vuosi jos ei muuten.
Kaksi tyttöä siunautunut niin ihan kiva vaan että järjestelmä suosii tyttöjä :)
Ei tasa-arvoiselle asepalvelukselle
Ei tasa-arvoiselle eläköitymisiälle
Ei tasa-arvoiselle peruskoululle
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan dominoivasti vain ainoastaan poikiensa ongelmasta koulussa ja nuorien miesten vaarasta syrjäytyä vaikka se todellinen suurempi ongelma että myös tytöillä on vaikeaa koulussa jää sen taakse piiloon eikä siitä puhuta. Tähän nyt muutos!
Miksi tyttöjen vaikeudet ovat suurempi ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja silti ne kympin tytöt ei pärjää elämässään mitenkään. Keulikaa vaan niillä ylä-asteen käsityön numeroillanne, suurin saavutuksenne elämässänne.
Tuntemani kympin tytöt ovat kylläkin pärjänneet oikein hyvin: lääkäreitä, juristeja ja arkkitehtejä. En tiedä mistä on tullut tämä käsitys, että kympin tytöt mukamas päätyisivät koulun jälkeen suurinpiirtein jonnekin kassalle töihin.
Minunkin luokkani kympim tytöt eivätkä edes pelkät kympin tytöt vaan muutkin hyvissä koulutuksissa ja ammateissa nykyään. Esim
Yksi heistä opiskelee luonnontieteitä ja toinen lääkiksessä. Itse sitten taas jäin vailla tukea ja olin se hiljainen tyttö takana luokassa. Aikuisena diagnosoitu asperger ja add. Nykyään työkyvytön..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani toi juuri kokeen kotiin. Täydet pisteet, kuten lähes aina. Itsearviointiin hän oli ruksannut rehellisesti, että lukee lukuläksyn "harvoin" ja tulee mielellään tunneille "joskus".
Itsearvioinnin kuitenkin pitäisi olla osa arvosanaa. Joten sanokaas, miesasiamiehet, tapahtuuko vääryys jos poikani ei saa kymppiä, ja tyttö, joka on tehnyt pieniä virheitä kokeessa mutta ruksaa tulevansa "aina mielellään tunnille", saa sen kympin?
Nyt ihan oikeasti. Oletko sinä sitä mieltä, että arvosanan pitäisi perustua motivaation, eikä oppimiseen? Todella, todella outo näkemys. Jos asiat hoitaa hyvin, niin miksi arvioinnin pitäisi perustua siihen, mikä on hauskaa.
Läksyjen lukeminen vähän sama juttu (siis lukeminen, ei tekeminen). Jos asiat oppii tunnilla tai vähän kokeeseen kertaamalla, niin miksi pitäisi päntätä? Työtä tehdään sitten, kun siihen on tarvetta.
Että tällaista sitten tällä kertaa.
Jos opsissa lukee, että numero perustuu myös itsearviointiin, ja itsearvioinnissa kysytään motivaatiota, niin miten se motivaatio voisi olla merkityksetön asia numeron kannalta?
Kopsaapa tänne tuon opsin kohta. Todennäköisemmin se tarkoittaa enemmän sitä, että itsearvointi on aidosti tehnyt ja oppilas on osannut eritellä osaamistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä. En edellenkään usko, että arviointi perustuu siihen, että oppilas on mielin kielin suhteessa kouluun ja opettajiin. Rehellisuudestkö pitäisi rangaista?
Muuten, miksi sinä nostat tässä esiin sen, että lapsesi on poika ja siltä pitäisi viedä yksi arvosana ja oletat vertailukohtana olevan juuri tytön? Onko tässä sinulla piilo-oletus, että tytöt a) viihtyvät tunnilla paremmin b) pyrkivät miellyttämään (valehtelvat motivaatio kysymyksessä tarvittaessa).
Jos olet oikea henkilö, etkä trolli, niin olet mahtava esimerkki ihmisestä, joka kasvattaa lapsia sukupuollittuneesti. Ja tämä kohtelisi huonosti myös oletettua tytärstä, jonka olettaisit aina miellyttävän muita.
Nostin lapseni sukupuolen esiin, koska täällä oli väitetty, että poikia syrjitään kouluarvostelussa. Uskoisin, että moni käyttäisi mielellään poikaani jonkinlaisena esimerkkinä tai keppihevosena; hän saa kokeista kymppejä, mutta ei ole mikään luokan päivänsäde, vaan pikemminkin sarkastinen takarivin tyyppi. Itse olin koulussa samanlainen, vaikka olin tyttö, joten turha yrittää syyttää minua seksismistä tai sukupuolittuneesta kasvatuksesta.
Minulle on itse asiassa aivan sama, saako poikani todistukseen kympin vai ysin, niin kauan kuin hän pysyy ryhmänsä mukana. Mutta laajemmalla elämänkokemuksella pystyn näkemään sen polun, jolle helposti joutuu, jos oppii arvostamaan vain lahjakkuutta ja numeroita motivaation ja asenteen kustannuksella. Ymmärrän, että jonakin päivänä työhaastattelussa saattaa työpaikka mennä ennemmin sille hakijalle, joka arvelee viihtyvänsä loistavasti osana tiimiä, kuin sille, joka sanoo että kaipa mä teitä siedän.
Se on poikasi koulu ei sinun. Ei ole kysymys sinun tarpeista saada arvosanoja vaan yleisesti oikeudenmukaisuudesta ja pedagogiikasta. Sinun väitteesi on edelleen outo, todella outo. Vaadit poikaasi syrjittävän arvostelussa ja sitten kerrot, ettei se johdu sukupuolsta.
Toki oletkin sitten näitä laajemmin elämänkokemuksen tyyppejä. Sinänsä jo rasittavaa. Asenne ja motivaatio on muuten eri asioista, voit toimia hyvällä asenteella, vaikka homma ei just nyt kiinnostaisi. Nämä polut nyt vedät ihan yhtä hanurista kuin arvosteluperiaatteet. Oman urapolun valinnassahan kannattaa mennä sinne, missä on aitoa motivaatiota. Mutta jos haluat olla koodaaja, niin ei sinun tarvitse nauttia koulussa uskonnosta. Kasvastuksellisesti nimenomaan on hyvä oppia se, että joskus pitää hoitaa nekin asiat, jotka ei just sillä hetkellä motivoi.
Mutta summa summarum, en edellenkään usko, että arvointiperusteissa todella tarkoitetaan, että pitää valehdella itsearvioinnissa. Ja sinä kasvatat sukupuolittuneesti.
Mnä luotan, että lapseni saa ne numerot mitä ansaitsee opsin mukaisesti. Mitä mun pitäisi tehdä, jotta en kasvattaisi lastani sukupuolittuneesti sinun mielestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa käytetään huomattavasti enemmän resursseja poikiin. Osa hiljaisista oppimisen tukea tarvitsevista tytöistä jää ilman apua, koska häröileviä poikia pitää siirtää luokasta erityisopettajan pienempään ryhmään. Opettajan ajasta kuluu suuri osa poikien ohjaamiseen.
Onko tälle palstan ikijankkaukselle jotain virallisia lähteitä?
Valtaosa erityisen tuen ja erityisluokkien oppilaista on poikia. Tehostetun tuen oppilaista poikia oli 64 ja tyttöjä 36 prosenttia. Erityistä tukea saaneista poikia oli 71 ja tyttöjä 29 prosenttia. Lähde: tilastokeskus
Ylläripylläri, kun suurin osa näistä "pojista" ei edes puhu saati lue suomea.
Savoa taitavat puhua. Huonoimmin menestyvät itäsuomalaiset pojat.
Niin. Ne hiljaiset tukea tarvitsevat tytöthän ei siis ikinä edes pääse erityisoppilaiksi asti. Heistähän ei ole haittaa tunneilla. He vain unohtuvat sinne jonnekin.