Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perhetaustani ongelma parisuhteissa
24.10.2020 |
Olen 20-vuotias nainen, perhetaustani on rikkinäinen. Olen teini-iästä saakka asunut isovanhemmillani, sillä en voinut sietää isäpuoltani jonka kanssa äiti on edelleen yhdessä. Isäni asuu toisella paikkakunnalla ja hän tukee rahallisesti, mutta ei juurikaan vietä aikaa kanssani, sillä hänen uusi vaimonsa ei pidä siitä. Minulla on paljon ystäviä ja nyt oma asunto ja opiskelupaikka yliopistossa. Kuitenkin parisuhteita minulla on ollut samanikäisten kanssa kuin itse. Olen huomannut sen, että minun perhetaustani on ollut suhteissani toiselle osapuolelle ongelma. Toinen osapuoli on usein hävennyt asiaa ja minut on myös jätetty sen takia koska perheeni on niin rikkinäinen ja kumppani haluaa jonkun jolla on ollut hyvä yhtenäinen perhe. En käsitä, en itse voi vaikuttaa omiin vanhempieni tekemisiin enkä heidän valintoihinsa. Miksi tämä on suuri turn off?
Kommentit (142)
En usko tuota, ap. Olen itse hankalasta perhetaustasta ja ystävistäni osalla on vielä oudompi lapsuus. Mukaan mahtuu ihan järkyttäviä kojemuksia, jotkut ei ole edes enää tekemisissä lapsuudenperheen kanssa.
Meillä on melkein kaikilla parisuhde ja perhe eikä tausta ole vaikuttanut mitenkään kumppanien seurusteluhalukkuuteen. Niin, olemme korkeasti koulutettuja, jos sillä on mitään merkitystä.
Jos teet omassa mielessäsi asiasta ongelman, se on ongelma. Hyväksy menneisyys äläkä häpeä taustaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tilanne ole syytäsi millään tavalla. Teit aivan oikein kuin suojelit itseäsi ja asuit muualla. Äidin pitäisi laittaa sinut etusijalle, ei miestä, miehen kanssa ei ole pakko asua yhdessä ylipäänsä. Luultavasti treffaamasi miehet ovat pinnallisia, nuorena tekevät äkkinäisiä johtopäätöksiä ja et varmastikaan menetä mitään heissä. Sinun ei tarvitse kertoa totuutta asiasta kaikille, vanhempia & asumista koskevasta menneisyydestä, pääasia on että olet itse tasapainoinen, avarakatseinen ja kiva luonne - se riittää ihan varmasti. Sitten kun on tarpeeksi fiksu mies niin ymmärtää sinua hyvin.
Tiedätkö kerran en kertonut menneisyydestäni, jostain kautta minun poikaystäväni sai sen selville ja syyllisti minua koko suhteen ajan mistä muusta valehtelen ja mitä muuta minä salailen. Minulle on sen jälkeen tullut sellainen ylirehellinen olo suhteissa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto eli olet ollut ahkerasti töissä?
Toiseksi perhetaustasi ei ole ongelma kumppaneillesi, sen sijaan oma rikkinäisyytesi aiheuttaa paljon ongelmia. Projisoit ongelmasi muihin ymmärtämättä sitä, että olet itse ongelma.
No oma asunto on oikeastaan isäni omistama asunto pääkaupunkiseudulla, joka on kuitenkin minun nimissäni. Kuitenkin olen aina tehnyt töitä ja elättänyt itseäni, mutta vanhemmat auttavat tottakai välillä. Hyvä pointti, että rikkinäisyyteni aiheuttaa ongelmia, mutta mielestäni minulla on paljon ystäviä ja muita läheisiä ihmissuhteita. Mikä on sinun mielestäni minun ongelmani, joka tekee minusta rikkinäisen? Sekä miten kohdistan sen kumppaniini? Millainen on rikkinäinen ihminen ?Ihan mielenkiinnosta kysyn. Ap
En nyt haluaisi tarttua lillukanvarsiin, mutta mikä on jonkun omistama asunto, joka on kuitenkin jonkun toisen ihmisen nimissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto eli olet ollut ahkerasti töissä?
Toiseksi perhetaustasi ei ole ongelma kumppaneillesi, sen sijaan oma rikkinäisyytesi aiheuttaa paljon ongelmia. Projisoit ongelmasi muihin ymmärtämättä sitä, että olet itse ongelma.
No oma asunto on oikeastaan isäni omistama asunto pääkaupunkiseudulla, joka on kuitenkin minun nimissäni. Kuitenkin olen aina tehnyt töitä ja elättänyt itseäni, mutta vanhemmat auttavat tottakai välillä. Hyvä pointti, että rikkinäisyyteni aiheuttaa ongelmia, mutta mielestäni minulla on paljon ystäviä ja muita läheisiä ihmissuhteita. Mikä on sinun mielestäni minun ongelmani, joka tekee minusta rikkinäisen? Sekä miten kohdistan sen kumppaniini? Millainen on rikkinäinen ihminen ?Ihan mielenkiinnosta kysyn. Ap
En nyt haluaisi tarttua lillukanvarsiin, mutta mikä on jonkun omistama asunto, joka on kuitenkin jonkun toisen ihmisen nimissä?
No varmaan, että isäni on antanut sen asunnon mulle omaksi, mutta maksoi sen sillä ei minulla ole itselläni satoja tuhansia heittää asuntoon. Ap
On kyllä todella vaikea uskoa, että kaksikymppiselle pojalle olisi mitään väliä tyttöystävän perhesuhteilla. Siis jos ei tyttö mistään mafiaperheestä ole kotoisin.
Taitaa vielä sinun ikäisistäsi suunnilleen puolella olla eronneet vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs helvattia? Ei kai tuon pitäisi olla ongelma. Miehelläni takanaan juuri samanlainen lapsuus/nuoruus eikä ole ikinä ollut ongelma 🤔 Ovatko selittäneet yhtään miksi se on ongelma?
He ovat selittäneet, että tulemme liian erilaisista lähtökohdista. Ovat mm kuvitelleet, että tulevat samaan minun kauttani uuden perheen ja ovat toivoneet tyttöystävää, jonka perheen kanssa voisi tehdä kaikkea mukavaa. Myös he eivät halua lisää ongelmia itselleen, vaikka minun mielestä mulla ei ole mitään ongelmaa tuon asian kanssa, ja sitä paitsi asun nyt yksin. Jotenkin en vain sovi heidän kuvitelmiinsa. Ehkä olen vain liian lapsellisten ja pinnallisten ihmisten kanssa seurustellut?
Uskon että tämä on just näin. Tuntuu että vaikka edelliset sukupolvet sanoo että ei meidän aikana nuoret pojat miettinyt mitään perheitä niin nykyajan nuoriso taas on entistä tietoisempaa kaikesta. Ja elämään haetaan upgreidausta, sitä että toisen kautta voisi saada elämään jotain enemmän. Ajatus siitä että toinen toisi edes teoriatasolla jotain rikkinäistä ei houkuta koska vaatimukset itselle ja muille on kovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto eli olet ollut ahkerasti töissä?
Toiseksi perhetaustasi ei ole ongelma kumppaneillesi, sen sijaan oma rikkinäisyytesi aiheuttaa paljon ongelmia. Projisoit ongelmasi muihin ymmärtämättä sitä, että olet itse ongelma.
No oma asunto on oikeastaan isäni omistama asunto pääkaupunkiseudulla, joka on kuitenkin minun nimissäni. Kuitenkin olen aina tehnyt töitä ja elättänyt itseäni, mutta vanhemmat auttavat tottakai välillä. Hyvä pointti, että rikkinäisyyteni aiheuttaa ongelmia, mutta mielestäni minulla on paljon ystäviä ja muita läheisiä ihmissuhteita. Mikä on sinun mielestäni minun ongelmani, joka tekee minusta rikkinäisen? Sekä miten kohdistan sen kumppaniini? Millainen on rikkinäinen ihminen ?Ihan mielenkiinnosta kysyn. Ap
En nyt haluaisi tarttua lillukanvarsiin, mutta mikä on jonkun omistama asunto, joka on kuitenkin jonkun toisen ihmisen nimissä?
No varmaan, että isäni on antanut sen asunnon mulle omaksi, mutta maksoi sen sillä ei minulla ole itselläni satoja tuhansia heittää asuntoon. Ap
Maksoiko isä verotkin lahjasta ja miksi et kutsu asuntoa omaksesi, jos se kerran virallisesti ja ihan oikeasti onkin sinun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tilanne ole syytäsi millään tavalla. Teit aivan oikein kuin suojelit itseäsi ja asuit muualla. Äidin pitäisi laittaa sinut etusijalle, ei miestä, miehen kanssa ei ole pakko asua yhdessä ylipäänsä. Luultavasti treffaamasi miehet ovat pinnallisia, nuorena tekevät äkkinäisiä johtopäätöksiä ja et varmastikaan menetä mitään heissä. Sinun ei tarvitse kertoa totuutta asiasta kaikille, vanhempia & asumista koskevasta menneisyydestä, pääasia on että olet itse tasapainoinen, avarakatseinen ja kiva luonne - se riittää ihan varmasti. Sitten kun on tarpeeksi fiksu mies niin ymmärtää sinua hyvin.
Tiedätkö kerran en kertonut menneisyydestäni, jostain kautta minun poikaystäväni sai sen selville ja syyllisti minua koko suhteen ajan mistä muusta valehtelen ja mitä muuta minä salailen. Minulle on sen jälkeen tullut sellainen ylirehellinen olo suhteissa. Ap
Monille tuttua. Sellainen poikkis joka saa muualta tiedot ja syyllistää jatkuvasti, joutaakin mennä, kuulostaa ankealta luonteelta tai alkoholia juovalta jonka luonteeseen se vaikuttaa. Tai jos tonkii itse tietojasi. Yleensä heillä on itselläänkin jotain menneisyydessä. Älä ole syyllistävien miesten kanssa, voit erota ajoissa ja lisäksi katsoa etukäteen ettei tule "vaativaa tosikkoa" mieheksi. Sinun ei ole pakko olla tuon vuoksi ylirehellinen vanhemmistasi tai vain niille jotka hyväksyvät sinut. Nuorena itsekin tuli puhuttua sitä sun tätä, koska mies oli painostavan oloinen, mutta siitähän syntyy heidän päässään väärä ja kieroitunut käsitys. Ei vika ole sinussa, jos se on toisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto eli olet ollut ahkerasti töissä?
Toiseksi perhetaustasi ei ole ongelma kumppaneillesi, sen sijaan oma rikkinäisyytesi aiheuttaa paljon ongelmia. Projisoit ongelmasi muihin ymmärtämättä sitä, että olet itse ongelma.
No oma asunto on oikeastaan isäni omistama asunto pääkaupunkiseudulla, joka on kuitenkin minun nimissäni. Kuitenkin olen aina tehnyt töitä ja elättänyt itseäni, mutta vanhemmat auttavat tottakai välillä. Hyvä pointti, että rikkinäisyyteni aiheuttaa ongelmia, mutta mielestäni minulla on paljon ystäviä ja muita läheisiä ihmissuhteita. Mikä on sinun mielestäni minun ongelmani, joka tekee minusta rikkinäisen? Sekä miten kohdistan sen kumppaniini? Millainen on rikkinäinen ihminen ?Ihan mielenkiinnosta kysyn. Ap
Oma asunto isän nimissä? Mikä tuo kombinaatio oikein on?
Rikkinäinen ihminen on sellainen, joka etsii vikaa muista kieltäen sen, että oma tekeminen karkottaa muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto eli olet ollut ahkerasti töissä?
Toiseksi perhetaustasi ei ole ongelma kumppaneillesi, sen sijaan oma rikkinäisyytesi aiheuttaa paljon ongelmia. Projisoit ongelmasi muihin ymmärtämättä sitä, että olet itse ongelma.
No oma asunto on oikeastaan isäni omistama asunto pääkaupunkiseudulla, joka on kuitenkin minun nimissäni. Kuitenkin olen aina tehnyt töitä ja elättänyt itseäni, mutta vanhemmat auttavat tottakai välillä. Hyvä pointti, että rikkinäisyyteni aiheuttaa ongelmia, mutta mielestäni minulla on paljon ystäviä ja muita läheisiä ihmissuhteita. Mikä on sinun mielestäni minun ongelmani, joka tekee minusta rikkinäisen? Sekä miten kohdistan sen kumppaniini? Millainen on rikkinäinen ihminen ?Ihan mielenkiinnosta kysyn. Ap
En nyt haluaisi tarttua lillukanvarsiin, mutta mikä on jonkun omistama asunto, joka on kuitenkin jonkun toisen ihmisen nimissä?
No varmaan, että isäni on antanut sen asunnon mulle omaksi, mutta maksoi sen sillä ei minulla ole itselläni satoja tuhansia heittää asuntoon. Ap
Minusta kuulostat etuoikeutetulta. Enemmän herättää kateutta opiskelijapiireissä noin avokätiset lahjat vanhemmilta. Sinulla on yksi omituinen exä, miksi annat hänen vaikuttaa tekoihisi ja elämääsi vielä eron jälkeen??
Vielä kerran: ei, lapsuutesi ei määrittele sinua. Pidä puolesi ja seurustele ainoastaan omilla ehdoillasi äläkä taivu omituisiin vaatimuksiin. Ikäisesi on yleensä sinkkuja, ei tuossa iässä tartte olla vakavasti parisuhteessa muutenkaan eikä ole mikään kiire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto eli olet ollut ahkerasti töissä?
Toiseksi perhetaustasi ei ole ongelma kumppaneillesi, sen sijaan oma rikkinäisyytesi aiheuttaa paljon ongelmia. Projisoit ongelmasi muihin ymmärtämättä sitä, että olet itse ongelma.
No oma asunto on oikeastaan isäni omistama asunto pääkaupunkiseudulla, joka on kuitenkin minun nimissäni. Kuitenkin olen aina tehnyt töitä ja elättänyt itseäni, mutta vanhemmat auttavat tottakai välillä. Hyvä pointti, että rikkinäisyyteni aiheuttaa ongelmia, mutta mielestäni minulla on paljon ystäviä ja muita läheisiä ihmissuhteita. Mikä on sinun mielestäni minun ongelmani, joka tekee minusta rikkinäisen? Sekä miten kohdistan sen kumppaniini? Millainen on rikkinäinen ihminen ?Ihan mielenkiinnosta kysyn. Ap
En nyt haluaisi tarttua lillukanvarsiin, mutta mikä on jonkun omistama asunto, joka on kuitenkin jonkun toisen ihmisen nimissä?
No varmaan, että isäni on antanut sen asunnon mulle omaksi, mutta maksoi sen sillä ei minulla ole itselläni satoja tuhansia heittää asuntoon. Ap
Kuka maksoi lahjaveron eli kannattiko isäsi ihan oikeasti antaa asunto sinulle nimellishinnalla myynnin sijaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo tilanne ole syytäsi millään tavalla. Teit aivan oikein kuin suojelit itseäsi ja asuit muualla. Äidin pitäisi laittaa sinut etusijalle, ei miestä, miehen kanssa ei ole pakko asua yhdessä ylipäänsä. Luultavasti treffaamasi miehet ovat pinnallisia, nuorena tekevät äkkinäisiä johtopäätöksiä ja et varmastikaan menetä mitään heissä. Sinun ei tarvitse kertoa totuutta asiasta kaikille, vanhempia & asumista koskevasta menneisyydestä, pääasia on että olet itse tasapainoinen, avarakatseinen ja kiva luonne - se riittää ihan varmasti. Sitten kun on tarpeeksi fiksu mies niin ymmärtää sinua hyvin.
Tiedätkö kerran en kertonut menneisyydestäni, jostain kautta minun poikaystäväni sai sen selville ja syyllisti minua koko suhteen ajan mistä muusta valehtelen ja mitä muuta minä salailen. Minulle on sen jälkeen tullut sellainen ylirehellinen olo suhteissa. Ap
Sun pitää opetella omat rajat. Se että joku persoonallisuushäiriöinen ex on syyllistänyt sinua siitä että et jaa kaikkia asioitasi kaikille ja kouluttanut sinut hyväksymään omien rajojesi ylittämisen EI tarkoita sitä että sinun kuuluu niin nyt kaikkien kanssa toimia. Jos oksennat asiasi tuon takia heti ekana aiheen tullessa esiin niin vaikutat tosiaan varmasti siinä määrin epätasapainoiselta että toisenlaisesta taustasta tuleva ihminen hyvinkin jo varmuudeksi lopettaa juttunne.
Vierailija kirjoitti:
Älä avaudu asiasta. Jos asut jo omillasi niin voit sanoa että vanhempia näet ja isovanhempiin on läheiset suhteet. Sun pitää määritellä itsesi nyt itsesi ja aikuisuuden kautta eikä vanhempien kautta. Ihminen tuomitaan muutenkin menneisyytensä vuoksi koska koetaan että se on ”paras tieto” siitä ihmisestä. Itse kuitenkin päätät mitä menneisyydestäsi jaat ja miten kerrot elämäsi tarinan, kuten itsekin totesit, et ole vanhempasi eikä ole oikein tulla määritellyksi heidän kautta.
Itse tein sen virheen että kolmellekympille asti juuri ajattelin että lapsuudenpeheen ongelmat määrittelee minut, kauheasti hukattua aikaa.
Olisipa ihanaa jos olis tällainen asenne kuin sulla nyt. Pitäisi vaan pyrkiä tosta ylirehellisyydestä eroon. Mut kuten täällä myöhemmin mainittiin tosi moni 20-vuotias etsii itselleen ”upgradea” että saa toisesta jotain lisää itselleen ja minä en siihen sovi. Mun perhe kun valitettavasti ei matkustele yhdessä tai lähde Lappiin lomille. Eikä meillä ole saaristossa mökkiä eikä pitkiä illallisia ydin perheenkesken. Näitä teen ystävieni kanssa Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäs helvattia? Ei kai tuon pitäisi olla ongelma. Miehelläni takanaan juuri samanlainen lapsuus/nuoruus eikä ole ikinä ollut ongelma 🤔 Ovatko selittäneet yhtään miksi se on ongelma?
He ovat selittäneet, että tulemme liian erilaisista lähtökohdista. Ovat mm kuvitelleet, että tulevat samaan minun kauttani uuden perheen ja ovat toivoneet tyttöystävää, jonka perheen kanssa voisi tehdä kaikkea mukavaa. Myös he eivät halua lisää ongelmia itselleen, vaikka minun mielestä mulla ei ole mitään ongelmaa tuon asian kanssa, ja sitä paitsi asun nyt yksin. Jotenkin en vain sovi heidän kuvitelmiinsa. Ehkä olen vain liian lapsellisten ja pinnallisten ihmisten kanssa seurustellut?
Uskon että tämä on just näin. Tuntuu että vaikka edelliset sukupolvet sanoo että ei meidän aikana nuoret pojat miettinyt mitään perheitä niin nykyajan nuoriso taas on entistä tietoisempaa kaikesta. Ja elämään haetaan upgreidausta, sitä että toisen kautta voisi saada elämään jotain enemmän. Ajatus siitä että toinen toisi edes teoriatasolla jotain rikkinäistä ei houkuta koska vaatimukset itselle ja muille on kovat.
Melkein puolet nuorista tulee eroperheistä, se on nykyään normi. Myös ns. paremmissa piireissä aivan tavanomaista eikä mitenkään hävettävää.
Onpa outoa. Miesystäväni tapasi vanhemapni vasta neljän vuoden seurustelumme jälkeen, ja minä tapasin hänen vanhempansa kahden vuoden seurustelun jälkeen. Ei koskaan puhuttu mistään perhetaustoista vaan oli tärkekää mitä me itse olemme.
No onhan tuo aika rankkaa että on välit menneet noin vaikeiksi sekä isään että äitiin ja kumpaakaan ei voi tavata. Se on vaan epätavallista. Yleensä parikymppisellä on edes toinen näistä elämässään jäljellä ja tavataan kohtalaisen usein esim kerran kuukaudessa. Siitä on kyse ja poikaystävät ovat varmaan olleet perusperheistä. Vähän sama kuin sinulla olisi lastenkotitausta.
Seurustelukumppanisi eivät ole olleet tarpeeksi kypsiä käsittelemään tuota asiaa. Vika ei ole todellakaan sinussa tai perheessäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma asunto eli olet ollut ahkerasti töissä?
Toiseksi perhetaustasi ei ole ongelma kumppaneillesi, sen sijaan oma rikkinäisyytesi aiheuttaa paljon ongelmia. Projisoit ongelmasi muihin ymmärtämättä sitä, että olet itse ongelma.
No oma asunto on oikeastaan isäni omistama asunto pääkaupunkiseudulla, joka on kuitenkin minun nimissäni. Kuitenkin olen aina tehnyt töitä ja elättänyt itseäni, mutta vanhemmat auttavat tottakai välillä. Hyvä pointti, että rikkinäisyyteni aiheuttaa ongelmia, mutta mielestäni minulla on paljon ystäviä ja muita läheisiä ihmissuhteita. Mikä on sinun mielestäni minun ongelmani, joka tekee minusta rikkinäisen? Sekä miten kohdistan sen kumppaniini? Millainen on rikkinäinen ihminen ?Ihan mielenkiinnosta kysyn. Ap
En nyt haluaisi tarttua lillukanvarsiin, mutta mikä on jonkun omistama asunto, joka on kuitenkin jonkun toisen ihmisen nimissä?
No varmaan, että isäni on antanut sen asunnon mulle omaksi, mutta maksoi sen sillä ei minulla ole itselläni satoja tuhansia heittää asuntoon. Ap
Kuka maksoi lahjaveron eli kannattiko isäsi ihan oikeasti antaa asunto sinulle nimellishinnalla myynnin sijaan?
En jaksaisi tähän takertua. Keskustele asiasta isäni kanssa. En itse ole perillä näistä asioista niin tarkasti. Hän maksaa veronsa kyllä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa. Miesystäväni tapasi vanhemapni vasta neljän vuoden seurustelumme jälkeen, ja minä tapasin hänen vanhempansa kahden vuoden seurustelun jälkeen. Ei koskaan puhuttu mistään perhetaustoista vaan oli tärkekää mitä me itse olemme.
Ja meni pitkään tavata, kun me kaikki asuimme kolmessa eri maassa eli me, vanhempani ja appivanhemmat.
Alue: Aihe vapaa
Älä avaudu asiasta. Jos asut jo omillasi niin voit sanoa että vanhempia näet ja isovanhempiin on läheiset suhteet. Sun pitää määritellä itsesi nyt itsesi ja aikuisuuden kautta eikä vanhempien kautta. Ihminen tuomitaan muutenkin menneisyytensä vuoksi koska koetaan että se on ”paras tieto” siitä ihmisestä. Itse kuitenkin päätät mitä menneisyydestäsi jaat ja miten kerrot elämäsi tarinan, kuten itsekin totesit, et ole vanhempasi eikä ole oikein tulla määritellyksi heidän kautta.
Itse tein sen virheen että kolmellekympille asti juuri ajattelin että lapsuudenpeheen ongelmat määrittelee minut, kauheasti hukattua aikaa.