Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehestä ei ollutkaan isäksi?
03.11.2020 |
Lapsi täytti juuri kolme, ja on molempien kovin toivoma, lapsettomuushoitojen kautta saatu lapsi. Luulin, että miehestä tulisi hyvä isä, mutta heti lapsen synnyttyä asiat alkoivat mennä pieleen ja alamäki vain jatkuu. Mies ei pysty olemaan lapsensa kanssa. Kyllä hän pärjäisi, mutta ahdistuu siitä niin kovin, että ei suostu. Kuulemma ei kestä olla vaan tulee kamala olo. Joka kerta kun on lapsen kanssa vartinkin (koska välillä pakotan olemaan, jotta saan itse välillä tehtyä jotain kuten käytyä suihkussa), niin on loppupäivän ja seuraavan päivän niin ahdistunut että suunnilleen vain makaa peiton alla. Mikään ei ole muuttunut kolmessa vuodessa. Paitsi että alan olla todella väsynyt tähän. Tunnen olevani yksinhuoltaja. Ja olen menettänyt kunnioituksen ja arvostuksen miestä kohtaan. Olen ottanut tilannetta monta kertaa puheeksi, mutta miehen mielestä vaadin häneltä kohtuuttomia kun vaadin vain olemaan välillä hetken lapsen kanssa kaksin ja sanoo että prässään häntä kun puhun asiasta ja sitten siitä ahdistuu vain lisää. Kun sanon, että pitäisi mennä varmaan jonnekin terapiaan jos ei pysty olemaan kaksin lapsensa kanssa, niin loukkaantuu niin paljon, että ei puhu minulle moneen päivään. Tekisi mieli erota, mutta luulen, että siinä samalla lapsi menettäisi kontaktin isäänsä, sen vähäisin mikä nyt sitten on.
Kaipaisin vertaistukea ja neuvoja.
Kommentit (112)
Mun vertaistuki menee kyllä miehelle...
Sinä et voi määritellä hänen isyyttään hänen puolestaan, että olemalla niin ja tekemällä näin mies suorittaisi sinulle sopivaa isyyttä. Jos sinä et halua tuossa tilanteessa olla, vaan aiot erota, niin se on sitten SINUN päätöksesi, ja sinun tulee ottaa siitä itse vastuu, eikä sysätä sitä miehelle.
Ymmärrätkö mitä tämä tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaisit mennä illalla kavereiden kanssa ravintolaan ja järjestäisit lapselle hoitajan muualta niin olisko asia miehellesi ok? Eli hyväksyisikö sen että sinä menet muiden seurassa kunhan hänen ei tarvitse olla lapsen kanssa kaksin?
Olisi hänelle ok jos hän ei itse joutuisi olemaan silloin paikalla sen hoitajan kanssa. Ei hän minua ole koskaan yrittänyt estää menemästä esim ystävieni kanssa jonnekin. Ja ennen lasta usein meninkin. Nyt se vain on vaikeaa kun isovanhemmat ym asuu kaukana ja auttaa vain harvoin. Ja mies ei siis suostu olemaan lapsen kanssa kuin lyhyitä pätkiä. Ap
No ei tietenkään kysele koska olettaa että olet 100% sidottuna lapseenne. Niin kuin oletkin koska omien sanojesi mukaan tukiverkkoja ei ole.
Eli miehen käytöksen takia olet täysin sidottu lapseen etkä mene esim kavereiden tapaamiseen ilman lasta? Mieti nyt vielä onko tämä kuitenkin se asia mitä mies tuolla haluaa? Kokeile kerran järjestää joku baari ilta kaverin kanssa niin että joku muu hoitaisi lasta ja seuraa yrittääkö mies estellä? Veikkaan että mies estäisi homman koska haluaa että olet sidottu lapseen ja sitä kautta häneen.
Ei estäisi. Ja mies on usein muutaman päivän työmatkallakin eikä silloin yhtään kysele missä olen ja mitä teen. Ap
lapsen terveyden kannalta ja sinunkin ottaisin hiti hiljaa varovaisen eron turvakotiin pois miehen luota. Jossain vaiheessa miehesi tulee todennäköisesti tekemään jotain peruuttamatonta teille.
Selvästi häiriintynyt tapaus.
Mt-ongelma on. Mies ei ole kypsä aikuinen vaan jäänyt taaperoasteelle ja tuntee itsekeskeisyydessään olemassaolonsa uhatuksi. Pyrkii kiukuttelemalla, draamalla ja ahdistuksellaan kontrolloimaan ja rajoittamaan äitiä, omistamaan äidin. Lapsi on uhka miehelle kuin pikkusisarus taaperolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä tuota suostumista. Kysyykö mies sinulta, että suostutko sinä hoitamaan omaa lastasi? Tuskin. Miksi sinä KYSYT mieheltä? Lähde kysymättä, ilmoita ovella että moi, meen lenkille. Heippa.
Ei, en kysy suostuuko. Vaan kuten aloituksessa kirjoitin niin välillä pakotan olemaan. Mutta kun menen jonnekin niin että mies joutuu olemaan kaksin lapsen kanssa yli puoli tuntia niin siitä seuraa miehelle niin paha ahdistus että sitten makaa vain peiton alla pari päivää ja huokailee ahdistuneena. Ja puhuu muten ahdistunut on. Ja lapsi kärsii siitä niin en yleensä pakota olemaan kuin lyhyitä hetkiä. Ap
ELi miehesi ei käy töissä?? Vai onko siis töistä pois pari päivää kun lastenhoito ahdisti toissapäivänä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsenne tyttö? Mitä jos miehellä on epäsopivia ajtuksia lapsesta, eikä siksi halua olla kahdestaan ettei tulisi tehtyä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mun vertaistuki menee kyllä miehelle...
Sinä et voi määritellä hänen isyyttään hänen puolestaan, että olemalla niin ja tekemällä näin mies suorittaisi sinulle sopivaa isyyttä. Jos sinä et halua tuossa tilanteessa olla, vaan aiot erota, niin se on sitten SINUN päätöksesi, ja sinun tulee ottaa siitä itse vastuu, eikä sysätä sitä miehelle.
Ymmärrätkö mitä tämä tarkoittaa?
Onko se isyyttä, että haluaa pysyä mahdollisimman kaukana lapsestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun vertaistuki menee kyllä miehelle...
Sinä et voi määritellä hänen isyyttään hänen puolestaan, että olemalla niin ja tekemällä näin mies suorittaisi sinulle sopivaa isyyttä. Jos sinä et halua tuossa tilanteessa olla, vaan aiot erota, niin se on sitten SINUN päätöksesi, ja sinun tulee ottaa siitä itse vastuu, eikä sysätä sitä miehelle.
Ymmärrätkö mitä tämä tarkoittaa?
Eihän mies ole valmis "suorittamaan" yhtään minkäänlaista isyyttä, mieshän ei siedä omaa lastaan silmissään. Ymmärrätkö SINÄ, että tässä on ensisijaisesti kyse LAPSEN oikeudesta hänestä huolehtiviin ja tervepäisiin vanhempiin? Kun on lapsia mennyt hankkimaan niin tähän sisältyy tiettyjä vastuita, myös miehillä, eikä siinä ole kyse mistään naisen vaatimuksesta isyyden suorittamisesta josta näissä tapauksissa miesasiamiehet aina sössöttävät, vaan tosiaan niistä lapsen oikeuksista. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että aloittajan kannattaisi erota, koska miehen käytös on hyvin haitallista lapselle.
Mies tarvitsee terapiaa. Tuossa pisteessä voit hyvin sanoa hänelle, että se on terapia tai ero. Tosin ero voi tulla joka tapauksessa, eihän tuo ole lapselle terveellinen ympäristö kasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä tuota suostumista. Kysyykö mies sinulta, että suostutko sinä hoitamaan omaa lastasi? Tuskin. Miksi sinä KYSYT mieheltä? Lähde kysymättä, ilmoita ovella että moi, meen lenkille. Heippa.
Ei, en kysy suostuuko. Vaan kuten aloituksessa kirjoitin niin välillä pakotan olemaan. Mutta kun menen jonnekin niin että mies joutuu olemaan kaksin lapsen kanssa yli puoli tuntia niin siitä seuraa miehelle niin paha ahdistus että sitten makaa vain peiton alla pari päivää ja huokailee ahdistuneena. Ja puhuu muten ahdistunut on. Ja lapsi kärsii siitä niin en yleensä pakota olemaan kuin lyhyitä hetkiä. Ap
ELi miehesi ei käy töissä?? Vai onko siis töistä pois pari päivää kun lastenhoito ahdisti toissapäivänä?
On mies töissä. Mutta hänen työ on hyvin itsenäistä, paljon etätöitä ja muutenkin työkeikkoja yksin jotka itse aikatauluineen sopii ja hänen pomit on tyytyväisiä kunhan tulosta tulee eivätkä vahdi sen tarkemmin mitä nyt minäkin päivänä tekee. Eli mies pystyy helposti jäämään päiväksi peiton alle kunhan urakoi vaikka viikkoa myöhemmin paljon töitä. Ap
Törkeän itsekästä.
Voi käyttäytyä noin, koska tietää, että sinä et lasta hylkää.
Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vertaistuki menee kyllä miehelle...
Sinä et voi määritellä hänen isyyttään hänen puolestaan, että olemalla niin ja tekemällä näin mies suorittaisi sinulle sopivaa isyyttä. Jos sinä et halua tuossa tilanteessa olla, vaan aiot erota, niin se on sitten SINUN päätöksesi, ja sinun tulee ottaa siitä itse vastuu, eikä sysätä sitä miehelle.
Ymmärrätkö mitä tämä tarkoittaa?
Onko se isyyttä, että haluaa pysyä mahdollisimman kaukana lapsestaan?
Miten kommenttisi liittyytekstiini tai aloitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vertaistuki menee kyllä miehelle...
Sinä et voi määritellä hänen isyyttään hänen puolestaan, että olemalla niin ja tekemällä näin mies suorittaisi sinulle sopivaa isyyttä. Jos sinä et halua tuossa tilanteessa olla, vaan aiot erota, niin se on sitten SINUN päätöksesi, ja sinun tulee ottaa siitä itse vastuu, eikä sysätä sitä miehelle.
Ymmärrätkö mitä tämä tarkoittaa?
Eihän mies ole valmis "suorittamaan" yhtään minkäänlaista isyyttä, mieshän ei siedä omaa lastaan silmissään. Ymmärrätkö SINÄ, että tässä on ensisijaisesti kyse LAPSEN oikeudesta hänestä huolehtiviin ja tervepäisiin vanhempiin? Kun on lapsia mennyt hankkimaan niin tähän sisältyy tiettyjä vastuita, myös miehillä, eikä siinä ole kyse mistään naisen vaatimuksesta isyyden suorittamisesta josta näissä tapauksissa miesasiamiehet aina sössöttävät, vaan tosiaan niistä lapsen oikeuksista. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että aloittajan kannattaisi erota, koska miehen käytös on hyvin haitallista lapselle.
Luen vistisi kokonaan heti kun lainaat apn viesteistä kohdan jossa ap sanoo ettei mies siedä omaa lasta silmissään. Sitten vasta luen tuota pitemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lapsi ei sitten ollutkaan pelkkä nukke:(
Vierailija kirjoitti:
Niin siis alussa sanot että lapsi on lapsettomuushoitojen kautta saatu, ja myöhemmin tarina muuttuu että perinteisellä menetelmällä on kuitenkin onnistuttu? Onkohan trolli...
Lapsettomuushoitoja on erilaisia. Esimerkiksi ovulaation induktiossa, naista lääkitään ovulaation aikaansaamiseksi ja lapsi saadaan alulle ihan perinteisesti.
Lapsi voi olla täysin tyytyväinen. Hänelle isä on rakas, vaikka ei vietä kahdenkeskeistä aikaa lapsen kanssa. Missä on määritelty että vain tällainen isyys on hyväksyttävää? Ai niin, äitien omissa päissä.
Jokainen on venhempi tavallaan. Toisen vahemman tulee tukea toisen vanhemmuutta, mutta jos jättää tukematta, niin se menee tukemattajättäjän piikkiin. Näin se menee. Miten näitä ei ikinä mietitä ennen lasten tekoa, vaan vuosi toisensa jälkeen samat typerät virheet toistaa vanhemmaksi haluava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vertaistuki menee kyllä miehelle...
Sinä et voi määritellä hänen isyyttään hänen puolestaan, että olemalla niin ja tekemällä näin mies suorittaisi sinulle sopivaa isyyttä. Jos sinä et halua tuossa tilanteessa olla, vaan aiot erota, niin se on sitten SINUN päätöksesi, ja sinun tulee ottaa siitä itse vastuu, eikä sysätä sitä miehelle.
Ymmärrätkö mitä tämä tarkoittaa?
Eihän mies ole valmis "suorittamaan" yhtään minkäänlaista isyyttä, mieshän ei siedä omaa lastaan silmissään. Ymmärrätkö SINÄ, että tässä on ensisijaisesti kyse LAPSEN oikeudesta hänestä huolehtiviin ja tervepäisiin vanhempiin? Kun on lapsia mennyt hankkimaan niin tähän sisältyy tiettyjä vastuita, myös miehillä, eikä siinä ole kyse mistään naisen vaatimuksesta isyyden suorittamisesta josta näissä tapauksissa miesasiamiehet aina sössöttävät, vaan tosiaan niistä lapsen oikeuksista. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että aloittajan kannattaisi erota, koska miehen käytös on hyvin haitallista lapselle.
Luen vistisi kokonaan heti kun lainaat apn viesteistä kohdan jossa ap sanoo ettei mies siedä omaa lasta silmissään. Sitten vasta luen tuota pitemmälle.
Mene pois, trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitaako mies kaikkia normaaliasioita lapsen kanssa jos olet paikalla?
Vain jos olen siinä mukana auttamassa. Ap
Pelko ?
" Tottumiskysymys" ? En itsekään halunnut tai osannut olla lasten, minkään ikäisten kanssa, ennen omaa. Pari kertaa pk-ikäisen vahtina niin suunnilleen paniikki hittoako mä tän kanssa teen.
Miehellä ollut kyllä aikaa tottua, torjunut jo syntymästä ?
Laskeutuminen 3v tasolle voi olla vaikeaa varsinkin jos on unohtanut mielikuvituksen ja leikin.
Kiitos, että otit tällaisen asian puheeksi. Nykyään tuntuu, että kaikki julkisuudessa, somevirrassa ja lehtien palstoilla esiintyvät miehet ovat niitä ihania nuoria perheenisiä, jotka pitävät isyysvapaat ja hoitovapaat, vievät lapsia lauantaina tuntikausiksi puistoon ja pelaavat iltakaudet kimbleä.
Näinhän ei ole. Omassa (kyllä ihan normaaleja koulutettuja ja työssäkäyviä ihmisiä) on useita esimerkkejä siitä, kuinka isä ei pystykään ottamaan vastuuta lapsesta. Mies ei ikään kuin tajua olevansa isä ja vielä vähemmän tajuaa, että lasta täytyy hoitaa, sen kanssa täytyy olla, aikuinen on aikuinen ja vanhempi, elämä ja ajankäyttö muuttuvat radikaalisti lapsen syntymän jälkeen. Käytännössä tämä näkyy vaikka niin, että isä kieltäytyy viettämästä lapsen kanssa aikaa, koska se on niin hankalaa / tylsää / en osaa. Tai että isä tekee 12-tuntisia työpäiviä ja edelleen ajattelee, että on ihan ok jatkaa lätkäharrastusta, joka vie neljä iltaa viikossa. Ai miten niin mun pitäisi joskus laittaa lapselle ruokaa tai käydä sen kanssa leikkipuistossa, mullahan on peli tänään?
On hirveä paikka äidille tajuta, että puolisosta ei ollutkaan isäksi ja että jää yksin lapsen kanssa, eikä aiheesta voi / kehtaa puhua oikein kenenkään kanssa, sillä se on niin vaikea ja nolokin.
Omassa tuttavapiirissäni on useampia nelikymppisten eroja tämän takia. Äidit vain joutuvat hyväksymään hiljaa sen, että lapsen isä on arjessa mukana siten, että tapaa lastaan esimerkiksi joka toinen viikonloppu pari tuntia. Isät tuntuvat olevan tällaiseen järjestelyyn ihan tyytyväisiä, äidit tietysti kuormittuvat ns. totaaliyhärin roolissa, onneksi kavereillani on muita tukiverkkoja.
Isät, miksi näin? Jos itse äitinä toimisin lasta kohtaan tuolla tavalla, en kehtaisi katsoa itseäni peilistä.
Alue: Aihe vapaa
Ei lemmikkejä saa hylätä lapsen synnyttyä, ei se ole mitenkään ok. Mutta tottakai lapsestakin pitää huolehtia.