Lue keskustelun säännöt.
Onko kriittinen suhtautuminen aborttiin tosiaan täysin kielletty asia nykyään?
01.11.2020 |
Olen törmännyt tilanteisiin, joissa olen asiallisesti kertonut, miten ajattelen abortista ja siitä on joka kerta seurannut jäätävä paskamyrsky. Tästä olen tehnyt sen päätelmän, että aihe on täysin "kielletty".
En rehellisesti sanottuna ymmärrä, miksi näin on. Suhtaudun siis asiaan kriittisesti, mutta myös ymmärrän abortin joissakin tapauksissa. Enkä tosiaankaan ole mennyt ketään abortin tehnyttä ripittämään, vaan ihan normi keskusteluissa tästä on puhuttu.
Kertoisitteko, mikä seuraavassa mielipiteessäni on niin hirveää, että sen sanomisesta seuraa vihareaktio?
Minusta vauvan elämä on aina arvokas asia, jonka pitäisi mennä aivan etusijalle kun mietitään, jatketaanko raskautta. Esimerkki: jos on huono elämäntilanne, niin pitäisi laittaa vauva menee edelle ja muut asiat järjestetään sitten hänen ehdoillaan. Eikä niin, että vauvan ei anneta syntyä muiden asioiden takia. Tajuan kuitenkin, että äärimmäisessä hädässä voi olla vauvalle parempi, ettei hän synny. Esim. huumeongelma, vaikea sairaus, vaikea jaksamisongelma, elämänhallinta täysin hukassa. Lisäksi (tätä en ole sanonut juuri kenellekään ääneen) en hyväksy down-lasten abortointia sen enempää kuin terveiden.
Kommentit (1621)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Ensinnäkään isällä ei ole yhtään mitään oikeuksia. Eihän nyt herran jestas voi antaa jollekulle toiselle oikeutta päättää toisen kehosta! Mietipä omalle kohdallesi.
Toisekseen ihan varmasti kaikki naiset tietävät adoptiosta. Siitä lakkauttaminen tässä yhteydessä on turhaa ja erittäin lapsellista.
Raskaus ja synnytys on keholle ja mielelle valtava rasitus. Se on myös ihan merkittävä terveysriski. Esimerkiksi synnytyksestä jäävät vauriot ovat paljon yleisempiä kuin luullaan. Enkä todellakaan tarkoita tässä mitään raskausarpia. Raskausajan diabetes, raskausmyrkytys, sektio, vaikea pahoinvointi jne. ovat erittäin mahdollisia.
Jopa helpossa raskaudessa nainen on työkyvytön kuukauden ennen ja jälkeen synnytyksen, ehkä pidempään.
Eikä varmasti olisi helppo selittää kaikille, mihin vauva hävisi. Raskauden loppuun vieminen on monelle täydellinen painajainen.
Pakko kommentoida tähän synnyttäneenä äitinä. On totta, että raskaus on osaltaan riski äidin terveydelle. On kuitenkaan turha maalailla piruja seinille sen suhteen, että täysin luonnollinen tila (raskaus) olisi jokin vakava naisen lopullisesti rampauttava sairaus. Kaikille raskaus ei ole vaikea eikä synnytyksestä tai raskaudesta jää mitään vaivoja. Tämäkin tuntuu tosin olevan tabu jota ei saa ääneen sanoa.
Ei jääkään, mutta se on RISKI, jonka nainen vapaaehtoisesti ottaa. Silloin kun kyseessä on epämieluinen asia, nuo riskit pitää tiedostaa. Sekin, että jokin asia on luonnollinen tila ei tarkoita sitä etteikö se toisi ongelmia.
Myös kuolema on aivan 100% luonnollinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta abortintekijät voi ohjata yksityiselle. Maksakoot sen itse, niin se ei haittaa muita ihmisiä.
En hyväksy, että yhteisiä rahoja käytetään joidenkin kyvyttömyyteen harrastaa ehkäisyä.
Eli junan alle ne, jotka sitä aborttia luultavasti juuri eniten tarvitsisivat.
Montakos junan alle mennyttä raskaana olevaa naista tiedät?
Mä en tiedä ainuttakaan naista. Ne on kaikki olleet miehiä.
Kappas, johtuuko siitä että abortteja saa?
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olla synnyttämästä ihmistä huonoihin olosuhteisiin, tai olla synnyttämättä hyvin vaikeasti vammautunutta ihmistä, on rakastava teko.
No olisikos ehkäisy sitten mitään? Ja selibaattikin on keksitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen adoptiolapsi on ikuisesti kiitollinen äidilleen siitä että sai elää.
Tai sitten kipuilee lopun ikäänsä miettien miksi äiti hänet hylkäsi ja pohtii onko hänellä biologisia sukulaisia jossain.
Ei adoptio ole tosiaankaan noin helppo ratkaisu kuin millaisena sen esität.
Jokainen adoptoitu lapsi on silti kiitollinen äidilleen siitä että sai elää, että äiti ei lopettanut elämää.
Meillä jokaisella tavallisessakin perheessä kasvaneella on lapsuustraumoja joiden kanssa joutuu kipuilemaan.
Silti ollaan kiitollisia että saimme elää, juuri näiden ongelmien kanssa. Ongelmat ja huolet tekevät elämästä rikkaan ja antoisan. Kaikesta jotenkin aina selvitään, hyvin tai huonosti.
Lapsi tuo leivän tullessaan, on vanha suomalainen sananlasku.
Minä en ymmärrä näitä "onnellinen että sain elää" juttuja. Tietenkin olet onnellinen, että olet elossa koska noh, koska olet elossa? Mutta jossittelu on aina vain jossittelua. Jos et olisi olemassa tässä niin onnellisena, että sait elää niin sitten ei olisi tarvetta olla mistään onnellinen. En minä ainakaan ole erityisen kiitollinen vanhemmilleni ja muutenkaan siitä että synnyin tänne. Minä nyt vain satuin syntymään ja silloin on tämä elämä elettävänä, poishan me kaikki jossain vaiheessa kuitenkin mennään.
Olen monesti miettinyt sitäkin, että aikamoinen säkä että juuri minä satuin syntymään ihmiseksi enkä vaikka hyönteiseksi, pitääkö tästäkin olla jotenkin kiitollinen? Vai olisiko se niin, että jos olisin hyönteinen sitten minä nyt vain sattuisin olemaan hyönteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abortissa kuolee ihmisen alku väkivaltaisen kuoleman, äidin tahdosta. Vastenmielistä ja itsekästä.
Abortin sijaa äitejä tulisi kannustaa synnyttämään lapsensa ja antamaan ne adoptoitavaksi.
Suomessa on runsaasti homopareja, sinkkuja, sateenkaariperheitä ja lapsettomia pariskuntia jotka kaipaavat adoptiolasta ja pystyvät antamaan lapselle hyvän elämän.
Jokainen adoptiolapsi on ikuisesti kiitollinen äidilleen siitä että sai elää.
Jep, eli naiset vauvatehtailemaan lapsia rassukoille, jotka eivät sitä itse aikaan saa?
Aivan oksettava käsitys naisista tällä "kaikki synnyttämään"-kommentoijalla.
Ehdotan puolestani että kaikki miehet vaan rohkeasti silmämuniaan lahjottamaan, joku toivoo niitä.
Kyllä lapsen pois antaminen rahalla tai ilman on epäilyttävää sullemullekelle ihmiskauppaa. Oksettavaa naiviutta, että yksikään synnytys tapahtuisi näin kyseenalaisin motiivein, vieläpä toisten toimeksiannosta.
Silmämunan tai minkään muunkaan ruumiinosan lahjoittaminen ei ole tähän mitenkään verrattavissa, se ei ole uusi itsenäinen elämä. Lapsettomilla ei ole oikeutta lapsellisten lapsiin tai vaatia muita käynnistämään tuotantoa/tuotekehittelyä, vaikkeivät siihen haluamisistaan huolimatta itse kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta abortintekijät voi ohjata yksityiselle. Maksakoot sen itse, niin se ei haittaa muita ihmisiä.
En hyväksy, että yhteisiä rahoja käytetään joidenkin kyvyttömyyteen harrastaa ehkäisyä.
Eli junan alle ne, jotka sitä aborttia luultavasti juuri eniten tarvitsisivat.
Montakos junan alle mennyttä raskaana olevaa naista tiedät?
Mä en tiedä ainuttakaan naista. Ne on kaikki olleet miehiä.
Lues nyt nuo viestit ajatuksella läpi niin menisikös sanomakin perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Ensinnäkään isällä ei ole yhtään mitään oikeuksia. Eihän nyt herran jestas voi antaa jollekulle toiselle oikeutta päättää toisen kehosta! Mietipä omalle kohdallesi.
Toisekseen ihan varmasti kaikki naiset tietävät adoptiosta. Siitä lakkauttaminen tässä yhteydessä on turhaa ja erittäin lapsellista.
Raskaus ja synnytys on keholle ja mielelle valtava rasitus. Se on myös ihan merkittävä terveysriski. Esimerkiksi synnytyksestä jäävät vauriot ovat paljon yleisempiä kuin luullaan. Enkä todellakaan tarkoita tässä mitään raskausarpia. Raskausajan diabetes, raskausmyrkytys, sektio, vaikea pahoinvointi jne. ovat erittäin mahdollisia.
Jopa helpossa raskaudessa nainen on työkyvytön kuukauden ennen ja jälkeen synnytyksen, ehkä pidempään.
Eikä varmasti olisi helppo selittää kaikille, mihin vauva hävisi. Raskauden loppuun vieminen on monelle täydellinen painajainen.
Pakko kommentoida tähän synnyttäneenä äitinä. On totta, että raskaus on osaltaan riski äidin terveydelle. On kuitenkaan turha maalailla piruja seinille sen suhteen, että täysin luonnollinen tila (raskaus) olisi jokin vakava naisen lopullisesti rampauttava sairaus. Kaikille raskaus ei ole vaikea eikä synnytyksestä tai raskaudesta jää mitään vaivoja. Tämäkin tuntuu tosin olevan tabu jota ei saa ääneen sanoa.
Ei kaikille jääkään. Mutta prosentuaalisesti arvioiden jopa 25% synnyttäneille jää jonkinlaisia ongelmia. Tämä on VALTAVA luku.
Eli 75% ei jää vaivoja. Mielestäni siis turhaa pelottelua myöskään puhu vain siitä miten niitä vaivoja varmasti jää.
Siis turhaa pelottelua? Kyllä minä ainakin halusin olla tietoinen ihan aidoista mahdollisuuksista kun raskauduin. Sain radin, raskausmyrkytyksen, valtavan erkauman, hätäsektion, hajonneen lantion ja synnytyksenjälkeisen masennuksen, henki meinasi mennä useammassa vaiheessa. Olisipa aika hirvittävä fiilis jos en olisi tätä omasta tahdostani tehnyt vaan ollut kohtukoneena jonkun muun lapselle. En todellakaan ottaisi riskiä kenenkään muun vauvan vuoksi.
Tämä ja lisäksi lasten sarjatuotanto liukuhihnalta pelkästään adoptiotarkoitukseen, toivotaantoivotaan, että on #ikuisestikiitollinen, käy miten huonosti/hyvänsä -mentaliteetilla, on irvokasta ja vastuutonta.
Adoptio kun on yleensä joko välttämätön paha tai aiemman sössimyksen korjaus(yritys), eikä aina sujuvaa.
KUkaan ei ole ehdottanut lasten synnyttämistä liukuhihnalta adoptiotarkoitukseen.
Mutta äitejä tulisi rohkaista , tappamisen sijaan, lahjoittaa elämä lapselleen jonka hän on itse saattanut alulle.
Yhteiskunta ja valtamedia voisi arvostaa adoptiota ja kehottaa äitejä luovuttamaan lapsensa ilman häpeää. On paljon lapsia jotka saatettu alkuun hyvin kalliilla hedelmöityshoidolla ja keinohedelmöityksellä, ja biologista isää ei ole olemassakaan. hekin voivat saada hyvän elämän.
Miksi ei kannustettaisi synnyttämään? Adoptiolapsista on huutava pula, ja vauvoista on huutava pula. Suomalaisia syntyy liian vähän.
Adoptiolapsia on ollut iät ja ajat, ja heistä on kasvanut loistavia vanhempia omille lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Niin kauan, kun isä ei kasvata sikiötä omassa kropassaan, hänellä ei ole asian suhteen oikeuksia. Jokaisella ihmisellä on omaan kehoonsa itsemääräämisoikeus, kaikki muut oikeudet tulevat sen jälkeen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Olen täysin samaa mieltä, ei oikeiksia eikä velvollisuuksia lasten suhteen miehille ellei erikseen näin sovita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olla synnyttämästä ihmistä huonoihin olosuhteisiin, tai olla synnyttämättä hyvin vaikeasti vammautunutta ihmistä, on rakastava teko.
No olisikos ehkäisy sitten mitään? Ja selibaattikin on keksitty.
Ehkäisy ei koskaan ole 100% varma. Ja mitä järkeä on elämässä jos ei saa toteuttaa ihmisyyttään ja elämäänsä vaikka seksuaalisuudella? Parisuhde yleensä pysyy myös parempana jos sitä seksiä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Niin kauan, kun isä ei kasvata sikiötä omassa kropassaan, hänellä ei ole asian suhteen oikeuksia. Jokaisella ihmisellä on omaan kehoonsa itsemääräämisoikeus, kaikki muut oikeudet tulevat sen jälkeen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Olen täysin samaa mieltä, ei oikeiksia eikä velvollisuuksia lasten suhteen miehille ellei erikseen näin sovita!
No kuule, ei nainenkaan ole velvollisuudetta sen lapsen suhteen. Naisella on oikeudet oman kehonsa suhteen, miehellä omansa. Heti kun mies kantaa ja synnyttää lapsen, on hänellä oikeus määrätä omasta kehostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei nämä kovin sanoin muita arvostelevat abortinvastustajat kerro miksei jokaiselle munasolulle ja siittiölle tule antaa mahdollisuutta? Nehän ovat puolikkaita ihmisiä!
Aika monta kertaa vastattu, mutta sukusolu jolla on vain kantajansa geenit on osa kantajansa kehoa. Ihminen syntyy kahden erilaisen sukusolun geenistön yhdistelmästä, ja on täten oma kehonsa. Puolikkaita ihmisiä ei ole olemassa. Ellei sitten käytetä sirkkeliä.
Oliko oppitunti nyt tässä vai kerrataanko vielä mistä vauvat tulee?
Se kahden sukusolun yhdistelmä on tsygootti, ihminen kehittyy ihmiseksi kokemusten ja elämän myötä, ei hedelmöittymisen.
Nimenomaan. Siksi abortoinnin tulisi olla vain ilmoitusasia 40:lle raskausviikolle asti. Ei kuulu lääkärille tippaakaan, että miksi nainen haluaa abortin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Niin kauan, kun isä ei kasvata sikiötä omassa kropassaan, hänellä ei ole asian suhteen oikeuksia. Jokaisella ihmisellä on omaan kehoonsa itsemääräämisoikeus, kaikki muut oikeudet tulevat sen jälkeen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Olen täysin samaa mieltä, ei oikeiksia eikä velvollisuuksia lasten suhteen miehille ellei erikseen näin sovita!
No kuule, ei nainenkaan ole velvollisuudetta sen lapsen suhteen. Naisella on oikeudet oman kehonsa suhteen, miehellä omansa. Heti kun mies kantaa ja synnyttää lapsen, on hänellä oikeus määrätä omasta kehostaan.
Miehenä olen harvinaisen samaa mieltä! Toivottavasti asia saadaan myös lainsäädäntöön pikimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen adoptiolapsi on ikuisesti kiitollinen äidilleen siitä että sai elää.
Tai sitten kipuilee lopun ikäänsä miettien miksi äiti hänet hylkäsi ja pohtii onko hänellä biologisia sukulaisia jossain.
Ei adoptio ole tosiaankaan noin helppo ratkaisu kuin millaisena sen esität.
Myös avioero johtaa siihen että lapsi kipuilee : "miksi isä/äiti minut hylkäsi"
Minun isäni kuoli kun olin lapsi, ja olen koko elämäni kipuillut "miksi isä minut hylkäsi". Joskus äitikin saattaa kuolla, ja lapsi jää orpona kipuilemaan. Mutta silti saa elää, ja kasvaa vanhemmaksi.
Adoptiossa molemmat biologiset vanhemmat saattaisivat olla elossa, ja olla mukana lapsen elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Ensinnäkään isällä ei ole yhtään mitään oikeuksia. Eihän nyt herran jestas voi antaa jollekulle toiselle oikeutta päättää toisen kehosta! Mietipä omalle kohdallesi.
Toisekseen ihan varmasti kaikki naiset tietävät adoptiosta. Siitä lakkauttaminen tässä yhteydessä on turhaa ja erittäin lapsellista.
Raskaus ja synnytys on keholle ja mielelle valtava rasitus. Se on myös ihan merkittävä terveysriski. Esimerkiksi synnytyksestä jäävät vauriot ovat paljon yleisempiä kuin luullaan. Enkä todellakaan tarkoita tässä mitään raskausarpia. Raskausajan diabetes, raskausmyrkytys, sektio, vaikea pahoinvointi jne. ovat erittäin mahdollisia.
Jopa helpossa raskaudessa nainen on työkyvytön kuukauden ennen ja jälkeen synnytyksen, ehkä pidempään.
Eikä varmasti olisi helppo selittää kaikille, mihin vauva hävisi. Raskauden loppuun vieminen on monelle täydellinen painajainen.
Pakko kommentoida tähän synnyttäneenä äitinä. On totta, että raskaus on osaltaan riski äidin terveydelle. On kuitenkaan turha maalailla piruja seinille sen suhteen, että täysin luonnollinen tila (raskaus) olisi jokin vakava naisen lopullisesti rampauttava sairaus. Kaikille raskaus ei ole vaikea eikä synnytyksestä tai raskaudesta jää mitään vaivoja. Tämäkin tuntuu tosin olevan tabu jota ei saa ääneen sanoa.
Ei kaikille jääkään. Mutta prosentuaalisesti arvioiden jopa 25% synnyttäneille jää jonkinlaisia ongelmia. Tämä on VALTAVA luku.
Eli 75% ei jää vaivoja. Mielestäni siis turhaa pelottelua myöskään puhu vain siitä miten niitä vaivoja varmasti jää.
Siis turhaa pelottelua? Kyllä minä ainakin halusin olla tietoinen ihan aidoista mahdollisuuksista kun raskauduin. Sain radin, raskausmyrkytyksen, valtavan erkauman, hätäsektion, hajonneen lantion ja synnytyksenjälkeisen masennuksen, henki meinasi mennä useammassa vaiheessa. Olisipa aika hirvittävä fiilis jos en olisi tätä omasta tahdostani tehnyt vaan ollut kohtukoneena jonkun muun lapselle. En todellakaan ottaisi riskiä kenenkään muun vauvan vuoksi.
Tämä ja lisäksi lasten sarjatuotanto liukuhihnalta pelkästään adoptiotarkoitukseen, toivotaantoivotaan, että on #ikuisestikiitollinen, käy miten huonosti/hyvänsä -mentaliteetilla, on irvokasta ja vastuutonta.
Adoptio kun on yleensä joko välttämätön paha tai aiemman sössimyksen korjaus(yritys), eikä aina sujuvaa.
KUkaan ei ole ehdottanut lasten synnyttämistä liukuhihnalta adoptiotarkoitukseen.
Mutta äitejä tulisi rohkaista , tappamisen sijaan, lahjoittaa elämä lapselleen jonka hän on itse saattanut alulle.
Yhteiskunta ja valtamedia voisi arvostaa adoptiota ja kehottaa äitejä luovuttamaan lapsensa ilman häpeää. On paljon lapsia jotka saatettu alkuun hyvin kalliilla hedelmöityshoidolla ja keinohedelmöityksellä, ja biologista isää ei ole olemassakaan. hekin voivat saada hyvän elämän.
Miksi ei kannustettaisi synnyttämään? Adoptiolapsista on huutava pula, ja vauvoista on huutava pula. Suomalaisia syntyy liian vähän.
Adoptiolapsia on ollut iät ja ajat, ja heistä on kasvanut loistavia vanhempia omille lapsilleen.
Koska synnyttäminen itsessään on jo ihan perseestä ja sitten pitäisi tehdä se muiden tarkoitusperiin ja itse kärsiä vain negatiiviset vaikutukset, joista häpeä on vain yksi osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Niin kauan, kun isä ei kasvata sikiötä omassa kropassaan, hänellä ei ole asian suhteen oikeuksia. Jokaisella ihmisellä on omaan kehoonsa itsemääräämisoikeus, kaikki muut oikeudet tulevat sen jälkeen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Olen täysin samaa mieltä, ei oikeiksia eikä velvollisuuksia lasten suhteen miehille ellei erikseen näin sovita!
Vain syyntakeeton "mies" ei kanna vastuutaan jos kerran menee ilman mitään pakkoa eli omaa typeryyttään siittämään naisen tiineeksi. Piuhat poikki, kondomi tai paras ja varmin SELIBAATTI, muuten velvollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Ensinnäkään isällä ei ole yhtään mitään oikeuksia. Eihän nyt herran jestas voi antaa jollekulle toiselle oikeutta päättää toisen kehosta! Mietipä omalle kohdallesi.
Toisekseen ihan varmasti kaikki naiset tietävät adoptiosta. Siitä lakkauttaminen tässä yhteydessä on turhaa ja erittäin lapsellista.
Raskaus ja synnytys on keholle ja mielelle valtava rasitus. Se on myös ihan merkittävä terveysriski. Esimerkiksi synnytyksestä jäävät vauriot ovat paljon yleisempiä kuin luullaan. Enkä todellakaan tarkoita tässä mitään raskausarpia. Raskausajan diabetes, raskausmyrkytys, sektio, vaikea pahoinvointi jne. ovat erittäin mahdollisia.
Jopa helpossa raskaudessa nainen on työkyvytön kuukauden ennen ja jälkeen synnytyksen, ehkä pidempään.
Eikä varmasti olisi helppo selittää kaikille, mihin vauva hävisi. Raskauden loppuun vieminen on monelle täydellinen painajainen.
Pakko kommentoida tähän synnyttäneenä äitinä. On totta, että raskaus on osaltaan riski äidin terveydelle. On kuitenkaan turha maalailla piruja seinille sen suhteen, että täysin luonnollinen tila (raskaus) olisi jokin vakava naisen lopullisesti rampauttava sairaus. Kaikille raskaus ei ole vaikea eikä synnytyksestä tai raskaudesta jää mitään vaivoja. Tämäkin tuntuu tosin olevan tabu jota ei saa ääneen sanoa.
Ei kaikille jääkään. Mutta prosentuaalisesti arvioiden jopa 25% synnyttäneille jää jonkinlaisia ongelmia. Tämä on VALTAVA luku.
Eli 75% ei jää vaivoja. Mielestäni siis turhaa pelottelua myöskään puhu vain siitä miten niitä vaivoja varmasti jää.
Siis turhaa pelottelua? Kyllä minä ainakin halusin olla tietoinen ihan aidoista mahdollisuuksista kun raskauduin. Sain radin, raskausmyrkytyksen, valtavan erkauman, hätäsektion, hajonneen lantion ja synnytyksenjälkeisen masennuksen, henki meinasi mennä useammassa vaiheessa. Olisipa aika hirvittävä fiilis jos en olisi tätä omasta tahdostani tehnyt vaan ollut kohtukoneena jonkun muun lapselle. En todellakaan ottaisi riskiä kenenkään muun vauvan vuoksi.
Tämä ja lisäksi lasten sarjatuotanto liukuhihnalta pelkästään adoptiotarkoitukseen, toivotaantoivotaan, että on #ikuisestikiitollinen, käy miten huonosti/hyvänsä -mentaliteetilla, on irvokasta ja vastuutonta.
Adoptio kun on yleensä joko välttämätön paha tai aiemman sössimyksen korjaus(yritys), eikä aina sujuvaa.
KUkaan ei ole ehdottanut lasten synnyttämistä liukuhihnalta adoptiotarkoitukseen.
Mutta äitejä tulisi rohkaista , tappamisen sijaan, lahjoittaa elämä lapselleen jonka hän on itse saattanut alulle.
Yhteiskunta ja valtamedia voisi arvostaa adoptiota ja kehottaa äitejä luovuttamaan lapsensa ilman häpeää. On paljon lapsia jotka saatettu alkuun hyvin kalliilla hedelmöityshoidolla ja keinohedelmöityksellä, ja biologista isää ei ole olemassakaan. hekin voivat saada hyvän elämän.
Miksi ei kannustettaisi synnyttämään? Adoptiolapsista on huutava pula, ja vauvoista on huutava pula. Suomalaisia syntyy liian vähän.
Adoptiolapsia on ollut iät ja ajat, ja heistä on kasvanut loistavia vanhempia omille lapsilleen.
No älä huolestu, kohta alkio voidaan siirtää keinokohtuun kasvamaan. Sieltä sitten se insestitapaus tai vaikeavammainen pullahtaa ulos ja on valmis adoptioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinällään olisi hyvä kun puhuttaisiiin vähän isän oikeuksista tai adoption helppoudesta jne. En kieltäisi aborttia, mutta olisi hyvä jos julkisuudessa annettaisiin mahdolliset vaihtoehdot esiin kiihkottomasti.
Niin kauan, kun isä ei kasvata sikiötä omassa kropassaan, hänellä ei ole asian suhteen oikeuksia. Jokaisella ihmisellä on omaan kehoonsa itsemääräämisoikeus, kaikki muut oikeudet tulevat sen jälkeen. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Olen täysin samaa mieltä, ei oikeiksia eikä velvollisuuksia lasten suhteen miehille ellei erikseen näin sovita!
Vain syyntakeeton "mies" ei kanna vastuutaan jos kerran menee ilman mitään pakkoa eli omaa typeryyttään siittämään naisen tiineeksi. Piuhat poikki, kondomi tai paras ja varmin SELIBAATTI, muuten velvollisuudet.
Älä unohda anaaliseksiä, se on helpoin vaihtoehto useimmiten, eikä vaadi edes kondomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei nämä kovin sanoin muita arvostelevat abortinvastustajat kerro miksei jokaiselle munasolulle ja siittiölle tule antaa mahdollisuutta? Nehän ovat puolikkaita ihmisiä!
Aika monta kertaa vastattu, mutta sukusolu jolla on vain kantajansa geenit on osa kantajansa kehoa. Ihminen syntyy kahden erilaisen sukusolun geenistön yhdistelmästä, ja on täten oma kehonsa. Puolikkaita ihmisiä ei ole olemassa. Ellei sitten käytetä sirkkeliä.
Oliko oppitunti nyt tässä vai kerrataanko vielä mistä vauvat tulee?
Se kahden sukusolun yhdistelmä on tsygootti, ihminen kehittyy ihmiseksi kokemusten ja elämän myötä, ei hedelmöittymisen.
Nimenomaan. Siksi abortoinnin tulisi olla vain ilmoitusasia 40:lle raskausviikolle asti. Ei kuulu lääkärille tippaakaan, että miksi nainen haluaa abortin!
Järkyttävä kommentti. Rikollinen ajatus. Huh. 40 viikkoinen on aivan täydellinen erillinen ihminen. Ei kuulu lääkärille tippaakaan, miksi lopetan täydellisen terveen lapseni elämän, noinko ajattelee joku ???
Vauvan sydänäänet kuuluvat 8. viikolla. Se voisi olla viimeinen mahdollisuus aborttiin, sen jälkeen vain erikostapauksessa isän luvalla esim jonkun sairauden tai muun syyn vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei nämä kovin sanoin muita arvostelevat abortinvastustajat kerro miksei jokaiselle munasolulle ja siittiölle tule antaa mahdollisuutta? Nehän ovat puolikkaita ihmisiä!
Aika monta kertaa vastattu, mutta sukusolu jolla on vain kantajansa geenit on osa kantajansa kehoa. Ihminen syntyy kahden erilaisen sukusolun geenistön yhdistelmästä, ja on täten oma kehonsa. Puolikkaita ihmisiä ei ole olemassa. Ellei sitten käytetä sirkkeliä.
Oliko oppitunti nyt tässä vai kerrataanko vielä mistä vauvat tulee?
Se kahden sukusolun yhdistelmä on tsygootti, ihminen kehittyy ihmiseksi kokemusten ja elämän myötä, ei hedelmöittymisen.
Nimenomaan. Siksi abortoinnin tulisi olla vain ilmoitusasia 40:lle raskausviikolle asti. Ei kuulu lääkärille tippaakaan, että miksi nainen haluaa abortin!
Lääkärille se ei tippaakaan kuulukaan, mutta itse koen että nykyinen lainsäädäntö on viikkomääriltään ihan kunnossa. Jos 40-viikkoisen abortoi siten kun esim lääkkeellinen abortti tapahtuu, jää vauva henkiin.
Jokainen adoptoitu lapsi on silti kiitollinen äidilleen siitä että sai elää, että äiti ei lopettanut elämää.
Meillä jokaisella tavallisessakin perheessä kasvaneella on lapsuustraumoja joiden kanssa joutuu kipuilemaan.
Silti ollaan kiitollisia että saimme elää, juuri näiden ongelmien kanssa. Ongelmat ja huolet tekevät elämästä rikkaan ja antoisan. Kaikesta jotenkin aina selvitään, hyvin tai huonosti.
Lapsi tuo leivän tullessaan, on vanha suomalainen sananlasku.