Millainen olet sinä, joka viet kirpparille....
esimerkiksi vanhan, kulahtaneen, arvottoman ruusukuvioisen peltipurkin ja hinnoittelet sen 12€ maksavaksi? Onko kohdallasi kyseessä jonkinlainen mielenterveysongelma? Vai oletko todella epätoivoisesti rahan tarpeessa? Miten elämäsi on tällöin moiseen jamaan ajautunut? Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa, jotka yrittävät rikastua romulla jossain hemmetin kirppiksellä? Ihan oikeasti kiinnostaa tämä asia, että onko kyse vain alhaisesta älykkyysosamäärästä vai jostain syvemmästä lapsuuden traumasta. Joku saisi tehdä tutkimuksen aiheesta.
Kommentit (82)
Minusta kirpputorin idea on vähän unohtunut monelta, tai ehkä näen sen itse vaan eri tavalla; minusta ideana on kierrättää ja sitä kautta elää vähän ekologisemmin. Ilmeisesti monelle myyjälle kyse on tavasta ansaita; toki sieltä saattaa jotain pientä hilua jäädä paikkavuokran jälkeen itsellekin, mutta pääasia on että tavara saa uuden kodin.
Olen ostanut tämäntyyppisiä, tykkään. Minulla on myös Tallinnasta kirppikseltä ostettu matkamuisto paikasta, jonne vasta suunnittelin matkaa. Nyt se on matkamuisto potenssiin kaksi, sillä se inspiroi minua matkan suunnittelussa ja muistan myös päivän, jona kävimme Tallinnassa kirppiksellä.