Lue keskustelun säännöt.
Murresanoja joita muut eivät ymmärrä
23.01.2014 |
Mitkä ovat mielestäsi sellaisia murresanoja, joita eivät tajua kuin kyseistä murretta puhuvat?
Kommentit (142)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salossa kuultu "kuukilei", tarkoittaa siis kaatumista eikä varmasti monelle turkulaisellekaan tuttu. "Se meni iha kuukilei" kun joku liukastui tai kuka nyt mistäkin syystä menettää tasapainonsa. Google sivisti, että olisi sauvolaista perää. Onko muille tuttu ja mistä päin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haniton = liian iso (etelä-pohjanmaa)
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 19:30"]
Viruttaa, Turun seudulla huuhdella astioita, Savon suunnalla puolestaan venyttää. Myöskin punkka tarkoittaa kahta, taas täällä Turun seudulla sänkyä tai ammetta. Mies puolestaan väitti kiven kovaa, ettei tarkota muutakuin sänkyä (on Savosta). Köljätä oli miehen vanhemmille myöskin sellainen sana mikä piti selittää. On monia muitakin sanoja, mitä olen saanut selittää miehelle, kun ei ole ymmärtänyt.. Nyt vaan ei tietenkään tule mieleen. :D
[/quote]
En turkulaisena muista kyllä ammeesta puhutun punkkana. En tosin muista ammeesta muutenkaan paljon puhutun.
Viruttaminen ei mielestäni ole sidoksissa mitenkään astioihin. Enemmän se kuvaa sitä tahtia millä vesi tulee hanasta, ei siis tiputellen eikä varsinkaan ns. täysillä, vaan viruen. Astiat voi siinä viruttaa tai hajulukkoon tai kukille voi viruttaa vähän vettä tai toisaalta kädet voi kyllä viruttaa tärpätissä maalauksen jälkeen.
[/quote]
Punkka on nimenomaan se missä vauvoja kylvetetään, amme on sitte se oikee amme jossa aikuset kylpee.
Ja viruttaminen on huuhtelemista, ei mitään väliä millä paineella se neste tulee.
eteläpohojalaanen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vannaa käytetään lasten ammeesta ainakin Itä-Suomessa/Etelä-Karjalassa. Venäjänkielinen sana.
alassui, haastaa, ramasta, kopra, rotinat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 21:37"]
Ja viruttaminen on huuhtelemista, ei mitään väliä millä paineella se neste tulee.
eteläpohojalaanen
[/quote]
Juu teil varmaste o. Turkulaisis ja pohjalaisis on kato just se ero et teil sanotan et "tiaroksi vaan notta näin se menöö" ja me sentäs osatan sano et tämä ny vaa o mun miälipire assia ja se tapa kui meil on puhuttu :). Ku vesi viru ni sit se viru. Ei sil hital juaksemisel ol toist sana, ainaka meil.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 08:36"]Sukkela. Jossain päin Satakuntaa tarkoittaa outoa, ei nopeaa.
[/quote]
Ihan ympäri varsinaista Suomea tunnettu. Esim "simmone vähä sukkela näköne" eli muodoltaan erikoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 08:36"]Sukkela. Jossain päin Satakuntaa tarkoittaa outoa, ei nopeaa.
[/quote]
Ihan ympäri varsinaista Suomea tunnettu. Esim "simmone vähä sukkela näköne" eli muodoltaan erikoinen.
[/quote]
Okei. Tuo pisti aikoinaan minulla pahasti korvaan, kun muutin Keski-Suomesta Satakuntaan. Siellä siis itse siihen ensi kertaa törmäsin, mutta uskon kyllä, että on yleinen ympäri Lounais-Suomea.
Pöhölö=hullu
Krävätä=karhuta
Möltytä=ahmia
Häsäjäminen=hössöttäminen esim. "Älä ny koko ajan häsäjä siinä!"
Kaahimalavitta on uusin tuttavuus. Kesti hetken aikaa hoksata, että kämppis tarkoitti keittiöjakkaraa.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 19:30"]
Viruttaa, Turun seudulla huuhdella astioita, Savon suunnalla puolestaan venyttää. Myöskin punkka tarkoittaa kahta, taas täällä Turun seudulla sänkyä tai ammetta. Mies puolestaan väitti kiven kovaa, ettei tarkota muutakuin sänkyä (on Savosta). Köljätä oli miehen vanhemmille myöskin sellainen sana mikä piti selittää. On monia muitakin sanoja, mitä olen saanut selittää miehelle, kun ei ole ymmärtänyt.. Nyt vaan ei tietenkään tule mieleen. :D
[/quote]
En turkulaisena muista kyllä ammeesta puhutun punkkana. En tosin muista ammeesta muutenkaan paljon puhutun.
Viruttaminen ei mielestäni ole sidoksissa mitenkään astioihin. Enemmän se kuvaa sitä tahtia millä vesi tulee hanasta, ei siis tiputellen eikä varsinkaan ns. täysillä, vaan viruen. Astiat voi siinä viruttaa tai hajulukkoon tai kukille voi viruttaa vähän vettä tai toisaalta kädet voi kyllä viruttaa tärpätissä maalauksen jälkeen.