Me hoitajat - mitä olette vahingossa sanonut potilaalle/asiakkaalle...
Eli, hoitaja hoi! Mitä olette vahingossa tokaisseet potilaalle/asiakkaalle ja tajunut vasta sanottuasi? Ja ketjun on tarjoikoitus olla HAUSKA! :D Itse ainakin nauroin vedet silmissä vanhemmalle tämän tyyppiselle keskustelulle. Onneksi elämä ei ole niin vakavaa - ja ilman huumoria olisi töissä olo ikävää!
ps. tämän ketjun tarkoituksena ei ole ilkeillä potilaista/asiakkaista tai kertoa mitään kenestäkään pilkkaavaa. ja tottakai kukaan ei kerro mitään sellaista, mikä rikkoo salassapitovelvollisuutta.
No, sitten omaan mokaani. Muutamia vuosia sitten, kun työskentelin sairaanhoitajaksi opiskellessani sairaankuljetuksessa. Etenimme potilas kyydissämme kohti sairaalaa ja syrjäkylältä ajellessamme oli tie muhkurainen. Tokasin fiksuna, että "onneksi ei tämmöistä tietä ihan joka päivä kuljeta, hulluksihan sitä jo tulisi!" kunnes ajattelin tarkemmin sanomisiani (kyydissä mt-potilas).
Kommentit (115)
Perus "lepää rauhassa" kun peitteli vanhuksia päivälevolle.
Tääkin on aika perus, mutta potilas pyysi rasvaa kuiviin käsiinsä, ja yhtä hansikasta itselle suojaksi. Ojensin hanskan ja rasva-annoksen lääkemukissa ja sanoin, että "vejäppä tuosta kätteen". Voi nolo. Ja aina olen ajatellut, että eihän kukaan VOI yksinkertaisesti möläyttää tuota :D
Nelonen korjaa, pyysi rasvaa kuiviin jalkoihinsa (tietenkin), ei kai muuten olisi halunnut suojakäsinettä...
Mieleeni muistui viime vuodelta eräs tapaus... Teholla menehtyi eräs potilas ja vainajaa oli tulossa hakemaan kylmiöön kaksi mustiin pukeutunutta miestä (kuljettajat). Miehet muistivat potilaspaikan väärin ja avasivat vainajan vieressä olevan potilaan verhot joiden takaa paljastui iltapalalla ollut potilas. Potilas-Mummo näki mustiin pukeutuneet miehet paareineen ja tokaisi iloisesti "Nytkö työ jo tulitte minnua hakemaan?!" Koko osasto repesi nauramaan, mummo ja miehet mukaanlukien :)
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 22:26"]
Perus "lepää rauhassa" kun peitteli vanhuksia päivälevolle.
[/quote]
Tämäpä tämä
Olinkerran niin ajatuksissani ja menin auttamaan kotipalvelun työntekijää vastaanotolla asiakkaan siirtämisessä sairaalasänkyyn. Kopan työntekijä seisoi asiakkaan pyörätuolin vieressä jossa asiakas siis istui, no minä päätin olla noheva ja kipitin viereen ja kokeilin olla oma aloitteinen, ja sanoin "noniin noustaampas sitten ylös, kuinkas hyvin ne nuo rouvan jalat pitää?" kun kopan työntekijä sanoi "niinkuin varmaan näät, maijalla ei ole jalkoja kun ne on amputoitu..."
Vanhainkodissa yksi mummeli aina välillä oli varma että kohta kuolee eikä silloin halunnut syödä eikä juoda, turhaahan se olisi kun kuolisi kohta...
Eräänä aamuna taas kysyin että ottaako hän kahvia vai teetä, niin hän taas sanoi että ei kiitos mitään, Jeesus tulee kohta hakemaan hänet taivaaseen. Väsyneenä en ajatellut ollenkaan, sanoin vain että voin kaataa kahvia toiseenkin kuppiin jos Jeesuksellekin maistuisi ennen kuin jatkavat matkaa.... Mummoa ei huvittanut...
(Onneksi ei muistanut asiaa kovin kauan)
Neuvolan terkkari sanoo asiakkaalleen vahingossa varaavansa tälle ajan JÄRKItarkastukseen...(jälkitarkastuksesta tietenkin oli kyse) Olin todella, todella aidosti pahoillani.
Ohihan tämä aiheesta menee, mutta itsekin olen häpeillyt noita sokeille heitettyjä "nähdään" -juttuja. Nyt minulla on ystävänä sokeita ihmisiä, ja useinkin he esim. pyytävät näyttämään jotain esinettä ja ymmärtävät oikein hyvin nämä tokaisut "katsotaan" jne, joilla ei oikeasti ole mitään tekemistä katsomisen tai näkemisen kanssa.
Luulenpa, että ne jotka näistä vetävät herneen nenäänsä a) ovat huumorintajuttomia tai b) aistivat vaivaituneisuutta sanojaan liian tarkkaan puntaroivan juttukaverinsa juttelussa ja ihan piruuttaan sitten puuttuvat näihin ilmauksiin.
Olin intervalliosastolla töissä nuorena tyttönä. Toivotin iloisesti kahdelle samassa huoneessa asuvalle miehelle öitä näillä sanoilla: Kauniita unia ja nähkää kullistanne kuvia! Heillä siis molemmilla vaimot kotona.
Ovea sulkiessani tajusin mitä olin sanonut. Hävetti. Huusin se vielä kovaa, koska he olivat huonokuuloisia..
Työkaveri teki jonkun pienen virheen ja tuohtuneena möläytti: "voi halavattu!!" Tietenkin viereisellä pedillä makasi puoliksi halvaantunut potilas. :/
Olin viemässä potilasta päivystyksestä osastolle. Oli vapunaatto ja takana oli todella kiireinen työvuoro. En ollut syönyt mitään koko vuorossa, ainoastaan unelmoinut syömisestä ja olin todella poikki. Tämä potilas oli vuoroni viimeinen ja olin vain minuuttien päässä kotiin pääsemisestä. Potilas kysyi minulta osastolla "mitäs nyt?". Minä vastasin että ajattelin käydä töistä lähtiessä hakemassa ison pizzan ja mässätä kunnolla vapun kunniaksi, mitäs te ajattelitte tehdä? Potilas vastasi, että olen syömättä ja juomatta kunnes leikkaus on ohi..
Kyllä hävetti!
Naisten osastolla tuulimunapotilaalle "teillähän taisi olla se tuhkamuna, ekö niin"
Voi reps reps, kun olette siis hulvattoman huumorintajuttomia ja tylsiä ihmisiä hoitsut... Siis jos nämä olivat niitä "hauskoja" lipsahduksia?
Valittelin väsyneitä jalkojani ja jatkuvan kävelyn (tk:n vuodeosastolla) raskautta sotaveteraanille, jonka molemmat jalat oli amputoitu.. Tuossa ei ollut mitään hauskaa kyllä, pelkästään ajattelemattomuutta :( Onneksi on ammattitaito kehittynyt ajan myötä!
Olin vieressä kuulemassa kun fysioterapeutti kysyi asiakkaalta kovaan ääneen "no mitenkäs se sähkötuoli on toiminut?" Tarkoitti siis sähköpyörätuolia. Lisättäköön, että asiakkaan hiusmalli oli vielä hivenen pystyssä.
Mua hymyilytti :P
potilas oli odottelemassa toimenpiteeseen pääsyä osastollamme. Oli odotellut jo muutaman tunnin kun tuli vihdoin hänen vuoronsa. Sanoin hänelle että edellinen on lopetettu, nyt on teidän vuoronne.
en itse edes huomannut asiaa, onneksi potilaalla oli huumoria :)
Ei tule mieleen mitään hauskaa :) kertokaa muut :D