Lue keskustelun säännöt.
AMK on korkeakoulu siinä missä yliopistokin
Vierailija
09.02.2014 |
Olen huomannut tällä palstalla, että AMK:n käyneet jotenkin nöyristelevät oman tutkintonsa kanssa. "Olen nyt vaan tällainen sairaanhoitaja" tms. AMK on Suomen lain mukaan korkeakoulu eli AMK:n käyneet ovat lain mukaan korkeakoulutettuja. Kyseessä ei ole mielipidekysymys vaan fakta. Arvostakaa sitä omaa tutkintoanne ja sanokaa pää pystyssä olevanne korkeakoulutettuja, teillä on siihen täysi oikeus.
AMK ei ole opisto eikä se ole ammattikoulua lähes vastaava koulutus vaan Suomen koulutusjärjestelmään itsenäisenä tullut korkeakoulu yliopistojen rinnalle. Toki ainoastaan yliopiston käynyt on akateeminen, mikäli joku nämä nimitykset kokee tärkeäksi.
Itse olen aina ollut hyvä opinnoissa ja AMK:n käynyt Helsingissä, alansa tunneituimmassa koulussa ja todellakin arvostan tutkintoani ja pidän sitä haastavana, enkä yhtään nöyristele yliopiston käyneiden edessä. Osa kursseista oli helpompia, osa taas hyvinkin haastavia ja hyvän arvosanan eteen piti tehdä kunnolla töitä.
Omalla alallani (kaupallinen) muutenkin koulutus avaa ovia, mutta työkokemuksen merkitys on erittäin suuri. Tunnen kauppatieteiden maistereita, jotka eivät ole ilman työkokemusta työllistyneet omalle alalleen kun minä taas tradenomina olen opiskeluaikana hankkimani työkokemuksen ansiosta työllistynyt oman alan töihin. Hakemiini paikkoihin hakevat sekä tradet että KTM:t ja yleensä työkokemus ja persoona ratkaisevat valinnan.
Pointtina ei ollut moittia yliopistoa ja siellä saatu opetus on varmasti tieteellistä ja syvällistä ja arvostan yliopistotukintoa(kin) kovasti. Pointti oli siinä, että AMK on korkeakoulu ja koulun käyneet korkeakoulutettuja ja tutkintoa on turha vähätellä tai selostaa, miten sen saa käytyä kuka tahansa. Opiskelu vaatii kuitenkin aina motivaatiota ja keskittymiskykyä. Itse en ikinä vähättelisi omaa tutkintoani vaan ylpeänä kerron olevani tradenomi.
Kommentit (181)
Minulla on sekä ammattikorkeakoulututkinto että tiedekorkeakoulututkinto. AMK-tutkinto valmisti ammattiin mutta kyllä minusta tiedekorkeakoulututkinto oli paljon haastavampi, esimerkiksi tentit ja tehtävät paljon isommista kokonaisuuksista.
Juuri luin yhtä AMK opinnäytetyötä ja esimerkiksi lähteiden käyttö on kovin erilaista, omalla alallani ei menisi kanditutkinto läpi pelkillä suomenkielisillä lähteillä ja niidenkin laatu vähän niin ja näin...
Mutta varmasti lainsäädännön näkökulmasta molemmat ovat korkeakoulututkintoja... Toimin työtehtävässä jossa rekrytoin. Jos rinnakkain on kaksi hakijaa joista toisella on amk-tutkinto ja toisella on tiedekorkeakoulututkinto ja muuten ovat yhtä päteviä ja sopivia, valitsen kyllä tuon tiedekorkakoulututkinnon suorittaneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse käytin omassa opparissani noin puoliksi myös englanninkielisiä lähteitä, mutta varmaan riippuu opiskelijasta ja oppilaitoksesta. Olen itsekin muuten tehnyt rekrytointia työkseni. Tuntuu vaan välillä Suomessa kultuurin olevan sellainen, että itseään ja omia suorituksiaan pitäisi vähätellä, niin ihmiset olisivat tyytyävisiä. T.ap
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 13:00"]
AMK on korkeakoulu, en sitä tiedekorkeakouluksi sanonutkaan. Itse tein opinnäytetyötäni puoli vuotta ja panostin siihen älyttömästi aikaa ja vaivaa kun taas moni tekee kandin parissa kuukaudessa ja työ on huomattavasti omaa lopputyötäni lyhyempi. Tietenkään pituus ei ole yhtä tärkeä asia kuin sisältö, mutta kyllä oma lopputyöni kandiin on verrattavissa.
[/quote]
Ei se pituus tosiaan mitään ratkaise vaan sisältö. Ja työsi ei varmasti ole kandiin verrattavissa koska siitä puuttuu (niin kuin kaikista AMK-töistä) ne yliopistotöille erittäin olennaiset asiat, tiedeteoreettinen ajattelu, teoreettinen ajattelu, metodologia jne. Eli niin kauan kuin AMK-töistä nuo asiat puuttuvat, ne eivät ole rinnasteisia yliopiston kandeihin ja graduihin (eivätkä ne koskaan menisi läpi kandeista eikä graduista), vaikka AMK:laiset itse näin luulevat.
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 20:45"][quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 20:27"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 19:10"]
Miksi pitää tehdä jotain rajavetoa asioiden välillä. Totuus on, että amk-linjalle, jonne pääsee esim. 8% hakijoista eli sairaanhoitajaksi/kätilöksi tarvitsee aika hyvän ylioppilastutkintotodistuksen. Nämä ihmiset olisivat todennäköisesti päässeet TKK:lle (sisäänpääsyprosentti 50%) tai elintarviketieteitä lukemaan (sisäänpääsyprosentti 60%) tai monille muillekin akateemisille aloille. Mutta eivät halunneet. Valitsivat amk:n, koska halusivat sairaanhoitajaksi tai kätilöksi. Ei se tee heistä sen tyhmempiä kuin TKK:laisista.
[/quote]
Voi tätä tyhmyyden määrää. Tkk:n pääsee sellaiset hakijat, jotka ovat matemaattisesti osaavia ja lahjakkaita. Eli tämä ryhmä on valikoitunut jo hakuvaiheessa. Ilman pitkää matematiikkaa/fys./kemian laajaa osaamista on vaikea päästä. Ja vannon, että sairaanhoitajakoulutustestin pääsee läpi vähemmällä luonnontieteellisellä lahjakkuudella. Lapseni kirjoitti L:n paperit ja ka. oli yli 9.00. Lapseni katsoi sh-pääsykoepisteiden muodostumista. Olisi mennyt ns. heittämällä sisään, mutta amk-taso ei riittänyt. Minulle se taso olisi sopinut. Mutta enhän ollut valitsemassa koulutusta itselleni. Nyt kun seuraan lapsen DI-opintojen materiaalia, niin voin sanoa, että ei helppoa ole. 800-sivuisia englanninkielisiä fys./kemian kirjoja, joista en ymmärrä oikeastaan mitään. Lapseni serkku on amk-opinnoissa ja serkku on sitä mieltä, että helpolla pääsee verrattuna lapseemme.
[/quote]
Olet puhunut tästä aiemmissakin ketjuissa. Totuus on, että TKK:lle pääsee sisään puolet pääsykokeissa olleista. Sairaanhoitajaksi Helsinkiin pääsee 8%. Aika monella heistäkin on varmasti pitkä matikka. Miten lapsesi olisi mennyt heittämällä sisään, kun sinne ei kävellä sisään edes L:n papereilla? Tietenkin näiden kahden opinahjon matematiikan opetus on täysin erilaista, mutta se ei poista sitä että TKK:lle pääsee helpommin sisään eli huonommilla ylioppilaspapereilla, kuin sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajan pääsykokeisiin Helsinkiin ei viime vuonna kutsuttu C:n papereilla lainkaan.
[/quote]
Johtuisko toi 8% ihan vaan siitä, että sairaanhoitajaksi hakee vaan niin paljon enemmän porukkaa? Moni tietää oman tasonsa eikä siksi lähde edes yrittämään TKK:lle. Sairaanhoitajaksi haetaan, koska se on vaan niin simppeli ala.
Ovathan AMK:t korkeakouluja, jotka on väkisin väännetty opistoasteen kouluista. "University of Applied Sciences" on naurettava käännös AMK:lle. Tiedekorkeakoulut ja teknilliset yliopistot ovat "ainoita oikeita" korkeakouluja. AMK:t on jotain ihan muuta, se on nähty ja koettu opetuksen tasossakin; jokainen Perähikiän AMK on pakko säilyttää vaikkei siellä ole pätevää opetustakaan, kunhan vaan saadaan puskettua ulos "asiantuntijoita".
Ei se opetus toisaalta aina päätä ole huimannut Suomen vanhimmissa yliopistoissakaan, kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 09:59"][quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 20:45"][quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 20:27"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 19:10"]
Miksi pitää tehdä jotain rajavetoa asioiden välillä. Totuus on, että amk-linjalle, jonne pääsee esim. 8% hakijoista eli sairaanhoitajaksi/kätilöksi tarvitsee aika hyvän ylioppilastutkintotodistuksen. Nämä ihmiset olisivat todennäköisesti päässeet TKK:lle (sisäänpääsyprosentti 50%) tai elintarviketieteitä lukemaan (sisäänpääsyprosentti 60%) tai monille muillekin akateemisille aloille. Mutta eivät halunneet. Valitsivat amk:n, koska halusivat sairaanhoitajaksi tai kätilöksi. Ei se tee heistä sen tyhmempiä kuin TKK:laisista.
[/quote]
Voi tätä tyhmyyden määrää. Tkk:n pääsee sellaiset hakijat, jotka ovat matemaattisesti osaavia ja lahjakkaita. Eli tämä ryhmä on valikoitunut jo hakuvaiheessa. Ilman pitkää matematiikkaa/fys./kemian laajaa osaamista on vaikea päästä. Ja vannon, että sairaanhoitajakoulutustestin pääsee läpi vähemmällä luonnontieteellisellä lahjakkuudella. Lapseni kirjoitti L:n paperit ja ka. oli yli 9.00. Lapseni katsoi sh-pääsykoepisteiden muodostumista. Olisi mennyt ns. heittämällä sisään, mutta amk-taso ei riittänyt. Minulle se taso olisi sopinut. Mutta enhän ollut valitsemassa koulutusta itselleni. Nyt kun seuraan lapsen DI-opintojen materiaalia, niin voin sanoa, että ei helppoa ole. 800-sivuisia englanninkielisiä fys./kemian kirjoja, joista en ymmärrä oikeastaan mitään. Lapseni serkku on amk-opinnoissa ja serkku on sitä mieltä, että helpolla pääsee verrattuna lapseemme.
[/quote]
Olet puhunut tästä aiemmissakin ketjuissa. Totuus on, että TKK:lle pääsee sisään puolet pääsykokeissa olleista. Sairaanhoitajaksi Helsinkiin pääsee 8%. Aika monella heistäkin on varmasti pitkä matikka. Miten lapsesi olisi mennyt heittämällä sisään, kun sinne ei kävellä sisään edes L:n papereilla? Tietenkin näiden kahden opinahjon matematiikan opetus on täysin erilaista, mutta se ei poista sitä että TKK:lle pääsee helpommin sisään eli huonommilla ylioppilaspapereilla, kuin sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajan pääsykokeisiin Helsinkiin ei viime vuonna kutsuttu C:n papereilla lainkaan.
[/quote]
Johtuisko toi 8% ihan vaan siitä, että sairaanhoitajaksi hakee vaan niin paljon enemmän porukkaa? Moni tietää oman tasonsa eikä siksi lähde edes yrittämään TKK:lle. Sairaanhoitajaksi haetaan, koska se on vaan niin simppeli ala.
[/quote]
TROLLI, PROVO!
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 13:09"]
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 13:00"]
AMK on korkeakoulu, en sitä tiedekorkeakouluksi sanonutkaan. Itse tein opinnäytetyötäni puoli vuotta ja panostin siihen älyttömästi aikaa ja vaivaa kun taas moni tekee kandin parissa kuukaudessa ja työ on huomattavasti omaa lopputyötäni lyhyempi. Tietenkään pituus ei ole yhtä tärkeä asia kuin sisältö, mutta kyllä oma lopputyöni kandiin on verrattavissa.
[/quote]
Ei se pituus tosiaan mitään ratkaise vaan sisältö. Ja työsi ei varmasti ole kandiin verrattavissa koska siitä puuttuu (niin kuin kaikista AMK-töistä) ne yliopistotöille erittäin olennaiset asiat, tiedeteoreettinen ajattelu, teoreettinen ajattelu, metodologia jne. Eli niin kauan kuin AMK-töistä nuo asiat puuttuvat, ne eivät ole rinnasteisia yliopiston kandeihin ja graduihin (eivätkä ne koskaan menisi läpi kandeista eikä graduista), vaikka AMK:laiset itse näin luulevat.
[/quote]
AMK-töitä en ole lukenut, mutta aika kevyttä se tiedeteoreettinen ajattelu on useimmissa kandeissa ja graduissakin. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ovathan AMK:t korkeakouluja, jotka on väkisin väännetty opistoasteen kouluista. "University of Applied Sciences" on naurettava käännös AMK:lle. Tiedekorkeakoulut ja teknilliset yliopistot ovat "ainoita oikeita" korkeakouluja. AMK:t on jotain ihan muuta, se on nähty ja koettu opetuksen tasossakin; jokainen Perähikiän AMK on pakko säilyttää vaikkei siellä ole pätevää opetustakaan, kunhan vaan saadaan puskettua ulos "asiantuntijoita".
Ei se opetus toisaalta aina päätä ole huimannut Suomen vanhimmissa yliopistoissakaan, kokemusta on."
Elämäsi on varmaan rankkaa kun aina asiat on niin huonosti ja kaikkialla huono opetus. Kaltaistesi ihmisten on vaan vaikea ymmärtää, että AMK:n korkeakouluus on fakta eikä millään tavalla sinun mielipiteestäsi riippuvainen asia.
AMK on toki korkeakoulu, mutta mitä järkeä olisi ylläpitää kahta rinnakkaista järjestelmää? Rinnastamisen sijaan pitäisi miettiä, mihin tarpeisiin noista kouluista valmistutaan.
Missä asiassa yleensäkään massatuotanto on ollut eduksi, varsinkin koulutuksen arvostuksessa juuri laatu on se tärkein arvo. Siinä mielessä yliopistot ja AMK:t ovat samassa veneessä.
Meillä on tällä hetkellä mahdollisuus tarjota huomattavan paljon korkeakoulutusta, mutta mihin suuri määrä valmistuneista työllistyy? Ovatko he oikeasti kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja maata, koulutustasonsa mukaisesti, kehittäviä?
Mihin pieni maa tarvitsee ja työllistää suuren määrän korkeakoulutettuja ”asiantuntijoita”, ei tarvitse katsoa julkista sektoria pidemmälle. Vastaavalla asiantuntijamäärällä ja koulutustasolla varustetun yksityisen organisaation pitäisi tuottaa huimia tuloksia, ollakseen elinkelpoinen. Mihin kaikki tuo korkeakoulutus oikein katoaa ja parantaako menettely Suomen kilpailukykyä?
On kiva olla korkeakoulutettu yhteiskunta, mutta koulutuksen tason pitäisi vastata käytännön tarpeita, sen sijaan, että tarpeita keksitään koulutetun väestön työllistämiseksi. Ketään henkilökohtaisella tasolla arvostelematta, Suomessa tehdään todella paljon helppoa perustason paperinpyöritystä ja työtä korkeakoulutusstatuksella.
Suomi on korkeakoulutettu maa, koska meillä on siirretty perustason töitä korkeakoulutetuille ihmisille, muualla vastaavia työtehtäviä tehdään edelleen alemman koulutustason toimesta.
Edellisestä syntyy juuri se vääristymä, miksi julkisen sektorin kulut ovat paisuneet, kun yksityinen puoli maksaa työn sisällön mukaan ja julkinen koulutustason mukaista palkkaa. Jossakin vaiheessa koulutettujen määriin ja työtehtäviin on puututtava, ollaan vain kaikki yliopiston käyneet ja AMK:t korkeakoulutettua eliittiä, mutta kuka ja kuinka kauan joku sen mielikuvan ylläpidon pystyy maksamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 13:00"]AMK on korkeakoulu, en sitä tiedekorkeakouluksi sanonutkaan. Itse tein opinnäytetyötäni puoli vuotta ja panostin siihen älyttömästi aikaa ja vaivaa kun taas moni tekee kandin parissa kuukaudessa ja työ on huomattavasti omaa lopputyötäni lyhyempi. Tietenkään pituus ei ole yhtä tärkeä asia kuin sisältö, mutta kyllä oma lopputyöni kandiin on verrattavissa.
[/quote] niin tai sitten olet vain vähän hitaampi, tyhmempi jne, jonka takia sinulla meni työn tekemiseen pitempi aika kun yoilla :)
Eiköhän se kerro kaiken AMK:n tasosta, kun yritetään päteä opinnäytetyön PITUUDELLA. Kyllä se laatu ratkaisee hyvin paljon. Kuka vaan alakoululainenkin osaa kirjoittaa paskaa vaikka 200 sivua.
Eipä muuten ollut yllätys että ap on tradenomi. Ottaa ilmeisesti koville vain tradenomina olo, kun pitää av:lla jauhaa omasta osaamisestaan. Mikäli olette huomanneet, niin eipä tälläkään palstalla aloiteta keskustelua siitä kuinka joku on maisteri ja nähnyt niin valtavasti työtä sen eteen... Vain AMK pitää melua omasta "osaamisestaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen, joka on opiskellut sekä AMK:ssa että yliopistossa tietää etteivät nuo kaksi ole sama asia. Voihan tästä vängätä loputtomiin, mutta mitä hyötyä siitä on?
Itselläni on AMK-tausta ja opiskelin myöhemmällä iällä maisteriksi. Ennen yliopisto-opintoja ajattelin, ettei opiskelu eroaisi merkittävästi AMK:sta. Kuitenkin jo ensimmäisen puolen vuoden aikana koin, että ajatteluni oli kehittynyt ihan uudelle tasolle. En olisi ikinä osannut kuvitella, että tällainen muutos ajattelussa voi tapahtua vielä aikuisiällä (olin siis reilusti yli 30v).
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 13:25"]"Ovathan AMK:t korkeakouluja, jotka on väkisin väännetty opistoasteen kouluista. "University of Applied Sciences" on naurettava käännös AMK:lle. Tiedekorkeakoulut ja teknilliset yliopistot ovat "ainoita oikeita" korkeakouluja. AMK:t on jotain ihan muuta, se on nähty ja koettu opetuksen tasossakin; jokainen Perähikiän AMK on pakko säilyttää vaikkei siellä ole pätevää opetustakaan, kunhan vaan saadaan puskettua ulos "asiantuntijoita".
Ei se opetus toisaalta aina päätä ole huimannut Suomen vanhimmissa yliopistoissakaan, kokemusta on."
Elämäsi on varmaan rankkaa kun aina asiat on niin huonosti ja kaikkialla huono opetus. Kaltaistesi ihmisten on vaan vaikea ymmärtää, että AMK:n korkeakouluus on fakta eikä millään tavalla sinun mielipiteestäsi riippuvainen asia.
[/quote]Sekin on fakta, että AMK-järjestelmä on kyhätty opistotason kouluista... Ei Suomen kokoiseen maahan tarvita näin paljon korkeakoulutusta: nyt eri koulutustasojen koulut kilpailevat ensinnäkin samojen alojen opiskeljoista, sitten näistä valmistuneet kilpailevat samoista työpaikoista. Ei järkeä.
-8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.02.2014 klo 13:31"]
Eiköhän se kerro kaiken AMK:n tasosta, kun yritetään päteä opinnäytetyön PITUUDELLA. Kyllä se laatu ratkaisee hyvin paljon. Kuka vaan alakoululainenkin osaa kirjoittaa paskaa vaikka 200 sivua.
[/quote]
Jep. Meille painotettiin sekä kandi - että graduvaiheessa, että ei se määrä vaan se laatu. Ja että kannattaa opetella tiivistämään eikä jaaritella sivutolkulla jos napakamminkin voi asian ilmaista.
[quote author="Vierailija" time="10.02.2014 klo 10:20"]Jokainen, joka on opiskellut sekä AMK:ssa että yliopistossa tietää etteivät nuo kaksi ole sama asia. Voihan tästä vängätä loputtomiin, mutta mitä hyötyä siitä on?
Itselläni on AMK-tausta ja opiskelin myöhemmällä iällä maisteriksi. Ennen yliopisto-opintoja ajattelin, ettei opiskelu eroaisi merkittävästi AMK:sta. Kuitenkin jo ensimmäisen puolen vuoden aikana koin, että ajatteluni oli kehittynyt ihan uudelle tasolle. En olisi ikinä osannut kuvitella, että tällainen muutos ajattelussa voi tapahtua vielä aikuisiällä (olin siis reilusti yli 30v).
[/quote]
TROLLI, PROVO!
Kandityö ja gradu ovat kuitenkin enimmäkseen pakollisia suorituksia, eivät niinkään oikeaa tieteen tekemistä. Arvostelussa on varmasti hajontaa koulujen ja tiedekuntien välillä, mutta omalla kohdallani minulle jäi sellainen käsitys, että suurin osa graduista saa automaationa kolmosen ja oikeasti ajatuksen kanssa tehdyt työt siitä ylöspäin. Jos taas tutkielma on selkeästi ns. hutaistu vasurilla, niin kakkonen tai jopa ykkönen voivat tulla kyseeseen.
Yliopistoillakaan ei ole mitään intressiä alkaa vinistä lopputyön laadusta, koska viisivuotisen koulutuksen jälkeen papereiden myöntäminen nyt on vaan melkein jo pakollista. (Sitä paitsi yliopistot saavat maksun vain valmistuneista maistereista eivätkä keskeyttäneistä.)
Omasta gradustani sain kolmosen ja kyse oli hyvin pitkälti amk-tasoisesta käytännön työstä ilman mitään (teko)tieteellisyyttä. Kurssit olivat varmasti paikoin paljon amk-tasoa vaikeampia, joten niistä se ero tulee eikä lopputyöstä.
Itselläni on amk-tutkinto ja parhaillaan suoritan toista tutkintoa yliopistossa. Kokemusta on kertynyt useamman yliopiston opetuksesta niin Suomessa kuin ulkomailla. Täytyy sanoa, että opetuksen taso on amk:ssa huomattavan paljon korkeampi kuin yliopistossa. Tähän vaikuttaa se, että amk:n lehtoreilta vaaditaan pedagoginen pätevyys, yliopiston lehtoreilta ei. Yliopistossa taas vaaditaan huomattavasti enemmän omaa ajattelutaitoa ja asioiden syvällisempää osaamista. Englannissa opiskellessani sikäläisessä yliopistossa yhdistyivät suomalaisten korkeakoulujen parhaat puolet, eli teoreettinen opetus sekä opetushenkilöstön pedagogiset taidot. Tämä on mielestäni se, mihin pitäisi suomalaisissakin yliopistoissa pyrkiä.
Omasta näkökulmastani yliopisto-opiskelu on huomattavan paljon haastavampaa ja vaatii ihan toisenlaista kykyä abstraktiin ajatteluun kuin amk-opiskelu. Ja näinhän sen on tarkoituskin olla. Yliopistossa tehdään tiedettä, amk:ssa tiedettä sovelletaan käytännön elämään. Ammattikorkeakoulussa pitäisi mielestäni hyödyntää nykyistä enemmän tutkimustietoa ja opettaa nimenomaan tutkimustiedon arviointia ja sen käytäntöön viemistä. Nykyiselläänhän amk:ssa tieto tulee tarjottimella valmiiksi pureskeltuna, eli omaa ajattelua ei (välttämättä) tarvitse kovinkaan runsaasti harjoittaa.
Kehitettävää olisi siis molemmissa opinahjoissa, mutta molemmista valmistuneille löytyy kyllä paikka työelämässä. Itselläni on yliopistotutkinnon suoritettuani alan vaihto edessä ja hyvin todennäköistä on, että palkkatasoni notkahtaa nykyisestä. Itselleni kuitenkin laitan työn mielekkyydelle enemmän arvoa kuin palkkatasolle.
Taitaa monelle maisterille olla kova paikka kun niin ihmeellisen yliopiston jälkeen ei työkokemuksen puutteen takia tai muista syistä töitä löydykkään. Heidänhän pitäisi yon käyneinä olla aivan ylivertaisia muihin nähden. Ja sitten vielä kokemusta omaava trade menee työnhaussa edelle.
Kuules nyt, "TROLLI, PROVO"
Ei kaikki postaukset ole trolleja, jos kirjoittaja on eri mieltä kuin sinä.
Varsinkin kun näistä kohteistasi aika selkeästi näkee, mille puolen itse kallistut (AMK) ja vahvistat vain entisestään tasoeron kokemusta.
Lienee tosin triviaalireaktio. Mitä seuraavaksi? Itkupotkuraivari?
No tottahan toki. Ja Skoda ja Audi ovat myös kumpikin autoja. Jne.