Mies jätti minut viikko sitten whatsapp viestillä ja nyt kiukkuaa kun minusta ei kuulu
Olemme reilun vuoden seurustelleet. Molemmilla oma koti, ei lapsia. Ihan tiivisti nähty ja mielestäni ihan mukavaakin ollut mutta olin ilmeisesti väärässä. Sain tosiaankin viestin, missä luki jotakuinkin näin, että hänellä tunteet lopahtaneet ja kiinnostus myös laantunut ja haluaa pitää taukoa ja ottaa etäisyyttä ym.
No suuresti tavoistani poiketen en vastannut hänen viestiin. Mieli teki, voi ette uskokaan kuinka paljon mutta hammasta purren päätin, että selvä antaa sitten olla jos kerran toinen sitä haluaa. Mun ruikutukset ei enää hänen päätään kääntäisi.
Meni pari päivää niin laittoi viestin "huhuu", en vastannut. Sit tuli että "mikäs on ettet vastaa" ja sen jälkeen kiukuttelua ja monet hyvästit. Mihinkään en vastannut. Näki kyllä että olen viestit lukenut.
En aio jatkossakaan enää vastailla. Oliko tää joku kokeilu vai odottaako perään parkumista?
Kyllä, sydämeni on särkynyt ja ikävöin häntä.
Kommentit (468)
Tiedän kärsiväni läheisriippuvuudesta. En ota enää mieheen yhteyttä, mutta kun mies on minuun yhteydessä en pysty vastustamaan häntä vaan uskon lupaukset jotka jälleen kerran saan. Kovasti mietin, onko miehellä joku muu/muita ja siksi häviää minun elämästäni kun on heidän kanssa tekemisissä. Saisinpa jotenkin tämän loppumaan. Kunpa en rakastaisi miestä. Ja kunpa tunteeni ymmärtäisivät että kaikki mitä hän on sanonut, on valhetta.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kärsiväni läheisriippuvuudesta. En ota enää mieheen yhteyttä, mutta kun mies on minuun yhteydessä en pysty vastustamaan häntä vaan uskon lupaukset jotka jälleen kerran saan. Kovasti mietin, onko miehellä joku muu/muita ja siksi häviää minun elämästäni kun on heidän kanssa tekemisissä. Saisinpa jotenkin tämän loppumaan. Kunpa en rakastaisi miestä. Ja kunpa tunteeni ymmärtäisivät että kaikki mitä hän on sanonut, on valhetta.
Rakkaus ei satuta.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän sitä löytäisi sen sisäisen voimansa vastustaa tuollaista miestä? Kun itse on umpirakastunut mieheen ja toinen vaan on kuumaa ja kylmää omien tarpeidensa mukaan.
Mä katselin tuollaista aivan liian pitkään. Se ei siitä paremmaksi muutu, koska mies ei kunnioita, kun huomaa että voi käyttäytyä ala-arvoisella tavalla. Katkaisin lopulta välit. Alkuun oli tosi vaikeaa, mutta kun aikaa on kulunut jokunen viikko, alkaa kuvion nähdä selkeämmin. En halua sellaista suhdetta, jossa toinen osapuoli joustaa, joustaa ja ymmärtää aina vain, ja toinen voi käyttäytyä miten sattuu, välittämättä pätkääkään toisen tunteista.
Lupaan sulle, että pidemmän päälle helpottaa, jos päädyt joskus eron tekemään.
En ole lukenut koko ketjua, joten en tiedä, jatkuiko juttu mitenkään, mutta siis ihailtavasti tehty.
Kannattaa tosiaan taukoa toivovien tosiaan varovan, mitä toivovat. Muutenkin oksettaa tuo tapa ilmaista tyytymättömyyttä parisuhteen nykytilaan tuolla tavalla. Näiden miesten olis syytä opetella ilmaisemaan täsmällisesti, mitä toivoisivat enemmän ja mitä vähemmän, ja siinä ilmaisussa myös äänensävyt (miten asia esitetään) on tosi tärkeitä.
Jos on tyytymätön johonkin asiaan, sitä ei ilmaista viestillä, jossa kerrotaan, että haluaa tauon, ja odoteta, että toinen sitten tekisi kaiken mahdollisen tunnetyön ja selvittelisi, mikä on pielessä ja miten voitaisiin korjata asiaa. Aivan keskenkasvuista ja tekee toiselle aivan varmasti turvattoman ja epävarman olon.
Väitetään, että miehet ilmaisevat toiveensa suoraan, mutta sehän ei pidä lainkaan paikkaansa. Niin kuin tässäkin sen näkee.
Vastaamattomuus on ihan oikein, niin mies saa tuntea, mitä se yksinäisyys ja tauko sitten on (mitä menetti).
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma että sen jättämisen viestin jätti tuo mies? Jos hänellä ei ole näppäinlukkoa ja some auki niin kaverit ovat voineet kiusata. Mulle teki melkein ex-miehen tyrkkydeitti tuota samaa kun yritti pelata minua ulos miehen elämästä kun avioliittomme oli kriisissä ja olimme erossa.
Joopajoo. Tyrkkydeitti oli ukkos pano.
Ap, miten on mennyt?
Itse samanlaisessa tilanteessa en pystynyt olemaan vastaamatta ja epämääräinen tilanne jatkui turhan pitkään ja hukkasin elämästäni kuukausia pohtien asiaa. Jälkeenpäin harmittaa vieläkin.
Ap, oliko ero lopullinen, kuuluiko miehestä vielä? Miten jakselet?
Itse roikuin aivan liian kauan, kun olin umpirakastunut. Aivan sokea kaikelle epämääräisyydelle ja roikuin hänessä. Enpä tiedä toipuuko tästä ikinä tai tunnenko ikinä enää noin vahvasti. Eipä kukaan toinen herätä mitään mielenkiintoa..