Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ammatit, joita ei kannata opiskella? Perustele!
Kerro ammatti/ammatit, joita ei kannata opiskella. Perustele esim. ei töitä jne.
Kommentit (1895)
Vierailija kirjoitti:
Sosiaali- ja terveysla. Huonot palkat ja hukkuu töihin.
No jos hukkuu töihin, niin sitähän nimenomaan kannattaa opiskella. Ei jää työttömäksi.
Kaikkialla on kiirettä jos on töitä, mutta töitä ei välttämättä kaikilla aloilla ole. Varsinkin miesvaltaisilla rakennus ym. aloilla alkaa irtisanomiset heti taantuman alkaessa. Toisin on verovaroin maksettavilla, usein naisvaltaisilla aloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristiina xx kirjoitti:
Jännä, kun puhutaan, että nuorten aikuisten pitäisi kouluttautua korkeasti, silti aika vähän on töitä korkeasti koulutetuille
Niinno kyllä suurimmalle osaa oikeasti korkeakoulututeista (=yliopisto) töitä riittää. Ongelma on enemmän se AMK tutkinnon suorittaneiden osuus jotka eivät mukakorkean koulutuksensa vuoksi voi tehdä niitä "ihan tavallisia töitä"
Ammattikorkeakoulu on korkeakoulututkinto. Vihje löytyy nimestä.
No niinpä, ammattikoulusta lähinnä kyse (nimen vihjeen mukaisesti). Eikä tämä ole vitsi. Ammatillisiin tehtäviin valmistaa. Yliopistokoulutuskaan ei takaa akateemista työtä, vaan monet joutuvat tekemään tehtäviä, joihin ammatikoulustakin valmistuneet pärjäävät (viittaan tuohon ensimmäiseen lauseeseeni).
Mutta kumpi koulutus siten parempi. En osaa vastata. Yliopistokoulutukseen onhieman panostettava, mutta ei takaa mitään. Jos on hyvä suku ja verkostot takana, niin molemmilla koulutuksilla löytää töitä. Koulutus itsessään on kokenut inflaation, verkostot määrittävät pitkälti "kykysi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Datanomi. Pelkällä toisen asteen koulutuksella ei pääse koodaustöihin, vaan pitää olla IT-insinööri. Kannattaa mieluummin opiskella tietotekniikkaa ammattikorkeakoulussa.
Kai se kannattaa opiskella jos ottaa siitä pohjakoulutuksen.
Ennemmin lukio, sillä saa paremmat valmiudet esim AMK:n matematiikkaan.
Jos it alaa aikoo AMK:ssa opiskella, pärjää kyllä ihan amiksen matikalla.
Se matikka, mikä lapselle oli tarjolla prosessihoitajakoulutuksessa ei riitä mihinkään. Nykyopetuksen taso on sellaista, että parempi opetella kunnolla yläasteella, koska sen jälkeen ei tule kehitystä. Ei oppimateriaalia, vaan opettaja huiskii taululle todella randomin otannan aiheita. Nuoret kopsaa nää paperille (1 x A4)ja se on siinä. Ehdottomasti suositan kaksoistutkintoa, jotta saa matematiikan opetuksen lukion puolelta. Vaatii niin paljon omatoimisuutta, että nuo nuoret olisis lukiossa jos sitä löytyisi.
Hoitoalalle ei kannata opiskella, jos huono palkka on ongelma. Se ei siitä muutu miksikään, joten ei kannata sinne alalle mennä odottelemaan että jotain tapahtuisi. Mutta jos se ei ole ongelma, niin sitten toki kannattaa opiskella jos muuten ala kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalle ei kannata opiskella, jos huono palkka on ongelma. Se ei siitä muutu miksikään, joten ei kannata sinne alalle mennä odottelemaan että jotain tapahtuisi. Mutta jos se ei ole ongelma, niin sitten toki kannattaa opiskella jos muuten ala kiinnostaa.
Onko oikeasti olemassa ihmistä, jolle palkkatasolla ei ole väliä? Ongelma on monien ammattien kohdalla, että päätös ammatista on tehty nuorena ja naiivina, kun raha ei ole ollut yhtä tärkeää kuin ihmisten auttaminen tms. idealistiset arvot. Kun aikuistuu ja perustaa ehkä perheen, rahakin alkaa kiinnostaa. Hoitajana niitä keinoja nostaa omaa palkkatasoaan on harmittavan vähän, kun mitkään vastuutehtävät ja lisäkoulutukset eivät taulukkopalkkaa nosta. Ainoastaan alan vaihtaminen auttaa.
En suosittele kuvataiteilijan ammattia. Suurin osa ei kuitenkaan työllisty tällä alalla ja olen kuvataiteilija itse. Tai jos on mahdollista tehdä jotain muuta työtä taiteen teon ohella tai toimia kuvataideopettajana, niin sitten voi miettiä. Joitakin menestystarinoita löytyy toki, mutta suurin osa ei kuitenkaan elä taiteen teolla. Onhan näitä köyhänä ja pilkattuna kuolleita taiteilijoita, joiden arvostus on noussut heidän kuolemansa jälkeen, siis Picasson ja joidenkin muiden taiteilijoiden ohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa sinä et todellakaan ole USA:ssa asunut, ehkä korkeintaan katsonut Suomessa jonkun typerän kohudokkarin (jenkeissä normaalijärkiselle ihmisille muodostuu aika nopeasti terve epäily mikä telkkarissa voi olla totta ja mikä yliammuttua) ja lukenut iltsikasta, kuinka piilaaksossa sinne muuttaneelle yrittelijälle asuminen on niin järjettömän kallista. Tiedoksi Piilaakso, Manhattan ja muut suosittujen miljoonakaupunkien ökyalueet ovat todella kalliita paikkoja asua muuhun USA:n nähden.
Vaikka olisi kuinka punaiset lasit päässä, niin kannattaisi alkaa miettimään miksi se muuttovirta on rajusti jenkkeihin päin, jopa EU-maiden onneloista kuten Suomesta ja yleensä sinne vielä myös jäädään pysyvästi. Miksi jenkkejä on niin vähän täällä Suomessa. Ja ennen kaikkea miksi jenkeistä muutetaan niin harvoin Britteihin, jossa puhutaan vieläpä samaa kieltä, mutta toisinpäin etenkin korkeakoulutetut muuttavat sankoin joukoin. On se vaan kumma asia, jos maa on sellainen kapitalistinen helvetti kuin kuvaat.
Et ole tainnut asua sinäkään. Varsinkin Trumpin ja koronan myötä aika helvetin moni aivot omaava jenkki haluaa kauas pois sieltä. Keskimäärin kuitenkin kansa on tyhmää kuin saapas - toki niin aika monessa muussakin maassa - ja huonosti koulutettua, ja eivät TODELLAKAAN ymmärrä lähdekritiikkiä. Miksi luulet että siellä Trumpit, McDonnellit ym. kätyreineen juhlivat? "Normaalijärkiset" nämä asiat ehkä ymmärtävät joo, mutta kuten sanonta kuuluu, "common sense is not common".
Lisäksi työntekijöiden lakisääteiset oikeudet ovat vitsi, terveydenhuoltojärjestelmä on kammottava velkavankila, oikeussysteemi yksityistettyine vankiloineen lähinnä ihmisoikeusrikos, sosiaalitukisysteemit ihan kolmansien maiden tasolla, poliittinen järjestelmä umpimätä, ja sitä rataa. Ikävä kyllä jenkit edelleen ovat silti onnistuneet siinä imagomainostuksessaan (mikä on ihan käsittämätöntä jos yhtään sitä lähdekritiikkiä omistaa), ja se onkin suurin syy miksi sinne on muualta tunkua. Sitten kun sinne on lähdetty henkselit paukkuen, ei kehdata tulla häntä koipien välissä takaisin.
Ja niin, toki siellä joillakin menee hyvin, ei siinä. Missäpä maassa ei. Kyllä Xi Jinpingilläkin varmasti on kivaa, eri asia miten jonkun kiinalaisen tehtaan lapsityöläisellä. Nämä USA:n ongelmat on kyllä todettu ihan puolueettomissa kansainvälisissä tutkimuksissa, joihin verraten kenenkään täällä postaavan anekdootit ei meinaa hittojakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitaja lanu-linja, päiväkodeista ei enää töitä löydy 2030 jälkeen kun lakiuudistus tulee voimaan ja ryhmissä vain yksi lastenhoitaja. Näin jos vakan työt olisi kiinnostaneet.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalle ei kannata opiskella, jos huono palkka on ongelma. Se ei siitä muutu miksikään, joten ei kannata sinne alalle mennä odottelemaan että jotain tapahtuisi. Mutta jos se ei ole ongelma, niin sitten toki kannattaa opiskella jos muuten ala kiinnostaa.
Eli palkkaa ei saa edes yrittää nostaa tapetille? Millään alalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitaja. Et saa yövuoroja, vaikka olet kolmivuorotyöhön tullut. Iltavuoroja viisikin peräkkäin, yksi vapaa ja aamuvuoroon. Järjetöntä.
Olen talousjohtaja pörssiyrityksessä. Vuosipalkka on hyvä mutta työ äärimmäisen raskasta. Päivät ovat usein 12 tuntia pitkiä ja puhelin soi koko ajan. Joka päivä pitää kahlata iso kasa dokumentteja. Vapaa-aika menee toipumiseen.
Mielummin olisin lähihoitaja ja asuisin kontulassa haukilahden sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
visitorfromouterspace kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme maailmassa, jota muokkaa globalisaatio koko ajan enenevissä määrin. Uusi 5g teknologia ja 5g-verkot mahdollistavat niin sanotun esineiden internetin. Vasteaika on minimaalinen, jolloin sinua voi operoida etänä sydänkirurgi Bangladeshista käsin robottikättä ohjaten. Myös esineet voivat kommunikoida keskenään ympäri maailman.
Sairaalassa voi olla tulevaisuudessa töissä ehkä halvempia työntekijöitä esimerkiksi hoitajia ja perustason lääkäreitä. Huippukirurgit yms. voidaan ottaa etänä halvemmasta maasta. Onhan sairaalalle hankittu viimeisimmän teknologian mukaiset kirurgiset robottikädet, joita voi ohjata 5g-teknologialla etänä toisella puolella maailmaa.
Ei ole 5G:llä kyllä mitään tekemistä moisten kanssa. Vain hullu jättäisi moiset kriittiset toimenpiteet langattomien verkkoyhteyksien varaan, kyllä tuohon kiinteä kaapeloitu infrastruktuuri on ollut sentään jo iät ja ajat, ja se on sentään oikeasti minimaalista vasteajaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Soitan päivittäin lääkäreille lääkkeiden yhteisvaikutuksista, joista osa on vakavia. Monesti lääkäri on kiitollinen, ja vaihtaa antibiootin tms toiseen. Robottiko sitten lääkärille soittelisi? Ja tällä hetkellä laki sanoo, että lääkkeen toimittajan pitää olla farmaseutti tai proviisori koulutukseltaan. Robotti ei tietääkseni voi suorittaa tutkintoa. Double check on tärkeää, eli se että toinen henkilö tarksitaa lääkärin reseptin, eikä vaan annan lääkkeitä ulos. Esimerkkinä : Eräs lääkäri määräsi oxynorm 10mg/ml lääkettä (Vahva opioidi, morfiinia vahvempaa) 1mg/ml mukaisella annostuksella. Jos en sitä olisi huomannut, olisi ollut annostus 10-kertainen ja mummon kipu ikuisesti ohi. Siinä vain yksi esimerkki.
En tarkoita vähätellä kyseisen työn arvokkuutta, mutta kuten niin moni muukin tärkeä työtehtävä, tulevaisuudessa tuokin... tai oikeastaan, olisi periaatteessa osin jo nyt automatisoitavissa. Siis nimenomaan tuo antamasi esimerkki ja monet vastaavat tilanteet. Määritellään lääkeaineen käytölle turvarajat, ja jos yrittää kirjata systeemiin esim. liian isoa annostusta, järjestelmä varoittaa, estää, ohjaa vastuullisuuden nimissä oikealle valvovalle farmaseutille tai mitä sen nyt sitten haluaakaan tekevän. Vastaavasti voidaan määritellä ristiin nuo erilaiset yhteisvaikutukset ym. Ihan samaan tapaan kuin miltä pohjalta ihminenkin ne nykyisellään tuumailee, paitsi kunnolla toteutettuna vielä pienempi virheen mahdollisuus. Oikeastaan tämä onkin lähes oppikirjaesimerkki työtehtävistä jotka tietotekniset systeemit jatkossa voivat pääosin korvata, oli korvaaja sitten oikea tekoäly tai ihan vaan "tyhmä" järjestelmä.
Jos tämä olisi niin helppo tietoteknisesti ratkaista, miksi siihen ei ole jo ryhdytty? Koska jokainen potilas ja hänen sairaus on erilainen. Ei ole mitään tarkkaa dataa, että tuo lääke tuolle ja tällä vahvuudella. Toistaiseksi mikään tekoäly ei korvaa lääkärin tekemää kokonaisvaltaista tutkimusta ja sen pohjalta tehtyä hoitodiagnoosia sisältäen lääkityksen oikealla ohjeella. Farmaseutteja tarvitaan tarkistamaan ohjeet ja kertomaan ne selkokielellä asiakkaalle - tämä yksinkertaisesti lisää potilasturvallisuutta, vähentää yhteiskunnan kustannuksia ja helpottaa lääkärin työtä. Siitä olen samaa mieltä, että teknistä robotiikkaa apteekeissa saa ja pitää hyödyntää ja kehittää. Mutta tähän astinen huomioni on, ettei se vähennä työpaikkoja vaan päinvastoin lisää: työ nopeutuu, työntekijöillä on enemmän aikaa asiakkaille, asiakkaat tykkää ja tulee uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Ktmn papereilla ei tee mitään. Ei niillä ainakaan työllisty yhtään mihinkään täällä pääkaupunkiseudulla. Vähän sama kuin olisi merkonomiksi lukenut. En suosittele.
Höpö höpö. Valmistuin kauppakorkeasta muutama vuosi sitten, eikä yksikään tietämäni kurssikaveri ole työtön. Eri asia sitten se, että ekonomiksi ei kannata opiskella vaan rahan kiilto silmissä. Tällä alalla on kaikki mahdollisuudet päästä todella korkeille ansioille (vrt. esim monen pörssiyhtiön tj:n koulutus on KTM), mutta uran joutuu itse rakentamaan. Ketään ei siis palkata suoraan hyväpalkkaiseen hommaan koulun penkiltä ellei sitten satu olemaan isillä työpaikkaa valmiina. Itsekin tein valmistuttuani töitä kakkosella alkavalla kk-palkalla, mutta tulot nousseet nopeasti. Tulokehitys ei tyssää välttämättä koskaan, ei tule mitään kattoa jonka jälkeen palkka ei enää voisi nousta. Mutta jos haluaa heti hyville liksoille, niin kannattaa toki opiskella joku suoraan ammattiin johtava tutkinto kuten lääkäri. KTM voi työlllistyä mihin vain, mutta siinä se vaikeus onkin että löytää oman polkunsa.
"Vastaavasti voidaan määritellä ristiin nuo erilaiset yhteisvaikutukset ym."
Tälläinen systeemi meillä farmaseuteilla jo on ja tulee näkyviin koneelle. Jos asiakas katsoisi jostain tabletin näytöltä itse että "Interaktioluokka C4 Burana 600 mg ja Furesis 20 mg", hänkö itse pähkäilisi lopputuloksen, että "aivan, tästähän voi tulla sydämen vajaatoimintaan liittyvää oireilua, parempi olisikin käyttää parasetamolia ibuprofeenin tilalta, mutta koska minulla nyt on tämä jalka poikki niin hyöty korvaa haitan ja voin lyhytaikaisesti tätä Buranaa käyttää". Ei, kyllä me taidetaan farmaseutti tarvita tuo kertomaan asiakkaalle. Ja jos edelleen robotti tuon osaa asiakkaalle sanoa juuri hänen tilanteeseen liittyen - voisin aviomiehenikin vaihtaa tähän robottiin.
Sosiaalityöntekijä (yliopistokoulutus) ja sosionomi/sosiaaliohjaaja (AMK) kaksi eri roolia. Lastensuojelussa työskentelevänä sosiaalityöntekijänä mulla oli 3600 e aloituspalkka ja olen tähän kyllä tyytyväinen.
Sosionomien/sosiaaliohjaajien palkka alkaa kakkosella mikä on mielestäni työstä liian vähän ja ymmärrän että tästä valitetaan, mutta ei pidä sekoittaa kahta ammattia!
Hoitoala edellyttää huolellisuutta ja hyvää muistiakin sekä ihmissuhdetaitoja. On vastuussa toisen ihmisen terveydestä ja usein hengestäkin. Aikaisemmin puhuttiinkin kutsumusammatista. Sitä se vieläkin on käytännössä.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole 5G:llä kyllä mitään tekemistä moisten kanssa. Vain hullu jättäisi moiset kriittiset toimenpiteet langattomien verkkoyhteyksien varaan, kyllä tuohon kiinteä kaapeloitu infrastruktuuri on ollut sentään jo iät ja ajat, ja se on sentään oikeasti minimaalista vasteajaltaan.
En tarkoita vähätellä kyseisen työn arvokkuutta, mutta kuten niin moni muukin tärkeä työtehtävä, tulevaisuudessa tuokin... tai oikeastaan, olisi periaatteessa osin jo nyt automatisoitavissa. Siis nimenomaan tuo antamasi esimerkki ja monet vastaavat tilanteet. Määritellään lääkeaineen käytölle turvarajat, ja jos yrittää kirjata systeemiin esim. liian isoa annostusta, järjestelmä varoittaa, estää, ohjaa vastuullisuuden nimissä oikealle valvovalle farmaseutille tai mitä sen nyt sitten haluaakaan tekevän. Vastaavasti voidaan määritellä ristiin nuo erilaiset yhteisvaikutukset ym. Ihan samaan tapaan kuin miltä pohjalta ihminenkin ne nykyisellään tuumailee, paitsi kunnolla toteutettuna vielä pienempi virheen mahdollisuus. Oikeastaan tämä onkin lähes oppikirjaesimerkki työtehtävistä jotka tietotekniset systeemit jatkossa voivat pääosin korvata, oli korvaaja sitten oikea tekoäly tai ihan vaan "tyhmä" järjestelmä.